Yksi sijoittajien suurimmista riskeistä ei johdu osakemarkkinoista ja niiden heilahteluista, vaan heidän omasta käyttäytymisestään. Olemme usein tunnepitoisia, irrationaalisia ja taipuvaisia liialliseen ajatteluun. Meidän on opittava tunnistamaan nämä heikkoudet ja ryhtymään toimiin niiden torjumiseksi, käyttämällä ulkopuolisia neuvoja ja investoimalla järjestelmällisesti henkilökohtaisten tavoitteidemme ja arvojemme mukaisesti. Kiinnostuin Dan Arielyn kirjasta Predictably Irrational: The Hidden Forces That Shape Our Decisions, sillä se käsittelee ihmisen käyttäytymistä taloudellisten toimien näkökulmasta. En ole sijoitusasiantuntija tai mestari finanssialalla, mutta aihe herätti ajatuksia taas siihen, mitä ja miksi ostan, miksi sijoitan ja miksi 90 euron viini on parempaa kuin 10 euron viini.

Sijoittaessasi punnitset aina riskejä mahdollista tuottoa vastaan. Mutta entä jos on olemassa vaara-alue, jonka olemassaoloa et havaitse? Sijoittajat ovat tottuneet olemaan varovaisia ​​markkinoilla riskien, kuten osakemarkkinoiden kaatumisen tai tietyn yrityksen elinvoimaisuuden suhteen. Yksi suurimmista sijoitusten riskeistä ei kuitenkaan johdu osakemarkkinoista, vaan meistä itsestämme. Käyttäytymisriski ja sijoittajan itsensä haavoittuvuus ovat yksiä avaintekijöistä, joiden kanssa sijoitusmaailmassa kamppaillaan. Pidimme siitä tai emme, olemme irrationaalisia. Meihin iskee paniikki tai liiallinen hyvänolon tunne. Kuka ei rakasta nukahtamista katsellessaan elokuvaa? Kellä ei ole perhosia vatsassa, kun treffikumppani alkaa tuntua jo hieman tärkeämmältä kuin pelkältä Tinder -matchilta? Äärimmäiset tunnetilat tekevät elämästä mielenkiintoista. Sijoittamisen yhteydessä äärimmäiset tunteet voivat kuitenkin haitata päätöksentekoa merkittävästi. Vaikka voimme kuvitella itsemme intuitiivisiksi ja järkeviksi, harkintamme voi peittää liukkaan myyntipuheen tai taitavan markkinoinnin edessä. Kuulostaako pelottavalta? Myyntipsykologia on uskomattoman monimutkaista ja Ariely käsitteleekin asiaa mielenkiintoisesti eri esimerkkien ja tutkimusten siivittämänä asiakkaan näkökulmasta. Näiden tekijöiden ja sudenkuoppien tunnistaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Tällä alalla virheistä oppimiseen ei kirjaimellisesti ole monella varaa ja ne keillä on, ovat jo todennäköisesti oppineet jotain.

Luotto -kortti

Jo varhaisesta iästä lähtien meille on toitotettu, että meidän tulisi ajatella positiivisesti ja luottaa itseemme ja omiin taitoihimme. Entä jos luottamus onkin se, joka todella pidättelee meitä? Eräässä tutkimuksessa amerikkalaisilta lukiolaisilta kysyttiin, kuinka he ajattelivat matemaattisia taitojaan verrattuna muuhun maailmaan. Suurin osa oletti olevansa kansainvälisesti parhaita. Totuus on, että amerikkalaiset opiskelijat ovat matematiikassa keskitasoa. Tämä on esimerkki liiasta itseluottamuksesta. Toisin sanoen ihmiset olettavat itsestään liikaa, kun totuus makaa ihan jossain muualla. Apajassa kyseinen ajattelutapa ei ole koitunut ongelmaksi asti. Ongelma on suorastaan päinvastainen. Organisaatiotutkijat Tom Peters ja Robert Waterman tekivät tutkimuksen, jossa he pyysivät erään yrityksen työntekijöitä vertaamaan itseään toisiinsa ja arvioimaan itseään sellaisten ominaisuuksien kuten ihmissuhdetaitojen ja fyysisten attribuuttien suhteen. Sata prosenttia vastaajista uskoi olevansa keskimääräistä paremmassa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. 94 prosenttia taas uskoi, että heidän urheilullinen kykynsä oli parempi kuin muilla saman ikäisillä.

Mutta mitä pieni itseluottamus voi haitata, vaikka se olisi väärin sijoitettu? Eikö se ole parempi kuin olla todella epävarma? Ariely toteaa, että kun kyse on sijoittamisesta, epätarkka hahmotus omista kyvyistä voi tuottaa tuskaa, ja paljon. Jos uskot, että sinulla on poikkeuksellista lahjakkuutta, luotat todennäköisesti saavuttavasi kaikki voitot osakemarkkinoilla ainutlaatuisten kykyjesi ansiosta. Uskot myös, että mahdolliset tappiot ovat epäsuoria ja eivät ole sinun hallinnassasi tai sinusta johtuvia. Tätä kutsutaan perustavanlaatuiseksi määritysvirheeksi. Siinä todetaan, että emme pysty arvioimaan toimintamme vaikutuksia tarkasti. Tämä näkökulma estää meitä oppimasta virheistä ja kasvamaan sijoittajana. Se voi johtaa siihen, että et ota riskiä huomioon ja teet holtittomia päätöksiä, koska olet niin varma itsestäsi. Saatat myös harvemmin etsiä ulkopuolista apua luotettavalta neuvonantajalta. Ego ja status määrittävät myös paljon käyttäytymistä. ”Ei tartte auttaa” ja Kimi Räikkösen kuolematon sutkautus; ”just leave me alone, I know what I’m doing” ovat isoja tekijöitä, mitä tulee sijoitusmenestykseen. Nöyryys omista kyvyistä ja kyky tunnistaa virheitä ja vielä oppia niistä on avainasemassa, kun haluat tulla hyväksi sijoittajaksi.

Tunteisiin

Sosiaalipsykologi Jennifer Lernerin suorittamassa kokeessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Yhtä ryhmää käskettiin katsomaan kohtausta surullisesta elokuvasta ja kirjoittamaan sitten siitä kirjoitelma. Toiselle ryhmälle annettiin lyhyt, tylsä ​​videoleike kalasta. Myöhemmin heitä pyydettiin kirjoittamaan päivittäisistä askareistaan. Tutkijat suorittivat sitten toisen käyttäytymiskokeen, jossa he pyysivät samoja osallistujia teeskentelemään myyvänsä ja ostavansa kynää. He löysivät selvän korrelaation hyvän päätöksenteon ja voimakkaiden tunteiden puutteen välillä. Tylsää videopätkää katselleen ryhmän myyjät olivat raivoissaan päättäneet (kyllä, raivoissaan), kuinka paljon ja miten heidän pitäisi myydä kynäänsä. Lopputulos kertoi, että he laskuttivat 33 prosenttia enemmän kuin ryhmä, joka katseli surullista elokuvaa. Eli surullinen sijoittaja on mahdollisesti heikko sijoittaja? Raivokas päätöksentekijä taas loistava kaupparatsu?

Entä sitten positiiviset tunteet, kuten jännitys? Ariely julkaisi tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli arvioida jännityksen vaikutusta päätöksentekoon. Hän haastatteli ryhmää oppilaita seksuaalisista käytännöistään ja kysyi esimerkiksi: ”Pettäisitkö kumppaniasi?” ja “harrastaisitko seksiä ilman kondomia?” Kun he kysyivät ensimmäistä kertaa nämä kysymykset, suurin osa opiskelijoista vastasi ”ei”. Tutkijat osoittivat samalla ryhmälle joitain pornografisia kuvia. Sitten he toistivat samat kysymykset, saaden aikaan yllättäviä tuloksia. Opiskelijoiden vastauksissa heijastui, että he olisivat 36 prosenttia todennäköisemmin valmiita huijaamaan kumppania ja 25 prosenttia todennäköisemmin harrastamaan suojaamatonta seksiä kuin ennen kuin he olivat katsoneet kuvia. Intohimo ja jännitys olivat tehneet näistä opiskelijoista paljon holtittomampia. He tiesivät hyvin, että heidän käyttäytymisensä oli vastuutonta, mutta hetken huumassa he eivät pystyneet hillitsemään itseään. Sijoittaminen ei tietenkään ole kuin pornoa katsoisi, vaikka oikeissa käsissä kyseinen ala onkin varsin seksikästä. Kuten olemme nähneet, sekä positiiviset että negatiiviset tunteet voivat vaikuttaa päätöksentekokykyysi. Kuinka opimme pysymään viileinä ja tekemään rationaalisia päätöksiä ilman tunteenpurkauksia? Yksi parhaista tavoista on yksinkertaisesti hankkia sijoitusneuvoja.

Sijoittajilla voi olla kaikki säännöt päissään. He ovat ehkä lukeneet lukemattomia kirjoja ja oppineet, että heidän on suunniteltava huolellisesti ja vältettävä impulssiostoja. Tieto ei kuitenkaan riitä. Siksi neuvonantajan palkkaaminen on välttämätöntä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että neuvonantajilla on kriittinen vaikutus sijoittajien tekemiin päätöksiin ja siihen, että he pysyvät valitsemissaan sijoitussuunnitelmissa. Tämä tuki osoittaa merkittäviä taloudellisia tuottoja. Rahoitusanalyytikko Morningstar arvioi, että neuvonantajien kanssa toimivat sijoittajat tekevät tulosta paremmin kuin muut sijoittajat, noin 2–3 prosenttia vuodessa. Kuvittele, että olet sijoittanut koko elämänsäästösi vain nähdäksesi markkinoiden sukeltavan vuoden 2008 finanssikriisissä. Itse asiassa suurin osa sijoittajista kamppaili kaatumisen jälkeisenä aikana. Finanssialan konsulttiyritykset Aon Hewitt ja Financial Engines havaitsivat kuitenkin, että sijoittajat, joille oli annettu apua kriittisinä vuosina 2009 ja 2010, ylittivät muut sijoittajat tuotossa lähes kolmella prosentilla. Neuvonantajat voivat tarjota välttämätöntä tukea myös kriisin aikana. Neuvonantajat eivät vain auta asiakkaitaan vaikeiden ajanjaksojen aikana tarjoamalla luetteloita tilastoista ja todennäköisyyksistä. Parhaat neuvonantajat toimivat myös käyttäytymisen valmentajina, antaen asiakkailleen tarvittavan todellisuuskatsauksen heidän emotionaalisten päätöstensä suhteen.

Esikuolema

Sijoituspäätöksiä tehdessä on käytetty mallia nimeltään Pre-mortem. Pre-mortemiksi kutsutaan ajattelumallia, jossa pohdit etukäteen, kuinka yrityksesi tai sijoituksesi on epäonnistunut – worst case scenario – siis. Ideana on lähteä takaperin selvittämään, mistä asioista kyseinen epäonnistuminen voisi johtua. Kun olet täynnä innostusta tarmoa, tämä saattaa olla viimeinen tekemäsi asia, mutta tosiasiassa se voi säästää suurilta tappioilta. Jos potentiaalinen sijoitus tai bisnesidea selviää pre-mortemista, on todennäköinen voittajaehdokas selvillä. Vähän niin kuin esi-motorola, mutta hitusen negatiivisempana ilmaistuna.

Ihmisillä on taipumus katastrofaalisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että heti kun kuulet jotain hälyttävää, alat heti kuvitella pahinta mahdollista lopputulosta. Vähän niin kuin pre-mortem, mutta huonolla tavalla. Kuulet, että sijoitustesi arvo on hiukan pudonnut? Seuraavaksi luulet, että kodittomuus kutsuu. Kuulostaako tutulta? On todennäköistä, että paniikki tulvii ovista ja ikkunoista. Kuvittele, että olet sijoittanut osan elämänsäästöistäsi yritykseen ja kuulet, että yritystä tutkitaankin petoksesta. Ovet ja ikkunat jälleen auki. Sijoittajaa pommittavat medioiden skandaalit ja katastrofin nälkäisten uutistoimistojen artikkelit. Tällaiset raportit vaikuttavat sijoittajien toimiin ja päädyt toimimaan järjen sijaan pelosta. Tiedotusvälineet kohtelevat jokaista osakemarkkinoiden laskua hälyttävänä kriisinä. Tosiasiassa se on ihan normaalia, että osakkeet menettävät arvoaan ajoittain. Joskus osakkeiden arvo on korkealla ja kun tämä tapahtuu, ihmiset alkavat myydä niitä massiivisesti hyötyäkseen korkeista hinnoista. Tämä taas johtaa osakkeiden arvon romahtamiseen. Tätä kutsutaan korjaukseksi ja niin tapahtuu suunnilleen kerran vuodessa. Nämä laskut eivät kuitenkaan vaikuta osakekannan arvoon pitkällä aikavälillä. Jos kuitenkin reagoit myymään osakkeesi heti, salkku kärsii, kun myyt niitä tappiolla. Osakemarkkinoilla on ironista, että pelkäämme eniten silloin, kun markkinat ovat todella turvalliset. Suuren vaurauden aikana saatat tuntea olosi erittäin luottavaiseksi; jatkuva kasvu voi kuitenkin olla merkki kuplasta. Älä hyperventiloi ensimmäisen ongelman näkyessä. Vapina markkinoilla kuuluu olennaisesti menestyvän sijoittajan arkeen. Kovat hermot ja maltti ovat valttia.

Arvostus

Maksaisitko 10o euroa vanhasta käytetystä paidasta? Entä jos sinulle kerrottaisiin, että paitaa oli käyttänyt muuan herra nimeltä Barack Obama? On todennäköistä, että olisit paljon halukkaampi laittamaan kättä taskuun hankkiaksesi jotain, millä on mielenkiintoinen ja jotenkin merkityksellinen menneisyys. Kun kyse on osakkeiden ostamisesta, meidän on oltava tietoisia siitä, kuinka irrationaalisesti voimme suhtautua hinnoitteluun. Itse asiassa uskomme usein, että tuote on arvokas vain siksi, että se on kallis, eikä arvioida sitä objektiivisten ansioiden perusteella. Stanfordin professori Baba Shiv suoritti kokeilun, jossa hän mittasi osallistujien aivojen toimintaa fMRI-koneella syöttäessään heille viinimaistiaisia. Hän kertoi kokelaille, että jotkut pullot viiniä maksavat 90 dollaria per pullo ja toiset vain 10 dollaria. Tulokset osoittivat, että ihmisten aivojen huvikeskukset aktivoituivat paljon enemmän, kun he joivat viiniä, jonka kerrottiin olevan kalliimpaa. Kaikki näytteet olivat täsmälleen samaa viiniä. Pelkästään uskomus, että viini oli kalliimpaa, riitti tuottamaan enemmän nautintoa. Mihin kaikkialle muualle tällainen käyttäytyminen pätee? Tuntuuko Lada urheiluautolta, jos sen hinnaksi sanotaan 100 000 euroa?

Tulppaani nosti 1600-luvun alkupuolella päätään Alankomaissa. Ihmisiä hämmästytti sen kaunis väri ja eksoottinen muoto, jota he eivät koskaan olleet nähneet kukassa. Tulppaaneista tuli lopulta statuksen määrittäviä kukkasia. Kysynnän kasvaessa hinta kipusi pilviin. Ihmiset halusivat maksaa jopa kymmenen kertaa työntekijän vuosipalkan yhdestä tulppaanista. Vuonna 1637 tulppaanimarkkina kuitenkin luhistui ja sen ajatellaan olleen ensimmäisen markkinakuplan puhkeaminen. Mikä uudessa ja eksoottisessa herättää niin suurta innostusta? Tulppaanikupla on toistettu monia kertoja ​​taloushistoriassa. Hieman uudempi esimerkki on dot-com-kupla. Ihmiset olivat niin innoissaan internetin näennäisesti loputtomista mahdollisuuksista, että he uskoivat, että sijoitukset, jotka päättyvät .comiin, olisivat ikuisesti varmoja vetoja. Esimerkiksi vuonna 1997 perustettu eToys.com-niminen internet-yritys houkutteli 8 miljardin dollarin edestä sijoituksia vuoteen 1998 mennessä, vaikka se ilmoitti vain 30 miljoonan dollarin myynnistä. “Tylsä” leluyhtiö Toys “R” Us olisi voinut ylpeillä 40 kertaa enemmän myynneillään kuin eToys. Heillä oli myös verkkosivut, mutta koska heitä pidettiin perinteisinä ja vanhanaikaisina, eivät he herättäneet sijoittajien kiinnostusta. Vuonna 2001 eToys.com meni konkurssiin ja myöhemmin vuonna 2009 Toys “R” Us osti eToysin. Sijoittajien liika innostuminen oli estänyt heitä tekemästä rationaalista arviota yrityksestä.

Kun houkutus investoida uuteen ja jännittävään alkaa puskea esiin, muista kaunis, eksoottisen tulppaanin kuva houkuttelevilla värillisillä terälehdillä. Kyllä, sitä on kiva katsoa, mutta onko sen kauneuden takana mitään muuta? Onko se todella kymmenenkertaisen vuosipalkkasi arvoinen?

Kaikkea on ja rahatkin riittää

Kuinka paljon rahaa riittää? On niin monia eri tapoja vastata tähän kysymykseen. Voisit tarkastella ohjeita, joissa sanotaan, että sinulla on oltava kymmenkertaisesti ​​vuositulosi säästössä ollaksesi taloudellisesti riippumaton. Tai voit verrata itseäsi naapureihisi ja päättää, että kun sinulla on Ferrari kuten heillä, olet menestynyt.

Paras tapa vastata tähän kysymykseen on itse asiassa katsoa sisään eikä ulos. Jokaisella meistä on ainutlaatuinen ”tarpeiden hierarkia”. Asiat, jotka ovat tärkeimpiä elämässämme, ovat tietyssä järjestyksessä. Sen jälkeen, kun yleiset ihmisen tarpeet, kuten ruoka ja asuminen on täytetty, henkilökohtaiset tarpeet ottavat vallan. Jotkut ihmiset tarvitsevat moninkertaisesti vuositulonsa säästöinä voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi. Muille on paljon tärkeämpää, että on valmius rahoittaa käteisellä esimerkiksi kokemuksia, kuten matkustamisen ympäri maailmaa. Nämä arvot ovat henkilökohtainen vertailukohta ja ne myös määräävät miten sijoitat. Tämän vertailukohdan selkeä selittäminen itsellesi voi auttaa sinua selviytymään markkinoiden turbulenssista mielenterveyttäsi vahingoittamatta. Jos esimerkiksi tiedät, että joudut käyttämään säästöjäsi vain viidentoista vuoden kuluttua, et ole niin huolestunut markkinoiden jokaisesta pudotuksesta, koska tiedät, että sijoitustesi arvo palautuu. Toisaalta, jos tuet tällä hetkellä ikääntynyttä vanhempaa, jonka terveydenhuollon kustannukset ovat ennakoimattomia, tarvitset lyhytaikaisesti vähemmän riskialtista sijoitussuunnitelmaa, jonka avulla saat tarvittaessa nopeasti rahaa.

Miten voit varmistaa, että taloudelliset päätöksesi ovat yhdenmukaisia ​​tavoitteidesi kanssa? Yksi tärkeä tapa on itse asiassa muuttaa tapaa, jolla puhut rahastasi. Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama ja hänen neuvonantajansa tunsivat kielen voiman erittäin hyvin, kun he päättivät merkitä taloudelle pumppaamansa rahat suuren taantuman jälkeen ”bonukseksi”. Ihmiset pitivät sitä eräänlaisena ylimääräisenä rahana ja käyttivät sen säästämisen sijaan heti, elvyttäen taloutta pikkuhiljaa ilman mullistavia tukitoimia.

Voimme käyttää tätä käyttäytymispsykologiaa etunamme, nimeämällä säästöjen ja sijoitusten tarkoitukset. Eräs tutkimus osoitti, että pienituloiset pariskunnat jättivät paljon todennäköisemmin rahaa lastensa korkeakouluopintoja varten, kun he tallettivat rahaa kirjekuoreen, jossa oli kuva heidän lastensa kasvoista. On erittäin motivoivaa tietää, mitä tai ketä varten sijoitat rahaa. Seuraavan kerran kun harkitset sijoituksen tekemistä, mieti huolellisesti omia tarpeitasi ja arvojasi ja varmista, että tekemäsi päätökset vastaavat tavoitteitasi ja unelmiasi. Äläkä unohda käytöstäsi.

”Success is moren than a desire; it’s a behavior. Act accordingly.”
– Dr. Steve Maraboli

LÄHTEET: Ariely, D. 2008. PREDICTABLY IRRATIONAL : THE HIDDEN FORCES THAT SHAPE OUR DECISIONS. HarperCollins.