Kamppailen useasti ajatuksen ”pitäisikö mennä nukkumaan” kanssa. Tämän kaltaiset ajatukset ovat usein seurausta siitä, etten ole kerennyt saada jotakin asiaa valmiiksi suunnittelemaani aikamääreeseen mennessä. Yrittäjän ja yrittäjäopiskelijan arki on usein hyvin työllistävää, aina olisi jotakin, mitä voisi vielä tehdä, jotta edettäisiin asian x kanssa eteenpäin ja välillä miettii, miten voisi sada lisättyä valveillaoloaikaa vuorokauteen. Itseasiassa, olin reilu puolisen vuotta sitten niin kiinnostunut valveillaoloajan lisäämisestä, että päätin kokeilla Timothy Ferriksen, maailmankuulun monitaiturin kirjasta lukemaani kahden tunnin yöunimenetelmää ”Ubermanin unirytmi” lisätäkseni 6 tuntia valveillaoloaikaa vuorokauteen. Palataan omalla kehollani tekemääni tutkimukseen tässä kirjoituksessa vielä myöhemmin, mutta käydään ensin läpi, mitä hyötyä tutkitusti hyvistä yöunista on ja mihin nämä väitteet perustuvat.

Katsoin kunnon yöunenien merkityksestä kertovan TED-Talkin. Siinä kerrottiin, että unen aikana keho tasaa ja säätelee monia elintärkeitä toimintojaan, vaikuttaen hengitykseen, ja säädellen kaikkea verenkierrosta kasvuun ja immuunivasteeseen. Tämän lisäksi uni on tärkeää myös aivoillesi, joihin viidennes kaikesta kiertävästä verestä ohjautuu vaipuessasi uneen. Se mitä tapahtuu aivoissasi nukkuessasi, on hyvin aktiivista uudelleen järjestelyä. Se on erittäin oleellista muistin toiminnalle. 1800-luvun psykologi Herman Ebbinghaus osoitti, että unohdamme keskimäärin 40 % uusista asioista kahdenkymmenen ensimäisen minuutin aikana ilmiö tunnetaan nimellä ‘unohtamiskäyrä’ (forgetting curve). Tätä voidaan ehkäistä prosessilla nimeltä ‘muistijälkien vakiinnuttaminen’. Siinä tietoa siirretään korkean hävikin lyhytkestoisesta muistista luotettavampaan pitkäkestoiseen muistiin. Tämä vakiinnuttaminen tapahtuu osin aivojen keskeisessä osassa, joka tunnetaan nimellä hippokampus. hippokampuksella on erityinen rooli pitkäkestoisten tarinallisten muistijälkien vakiinnuttamisessa, kuten faktat ja käsitteet, joita sinun tarvitsee muistaa kokeessa. Toisin kuin toiminnallinen muisti, kuten sormien liikesarjat, joita tarvitset pianokappaleen oppimiseen. On olemassa muutamia keinoja vaikuttaa muistijälkien syntymisen voimakkuuteen. Esimerkiksi kokemukset kiihtyneessä, muuten liikuttuneessa tilassa, tai paineen alla painuvat mieleen johtuen hippokampuksen kytkeytymisestä aivojen tunneosiin. Mutta yksi tärkeimmistä tekijöistä muistijälkien muodostumiseen on hyvä yöuni. Unen voidaan sanoa koostuvan neljästä tasosta, joista syvintä kutsutaan hidasaalto uneksi ja vilkeuneksi. nämä unen tasot paljastavat yhteyden aivorungon, hippokampuksen, talamuksen ja aivokuoren välillä. Eri unen tasojen on näytetty osallistuvan erilaisten muistijälkien muodostumiseen. Tutkimusten perusteella nukkumaanmeno kolme tuntia kaavojen ja käsitteiden opiskelun ja tuntia liikesarjan opiskelun jälkeen olisi optimaalisinta. Näin ollen unesta karsiminen ei ole vain haitallista terveydellesi, vaan oikeasti vähentää mahdollisuuksiasi painaa mieleen kaikkea edellisenä iltana oppimaasi. Kaikki tämä oli tiedossani ennen kuin aloitin kahden tunnin yöuni kokeilun. Minua kuitenkin kiehtoi ajatus tiitä, että saisin kuusi tuntia lisää valveillaoloaikaa päivääni, joten halusin haastaa yleisesti tunnettua ja todistetusti järkevää nukkumisrytmiä.

Pystyn samaistumaan Timothy Ferriksen ajatuksiin ja kirjoituksiin, sillä ne ovat hyvin lähellä omiani. Luin Ubermanin unirytmistä ensimmäisen kerran hänen kirjastaan ”4 hour body”, mikä sisälsi mitä oudoimmalta kuulostavia menetelmiä superihmiseksi kehittymisessä. Jos olet joskus lukenut kirjan ”Idiootit ympärilläni” pystyt varmasti ymmärtämään minua hyvin keltaisena ihmisenä, miksi olen lähtenyt kokeilemaan Ubermanin unirytmiä. Kaikessa yksinkertaisuudessa innostuin vain ajatuksesta, että voisin olla pidempään hereillä ja tuntea oloni virkeämmäksi, sillä olen muutenkin huono menemään nukkumaan. Käytännössä menetelmä toimii niin, että joka neljän tunnin välein tulee nukkua kahdenkymmenen minuutin unet. Rutiinista ei saa luistaa ja nukkumaan meno ei saa viivästyä aikataulusta juurikaan. Esimerkiksi töistä tai koulusta johtuvista syystä monelle tämänlainen unirytmi ei ole mahdollista toteuttaa. Näin kuitenkin itse rytmin toteuttamisen mahdollisena, sillä ainut pakollinen yhtäjaksoinen hereillä olo tapahtuisi kaksi kertaa viikossa koululla ja kestoltaan olisi juuri sen neljä tuntia. Tämän unirytmin toimivuus perustuu vilkeunen lisäämiseen vuorokauden kokonaisunen määrässä.

Luin ennen kokeilua, että vaikein vaihe tähän rytmiin pääsemisessä olisi ensimmäinen eli ns. ”zombi vaihe”, joka kestäisi henkilöstä riippuen noin kolme viikkoa. Tämän vaiheen aikana päättyi oma kokeiluni. Olin ajatellut, että voisin sovittaa kouluaikataulut yhteen rytmin kanssa, mutta en pystynyt olemaan tarpeeksi läsnä zombivaiheen aikana ja päiväunien aloittaminen oikeaan aikaan ei aina onnistunut niin kuin olin aikatauluttanut, koska ulkopuolisia velvoitteita oli liiaksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että rytmiin on vähintäänkin mahdollista päästä ja että siinä on mahdollista pysyä, mikäli elämäntilanteesi on kuukauden ajan ns. aikatauluvapaa. Tästä syystä aionkin kokeilla Ubermanin unirytmiä joskus tulevaisuudessa. Olihan se siistiä, miten paljon enemmän sai Proakatemialla ja kotona tehtyä asioita, kun vietti siellä muutaman päivän putkeen nukkuen vain lyhyet päiväunet neljän tunnin välein! En ole kiinnostunut elämään Ubermanin unirytmin mukaan pitkällä aikavälillä, vaan haluan todeta sen itselläni joko toimivan tai epäonnistuvan olosuhteista riippumattomasta syystä. Näen kyseisen unirytmin lisäävän valtavasti mahdollisuuksia tuottavuuden saralla. En kuitenkaan edes onnistuessani pitäisi rytmiä kovinkaan kauaa päällä, sillä pitkässä juoksussa pelkään muiden univaiheiden vähentymisen kokonaisunen määrässä aiheuttavan terveysriskejä, joista ei ole tutkimustietoa, sekä onhan se kiva nukkua kunnon yöunet. En suosittele ketään kokeilemaan Ubermanin unirytmiä ilman lääkärinsä kanssa asiasta keskustelua.

Lähde:

TED-Talk – Kunnon yöunien merkitys – Shai Marcu

https://www.ted.com/talks/shai_marcu_the_benefits_of_a_good_night_s_sleep?language=fi#t-660

Linkki Blogiin:

Kahden tunnin yöunet