Johdanto

Suurin osa ihmisistä kammoksuu velkaa. Enemmistön mielestä velkaa ja velkaantumista tulisi välttää viimeiseen asti ja korkeintaan velkaa on hyväksyttävää ottaa asuntoa tai autoa ostaessa. Tästä huolimatta luottokortteja makaa lompakoissa ja velkaa ottaessa ei muisteta ottaa huomioon mihin oikeastaan on edes varaa. Velka väärinkäytettynä on erittäin vaarallista, mutta oikeissa käsissä se muuttuu puolestaan välineeksi, joka mahdollistaa muuten saavuttamattomia tuloksia niin arjessa kuin liiketoiminnassa ja sijoittamisessakin.

Tässä esseessä käsittelen velkaa sekä sen käyttöä liike- ja sijoitustoiminnassa. Vipuvaikutuksen peruskäsitteistön avaamisen lisäksi sukellamme velan hyviin ja huonoihin puoliin käytännön esimerkkejä unohtamatta.

Vipuvaikutus syntyy velasta

Vipu (tai vipuvarsi) käsitteenä lähettää meidät ajassa takaisin alakoulun fysiikan tunnille. Mitä raskaampaa esinettä haluat liikuttaa vipua hyödyntämällä, tarvitset joko enemmän voimaa tai pidemmän vivun. Sijoitetaan kaavaan voimaksi sijoitettava pääoma, vivuksi velka ja raskaaksi esineeksi tuoton maksimointi ja jälleen ollaan taloustieteen piirissä.

Saitteks kii? Noh, avataan vielä lisää varmuudeksi. Yrityksellä on 140 euroa ja se saisi maksimoitua tuottonsa ostamalla mahdollisimman monta 50 euroa maksavaa konetta. Rahavaroillaan se saisi kaksi konetta, mutta ottamalla velkaa 10 tai 60 euroa, se voisi jopa tuplata hankittavien koneiden määrän. Velka tässä tapauksessa loisi vipuvaikutuksen, jolla yritys saisi tuplattua investointinsa ja maksimoitua sitä myötä tuottonsa.

Nyt vauhdissa? Eiköhän mennä! Vipuvaikutuksen ytimessä käytetään lainattua pääomaa sijoitetun pääoman potentiaalisen tuoton suurentamiseen. Tällä rahoitusmekanismilla on monenlaisia sovelluksia, ja sen juuret liittyvät tuottojen optimointiin lainattujen varojen järkevän käytön avulla.

Velan strateginen käyttö on ollut rahoituspiireissä kiistanalainen aihe, joka on kerännyt sekä kannattajia että kriitikkoja. Esimerkiksi ylivoimainen enemmistö asuntosijoittajista ja alan ammattilaisista (esim. Grant Cardone, Sam Primm) vannovat velan käytön nimeen asuntojen ostamiseksi ja muun muassa tuottojen maksimoimiseksi. Täysin toisin ajattelevat puolestaan osa rahoitusalan ammattilaisista (kuten Dave Ramsay), jotka ohjeistavat seuraajiaan hankkiutumaan eroon veloistaan painottamalla kuinka velallinen on aina velkojansa ”vallan alla” velkasuhteen ajan.

Vipuvaikutus sijoittamisessa

Marginaalikauppa

Yksi yleisimmistä tavoista, joilla sijoittajat hyödyntävät velkaa, on marginaalikauppa. Marginaalikauppa tarkoittaa varojen lainaamista välittäjältä (yleisimmin arvopaperivälittäjältä) heidän sijoitusasemansa koon kasvattamiseksi. Viehätys marginaalikauppaan piilee suuremman tuoton mahdollisuudessa. Varoja lainaamalla kasvaa niin sijoituksen saavuttamat voitot kuin tappiot, vaikuttaen täten sijoituksen kokonaistulokseen. Marginaalikauppaan liittyvät riskit ovat kuitenkin merkittäviä. Vaikka marginaalikauppa lisää voittoja, lisää se myös samalla tappioita. Epävakailla markkinoilla sijoittajat voivatkin joutua tilanteisiin, joissa vakuuspyynnöt, eli tilillä olevien varojen riittämättömyys position tappioiden kattamiseksi, voivat johtaa positioiden pakolliseen likvidointiin eli myyntiin.

Johdannaiset ja optiot

Toinen sijoittajien käyttämä vivutettu instrumentti ovat rahoitusjohdannaiset, kuten optiot ja futuurit. Näiden instrumenttien avulla sijoittajat voivat hallita suurempaa positiota pienemmällä oman pääoman panoksella. Mahdolliset voitot johdannaiskaupassa ovat huomattavia, mutta niin ovat myös mahdolliset tappiot. Johdannaiset ja optiot tottelevat samoja vipuvaikutuksen lakeja kuin muutkin instrumentit, joissa vipuvaikutus korostaa niin kaupankäynnissä saavutettavia voittoja kuin tappioitakin. Näiden monimutkaisten rahoitusvälineiden perusteellinen ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, mikäli niitä aikoo hyödyntää.

Asuntosijoittaminen

Asuntosijoittajat käyttävät usein velkaa ostaessaan asuntoja portfolioihinsa. Tämä johtuu siitä, että velkaa viisaasti hyödyntämällä pystyvät asuntosijoittajat pääsemään käsiksi sellaiseen määrään asuntoja, johon ei välttämättä muuten olisi varaa. Velan käyttäminen lisää myös yksittäisten kohteiden oman pääoman tuottoa. Asuntoja käsirahalla ostaessa jää sinulle tuotoksi asunnon vuokratuotto eli osuus vuokrasta, joka sinulle jää vastikemaksun sekä muiden kulujen jälkeen. Velalla ostaessa puolestaan joudutkin itse maksamaan asunnosta pienemmän osuuden, usein 30 % asunnon arvosta, jolloin saavutat lähes saman tuoton kuin käsirahalla ostaessa, mutta vain pienemmällä oman pääoman sijoituksella. Asuntosalkun koon kasvattaminen lisää myös entisestään tuottoja. Jos ostat asunnon käsirahalla ja saat siitä esimerkiksi 200 €/kk tuottoa, tienaat vähemmän kun olisit voinut tienata ostamalla kolme asuntoa 30 % omarahoitusosuudella, jotka tuottavat 100 €/kk eli yhteensä 300 €/kk.

Vipuvaikutus liiketoiminnassa

Pääomarakenteen optimointi

Yritykset käyttävät strategisesti velkaa pääomarakenteensa optimoimiseksi. Tasapainottamalla velkaa ja omaa pääomaa yritykset pyrkivät parantamaan oman pääoman tuottoa. Velka on usein omaa pääomaa kustannustehokkaampaa, joten se on houkutteleva vaihtoehto yrityksen kannattavuuden kehittämiseksi. Velan kustannustehokkuus muodostuu siitä, ettei velasta tarvitse maksaa veroja kuten esimerkiksi yrityksen tekemästä voitosta joutuisi, jos yritys pyrkisi esimerkiksi tekemään saman investoinnin voittojaan taseeseensa kerryttämällä.

Toinen osa velan kustannustehokkuudesta muodostuu sen alemmasta pääoman tuoton vaatimuksesta. Yrityksen etsiessä rahaa sijoittajilta, esimerkiksi osakeannin muodossa, vertaavat sijoittajat tuottovaatimustaan usein vallitsevaan markkinoiden tuotto-odotukseen, mikä rinnastetaan usein markkinaindekseihin kun S&P 500 -indeksiin. Markkinoiden tuottaessa historian saatossa noin kahdeksan prosenttia vuodessa, ovat sijoittajat todennäköisemmin kiinnostuneita yritykseesi sijoittamisesta, mikäli pystyt tuottamaan heille markkinoita paremmin. Täten jos sijoittajat vaativat yrityksesi tuotoksi esimerkiksi kymmenen prosenttia, mutta pankki vaatisi lainalle nykyisillä markkinakoroilla korkoa viiden prosentin verran, tulee laina omaa pääomaa halvemmaksi. Myös lainan kulut ovat usein osakeannin kuluja pienemmät.

Operatiivinen vipuvaikutus

Operatiivinen vipuvaikutus tulee peliin, kun yrityksellä on korkeat kiinteät kustannukset ja alhaiset muuttuvat kustannukset. Tällaisissa tilanteissa voi myyntiä kasvattamalla yritys saavuttaa suhteellisesti korkeampia tuottoja kiinteiden kustannusten pysyessä muuttumattomina.

Vipuvaikutus tulee vastaan liiketoiminnan operatiivisella puolella erityisesti toimintaa skaalatessa. Otetaan esimerkkinä nettisivuliiketoimintani skaalaaminen. Omalla kohdallani jos esimerkiksi kalenterini olisi täynnä nettisivujen tekemisestä ja se kasvattaisi liiketoimintaani eniten, mutta aikaa ei jäisi esimerkiksi myymiselle, voisin kasvattaa toimintaani entisestään hankkimalla jonkun myymään nettisivujani provikkapalkalla. Provikkapalkka vaikuttaisi täten toimintaan ainoastaan muuttuvana kustannuksena eikä liiketoiminta ottaisi juuri riskiä. Tätä myötä aikaa jäisi taas entistä enemmän kaikista tuottavampaan toimintaan eli itse nettisivujen valmistamiselle.

Kun haluaisin kasvattaa toimintaa entisestään ja myyjä (tai myyjät) myisivät niin paljon, etten enää itse kerkeisi tehdä kaikkia myytyjä sivuja, voisi myös nettisivujen valmistuksen ulkoistaa. Tällöin voisin itse joko tehdä nettisivuja myös tai keskittyä hallinnollisiin tehtäviin kuten viestintään, sopimuksiin, taloushallintoon ja vastaaviin tehtäviin. Toiminnan kasvaessa ja vakiintuessa voisi provikkapalkkojen sijaan myös alkaa palkata ihmisiä kuukausipalkalla, samalla sitouttaa heidät yritykseen, ja lopulta ulkoistaa itseni operatiivisesta osuudesta kokonaan.

Pohdinta

Oli kyse sitten sijoittamisesta tai liiketoiminnasta, voi ”vivuttaminen” olla tehokas työkalu, kun sitä käytetään harkiten. Huomasin kirjoittaessa myös, että skaalaamisesta ja vipuvaikutuksesta liiketoiminnassa voisi kirjoittaa kyllä lisää eri liiketoimintamallien konteksteista. Olisiko tässä aineksia kirjoittaa part 2?

Lähteet

Saario, S. 2020. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Äänikirja. 17., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.

Sijoitustoiminnan perusteet-kurssin materiaalit. Metropolia. Moodle. Vaatii sisäänkirjautumisen. Viitattu 3.11.2023.