Kirjoittajat: Elias Mustonen, Polina Tatarinova, Totti Hovila

1 JOHDANTO

Tuoreen osuuskuntamme, Ropina Innovations Osk perustaminen ja ensimmäisten projektien aloittaminen on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen asia. Yksi ideointivaiheeseen karsiutunut projekti-idea on yrityspodcast. Kyseessä on palvelu, jossa tuotamme podcasteja yrityksille. Koska projektimme on yksi ensimmäisistä ja se on hyvin asiakaskeskeinen, päätimme ottaa kyseisen projektin tarkastelun kohteeksi ja hankkia tietoa laajasti eri lähteistä palvelumuotoiluun liittyen, lisäten tietämystämme ja kehittääksemme projektin kulkua. Esseen tavoitteena on toimia tutkimuksena sekä työkaluna projektin kehittämisessä. Pyrimme visualisoimaan projektin kulun palvelumuotoilun näkökulmasta.

Palvelumuotoilu käsitteenä on yllättävän laaja ja moniulotteinen. Sitä on hankala selittää, sillä siihen kuuluu niin monia erilaisia osa-alueita. Lyhyesti sanottuna palvelumuotoilu on ihmislähtöinen suunnitteluprosessi, jossa otetaan aktiivisesti mukaan palvelun käyttäjä. Päätarkoituksena palvelumuotoilulla on luoda yhteys palveluntarjoajan ja käyttäjän välille, jotta palvelua voitaisiin kehittää molemmille osapuolille parempaan suuntaan. Palvelumuotoilun vastakohta olisi tarjota palvelu, jossa toiminnot ja ominaisuudet perustuvat oletuksiin ilman käyttäjälähtöistä suunnittelua (Mitä on palvelu muotoilu? 2018).

Palvelumuotoilun käsite ulottuu koko podcastin liiketoiminnan elinkaarelle. Sitä täytyy toteuttaa jo podcastin ideoinnissa, testaamisessa ja ylläpitämisessä. Kuinka luodaan podcast, joka palvelee kohderyhmää? Kuinka saadaan tietää, että podcast toimii ja mitä siitä puuttuu? Kuinka saadaan palautetta podcastin toiminnasta ja tehostetaan podcastia? Tässä esseessä syvennymme prototyyppien kehittämiseen, palvelun testaamiseen, tehokkuuteen ja erityisesti ideointiin, tarkastellen näitä näkökulmia podcast-projektin kontekstista.

2 IDEOINTI JA PROTOTYYPIT

Kun aloitamme uutta projektia, on tärkeää avata työt selkeällä vision ja tavoitteiden määrittelyllä. Kysy ensin itseltäsi ja tiimiltäsi, mitä te haluatte saavuttaa projektillanne? Mikä on kohdeyleisönne? Mitä aiheita haluatte käsitellä, ja millä tavalla haluatte tuoda esiin arvonne ja asiantuntemuksenne? Joskus näihin kysymyksiin on hyvin helppoa löytää vastaukset tutkimalla, miten muut ovat toteuttaneet samankaltaista ideaa ja ottamalla heistä mallia. Suurin kysymys kuuluu, miten podcast-projektimme voi erottautua sadoista muista podcasteista, jotka käsittelevät yrittäjyyttä. Jokainen menestynyt projekti on tavalla tai toisella uniikki. Jokaisessa menestyneessä projektissa on jotain erityistä, jotain, mitä ei löydy kilpailijoiden tarjonnasta. Onneksi maailmamme kehittyy todella nopeasti ja monet viisaat ihmiset ovat keksineet meille ideointitekniikoita, jotka auttavat ideoinnin hankalissa tilanteissa. (Lewrick, Link & Leifer 2020.)

Ideoinnin yleisin tapa on aivoriihi. Tässä menetelmässä osallistujat generoivat mahdollisimman monta ideaa lyhyessä ajassa, arvioimatta niitä hyviksi tai huonoiksi. Suosituimmat ideat valitaan joukkueen yhteisen arvioinnin ja äänestyksen perusteella. Aivoriihi luo luottamuksen ja turvallisuuden ilmapiirin, joka mahdollistaa jokaisen osallistujan ilmaista ajatuksensa, jopa rohkeimmat ja epätavallisimmatkin. Tämä menetelmä edistää tiedonvaihtoa ja stimuloi luovaa ajattelua, avaamalla uusia näkökulmia ja ideoita projektia varten. Vaikka tämä on yleisin ideointitapa ja kaikki ihmiset maailmassa ovat ainakin joskus kuulleet tästä, aivoriihi ei kuitenkaan toimi aina kaikissa tilanteissa. On olemassa paljon muitakin ideointitapoja, jotka eivät ole niin tunnettuja. Kerromme niistä muutaman, joita voisimme itse hyödyntää. (Lewrick, ym. 2020.)

2.1    Ideointimenetelmä 6-3-5

 Ideointiin voidaan käyttää “6-3-5” -menetelmää, joka on ryhmätyömenetelmä, jossa kuusi osallistujaa generoi kukin kolme ideaa viiden minuutin aikana. Tämä muodostaa yhteensä 18 ideaa viiden minuutin kierroksen jälkeen. Tätä menetelmää voi käyttää tilanteissa, joissa halutaan nopeasti ja systemaattisesti generoida suuri määrä ideoita tiimiltä. Se voi auttaa projektiryhmää saamaan monipuolisen näkökulman ja varmistamaan, että kaikkien äänet tulevat kuulluiksi. Lisäksi se voi edistää tiimityöskentelyä ja luovuutta ryhmän jäsenten välillä.

Podcast projektissa tämä menetelmä voisi auttaa projektiryhmää keksimään muun muassa podcastin nimiä, vieraita ja jakso- tai sisältöideoita. Projektitiimi voisi soveltaa tätä menetelmää seuraavasti:

– Valmistautuminen: Kokoontukaa projektiryhmän kanssa ja varmistakaa, että kaikilla on ymmärrys podcastin tavoitteista, kohdeyleisöstä ja teemoista.

– Ideointikierrokset: Anna jokaiselle osallistujalle viisi minuuttia aikaa kirjoittaa kolme ideaa paperille.

– Idea-analyysi: Kerätkää kaikki ideat ja arvioikaa niitä yhdessä. Voitte tunnistaa yhteisiä teemoja, suosituimpia ideoita ja potentiaalisia suuntia podcastin kehittämiselle. (Lewrick, ym. 2020, 163.)

2.2    Ideointimenetelmä Negatiivinen aivoriihi

 Negatiivinen aivoriihi on ideointimenetelmä, jossa projektiryhmä pyrkii tunnistamaan ja käsittelemään kaikki mahdolliset ongelmat, esteet tai negatiiviset näkökulmat aiheeseen liittyen. Tavoitteena on ennakoida ja ratkaista ongelmia ennen niiden ilmaantumista, mikä voi parantaa projektin laatua ja vähentää riskejä. Podcast-projektiin voisi soveltaa tätä menetelmää seuraavasti:

– Valmistautuminen: Kokoontukaa projektiryhmän kanssa ja varmistakaa, että kaikilla on ymmärrys podcastin tavoitteista, kohdeyleisöstä ja teemoista.

– Ongelmien tunnistaminen: Pyydä jokaisen osallistujan tunnistamaan ja kirjaamaan ylös kaikki mahdolliset ongelmat, esteet tai negatiiviset näkökulmat, jotka he voivat nähdä podcast-projektissa.

– Ideoiden analysointi: Keskustelkaa ryhmässä tunnistetuista ongelmista ja pyrkikää löytämään ratkaisuja niihin. Tämä voi sisältää resurssien varauksia, aikataulun muutoksia, lisätutkimuksia tai muita toimenpiteitä.

Tätä menetelmää voidaan käyttää tilanteissa, joissa halutaan varmistaa, että mahdolliset ongelmat ja esteet otetaan huomioon projektin suunnittelussa ja toteutuksessa. Se voi auttaa projektiryhmää valmistautumaan paremmin tuleviin haasteisiin ja varmistamaan, että projektin eteneminen on sujuvaa ja tehokasta. Lisäksi se voi edistää ryhmän yhteistyötä ja luovaa ongelmanratkaisua.  (Lewrick, ym. 2020, 167.)

Kun on selvää, mitä haluaa tiimin kanssa lähteä kehittämään ja ideoinnin kautta on tullut näkemys ideasta, on aika lähteä testaamaan ja kehittämään sitä entisestään. Ideoinnin tulos ei siis ole valmis teos, vaan sitä tulee kokeilla, oppia virheistä ja muuttaa, kunnes ideasta tulee markkinoille valmis tuote tai palvelu. Sen takia tulee kehittää ensimmäinen prototyyppi. (Lewrick, ym. 2020.)

2.3   Tehdään prototyyppi!

 Alkuun muutama asia, mitä pitää mielessä prototyyppiprosessin aikana. Ensinnäkin näytä, älä kerro. Ihmiset ymmärtävät parhaiten, kun he näkevät ja kokevat. Toiseksi älä rakastu omaan prototyyppiisi. Prototyypin tarkoitus on kehittyä ja muuttua prosessin aikana eikä jämähtää paikoilleen. Kolmanneksi pyri luomaan yksinkertaisia prototyyppejä äläkä pelkää esitellä niitä muille. Monta yksinkertaista prototyyppiä on parempi kuin yksi turhan monimutkainen (Lewrick, ym. 2020, 202.)

2.4   Perustarkoitus

Prototyyppien avulla on helpompi ymmärtää tuotteen mahdollisia ongelmia. Niitä on siis hyvä tehdä jo alusta pitäen. Kun ei vielä täysin ymmärretä ongelmaa, on hyvä tehdä paljon pieniä kokeiluja. Ensimmäiset prototyypit voivat olla todella yksinkertaisia ja niiden olisi alkuun hyvä keskittyä ainoastaan tuotteen tiettyihin ominaisuuksiin. CEP (critical experience prototype) ja CFP (critical funktion prototype) keskittyvät nimenomaan tuotteen tiettyihin ominaisuuksiin (CFP) ja asiakkaiden tiettyihin kokemuksiin (CEP) (Lewrick, Link & Leifer 2020, 188.) Podcast-projektissamme voisimme keskittyä testaamaan alkuun erilaisia näkökulmia tuottaa podcastia, kuten humoristinen, vakava, rento, sekä kokeilla tuottaa podcastia eri puhujamäärillä. Tavoitteena ei siis ole ratkaista ongelmaa täysin vaan saada informaatiota siitä, minne suuntaan kannattaa lähteä. (Lewrick, ym. 2020, 188).

2.5    Laajennetaan käsitystä

Välillä on hyvä kokeilla kaikista tyhmimpiäkin ideoita. Jos asiakas tahtoo yritykselleen podcastjakson, missä on rento tunnelma, miksei kokeilla äänittää podcastia, vaikka sängystä? Jos asiakas tahtoo vakavan podcastin, miksei äänittää podcast hienot puvut päällä kokoustilassa? Tällainen kokeileminen mahdollistaa sen, että mahdollisimman monet näkökulmat saadaan heti projektin alussa näkyviin, sekä ymmärretään selkeämmin, mitä ”rennolla” tai ”vakavalla” tarkoitetaan. (Lewrick, ym. 2020, 189).

Usein voi käydä niin, että kaksi aivan hirveää ideaa ovatkin hyviä yhdessä. Podcast, jossa keskustellaan sängyssä puvut päällä ei ehkä kuulosta kovin järkevältä, mutta sen avulla voitaisiin saada selville, mitä podcastista vielä mahdollisesti puuttuu, sekä mikä on oleellista. Tässä vaiheessa voidaan alkaa yhdistelemään jo syntyneitä ideoita ja katsomaan miten ne toimivat keskenään. Päällimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin tuoda yhteen se, mitä on jo kokeilemalla saatu selville (Lewrick, ym. 2020, 190). Esimerkiksi se, että podcastin tulee olla hauska, rento ja asiallinen. (Lewrick, ym. 2020.)

Tähän mennessä ei olla vielä edes ajateltu todellista ratkaisua ongelmaan. On tärkeää, että alkuun pyritään laajentamaan ymmärrystä mahdollisuuksista ja tuotteen heikoista kohdista. Päällimmäiset kuluttajan kokemukset, yleinen palvelun toiminta, hullut ideat ja näiden kaikkien yhdistelmä ei vielä tarvitse olla edes lähellä ongelman ratkaisua (Lewrick, ym. 2020.)

2.6   Loppu häämöttää

Kaiken datan perusteella voidaan jo alkaa kuvittelemaan tuotteen päätarkoitusta. Voidaan alkaa visioimaan, miltä lopputulos näyttäisi. Esimerkiksi meidän projektimme visio voisi olla: podcast yrityksille, missä yrityksestä keskustellaan asiallisesti, mutta rennon humoristisesti – Kokonaisuutena kiinnostava sekä informatiivinen nopea katsaus yritykseen. Visioimalla voidaan tarkistaa, ratkaiseeko jo hankittu tieto asiakkaan ongelman (Lewrick, ym. 2020, 191). Nyt aletaan etenemään kohti ratkaisua.

Kuvitelman pohjalta voidaan rakentaa realistisia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi. Tässä vaiheessa on saatu ilmi palvelun pääominaisuudet ja niiden pohjalta voidaan jo alkaa luomaan konkreettisia ratkaisuja. (Lewrick, ym. 2020, 192). Voidaan ehkä unohtaa sängystä nauhoittaminen ja korvata se mahdollisimman rennolla asetelmalla. Tilan ei tarvitse olla kokoustila, ja hienot puvut voi korvata asianmukaisella olemuksella. (Lewrick, ym. 2020.)

Kun toteutettava ratkaisu ongelmalle on kehitelty, voidaan alkaa lisäämään pienempiä yksityiskohtia, jotta nähdään niiden todellinen tärkeys (Lewrick, ym. 2020, 193). Esimerkiksi rento intro, joka luo heti mukavan tunnelman, hauska toistuva avaus ja lopetus joka jaksolle, sekä asiallinen vieraan vastaanotto ovat yksityiskohtia, jotka tuovat palvelun eloon ja joita on hyvä testata. (Lewrick, ym. 2020.)

Nyt meillä pitäisi olla kasassa prototyyppi, joka ei vielä ole liian monimutkainen, mutta kykenee (toivottavasti) toimimaan ratkaisuna. Kun prototyyppi on hiottu kuntoon, kaikkine yksityiskohtineen, voidaan sitä alkaa testaamaan laajemmin oikeilla asiakkailla. (Lewrick, ym. 2020.)

3    ASIAKASKOKEMUS

3.1    Miten asiakaskokemus määritellään?

 Oikeaa tai väärää asiakaskokemusta ei ole olemassa. Yritys, organisaatio, palvelu tai tuote ei määritä asiakaskokemusta. Nämä asiat ainoastaan asettavat asiakkaille odotuksen kyseisestä asiasta. Asian ei myöskään tarvitse olla myytävä. Kyseessä voi olla sääennusteeseen liittyvät odotukset. Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoi, että kesäpäivän sääilmoitus vaikuttaa asiakkaiden määrään enemmän kuin itse sää. Jos edellisenä päivänä on ennustettu lämmintä poutasäätä, asiakkaita ilmenee paikalle enemmän ihan sama mikä keli oikeasti olisi. Jos taas ennuste näyttäisi 15 astetta ja sadetta, asiakkaat tuskin tulevat paikalle, vaikka aamulla paistaisi aurinko (Saarijärvi & Puustinen, 2020, 32%). Vaikka todellinen sää olisikin toisinpäin, ennusteen lupaama hyvä sää tuo suuremman asiakasvirran. Sään väärin ennustaminen toki voi johtaa Särkänniemen negatiivisiin asiakaskokemuksiin, mutta näissä tilanteissa on hyvin tärkeää parantaa asiakaskokemusta esimerkiksi jakamalla ilmaisia muistolahjoja (Saarijärvi & Puustinen, 2020.)

Asiakkaan odotus ja sen toteutus määrittää asiakaskokemuksen. Toisin sanoen “pessimisti ei pety”. Jos yritykset haluavat panostaa asiakaskokemukseen, tulisi heidän panostaa myös asiakasodotuksiin (Saarijärvi & Puustinen, 2020, 32%). Mistä asiakasodotukset syntyvät? Yksi lähde näihin voi olla yrityksen tai henkilön arvolupaukset. Arvolupauksilla voidaan herättää asiakkaassa tunteita ja odotuksia tuotetta tai palvelua kohtaan. Esimerkiksi Prisman “Hyvä, mutta halpa” tarjoaa taloudellista ja toiminnallista arvoa asiakkaalle, (Saarijärvi & Puustinen, 2020, 56%). Podcast-projektin arvolupaus voisi olla esimerkiksi “Puheen voima, keskustelut nykyajan markkinoinnin kultatienä”. Tämä itsessään herättää ajatuksia, joka saa halun katsoa, mistä yrityksessämme on kyse. Asiakaskokemus lyhykäisyydessä määrittyy siis täysin asiakkaan odotuksiin ja niiden toteutumiseen. (Saarijärvi & Puustinen, 2020.)

Liiketoiminnan sääntö numero yksi on nopeus. Nopeat syövät hitaat. Jos toimii nopeasti kaikissa tilanteissa, myös esimerkiksi sähköpostien vastaamisessa, tulee tuhoamaan kilpailunsa. Aika on tärkein valuutta, mitä meillä on. Erityisesti yritysten johtajat ymmärtävät tämän. B2B myynnissä tulee siis muistaa myös nopeus, jos on halukas tehdä kauppaa.  Asiakaskokemuksen voi pilata täysin, jos asiakas joutuu odottamaan pitkiä aikoja esimerkiksi vastausta tai tuotteen toimitusta. Nopeasti toimiminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että työt tulisi tehdä hutaisemalla. Ei. Tärkein oppi on, että asiat tulee tehdä nopeasti, muttei kiireellä. (Saarijärvi & Puustinen, 2020.)

3.2    Mitä ovat ideaaleja asiakaskokemuksia?

Ennen kuin keskitymme podcast-projektin tuleviin asiakaskokemuksiin, tulee meidän miettiä mikä on ideaaliasiakas, ja mitkä ovat hänen odotuksensa palvelustamme. Tulemme määritelemään mahdollisimman tarkasti, minkälainen olisi ihminen, joka kuuntelisi podcastejamme. Mitkä ovat hänen kiinnostuksenkohteensa, harrastuksena, ikänsä, sukupuolensa ja niin edes päin. Kun tiedämme tarkkaan, miltä ideaaliasiakkaamme näyttää ja mitkä ovat hänen odotuksensa, on helpompaa lähteä räätälöimään palvelua asiakaskeskeisemmäksi.

Podcast-projektin kannalta tärkeitä asiakaskokemuksen kosketuspisteitä voisi olla esimerkiksi nettisivut, äänentoistopalvelut ja sosiaalinen media. Nettisivut tulevat todennäköisesti olemaan oleellisin kosketuspiste asiakkaisiimme. Ensimmäisenä kosketuspisteenä asiakkaalle toimii hyvin luultavasti sosiaalinen media. LinkedIn, Facebook ja Instagram-mainonta luovat liikennettä verkkosivuillemme. Myös olennaisia kosketuspisteitä on äänentoistopalvelut sekä mahdollisesti puhelinmyynti. Tulee huomioida kuitenkin, että asiakkaanamme toimii lähinnä yritykset, mutta palvelumme kuluttajat ovat yksittäisiä ihmisiä. Tämä tilanne on verrattavissa hissejä tuottavaan suuryritykseen nimeltä Kone, jonka asiakkaat ovat yritykset, mutta pääkäyttäjänä toimivat yksittäiset henkilöt. Tällöin myös yksittäisten henkilöiden asiakaskokemus vaikuttaa suuresti. Jos kuulijamme ei pidä podcasteista tai hissien asentajat ovat töykeitä, ei palvelua haluta meiltä (Tanja “Tirri” Verho, 2024).

4    TEHOKKUUS

Antti Niemen ja Jari Hietaniemen kirjoittamassa kirjassa “Just sopivasti ketterä” (2020) keskittyy laajasti tehokkuuteen ja sen masterointiin. Tehokkuus on tärkeää, jotta sinulla jää enemmän aikaa kiinnostaviin asioihin ja elämään. Siksi tylsät tehtävät tulisi tehdä nopeasti alta pois (Niemi & Hietaniemi, 2020, 2%). Lean-periaate on taas järjestelmäajattelun lähtökohta, jonka tarkoituksena on maksimoida arvo. Se keskittyy tehokkuuteen, joustavuuteen ja jatkuvaan parantamiseen. Leanin päämääränä on luoda virtaava tuotanto tai palveluprosessi, joka toimii mahdollisimman kitkattomasti ja tuottavasti, vähentäen samalla resurssien tuhlausta ja tarpeetonta odottelua. Jotta podcast-projektimme onnistuu paremmin, sen tulee olla tehokas sekä resurssien että virran näkökulmasta. Käytännössä se tarkoittaa, että projektitiimin tulee minimoida hukkaa. Lean-ajattelussa kaikki arvoa tuottamattomat asiat, jotka eivät tuota asiakkaalle lisäarvoa, ovat hukkaa. Mitä voisi olla hukkaa podcasttuotannossa? Tutkimalla lean-periaatetta ja aihetta ylipäätään, vastaus tulee ilmi nopeasti. (Modig & Åhlström 2016.)

Hukasta esimerkkinä voi olla valmiiden jaksojen tai materiaalien varastointi ennen julkaisua. Se voi lisätä riskiä vanhentuneesta sisällöstä ja näin aiheuttaa hukkaa, koska todennäköisesti pilvipalvelusta maksetaan, missä podcast jaksoja varastoidaan. Tuottamalla enemmän sisältöä kuin mitä kuuntelijat todella tarvitsevat tai arvostavat voi myös aiheuttaa hukkaa resursseista ja ajasta. Esimerkiksi kaksi jaksoa päivässä on varmasti liikaa, sillä ihmisillä ei olisi aikaa kuunnella niitä. Se myös vaikeuttaa asiakkaan päätöksentekoa. Tämä myös vaikuttaa meidän energiaamme ja tällainen ylitarjonta kuluttaisi meidätkin tyhjiin. (Modig & Åhlström 2016.)

Leaniksi pyrkimässä podcast projektissa tavoitteenamme on ensisijaisesti tunnistaa nämä hukan muodot ja pyrkiä minimoimaan niiden vaikutus podcast-tuotantoon, jotta prosessi olisi mahdollisimman virtaviivainen ja tehokas. Hukan muotojen tunnistaminen podcast-tuotannossa voi tapahtua useilla eri tavoilla. Yhdistelemällä näitä menetelmiä voi tehokkaasti tunnistaa hukan muodot ja löytää tapoja niiden minimoimiseksi (Modig & Åhlström 2016.)

Muutamia tehokkaita tapoja on esimerkiksi prosessin läpikäynti vaihe vaiheelta; Podcast-tuotantoprosessin läpi käyminen vaihe vaiheelta tiimin kanssa. Tarkastelemalla kriittisesti jokaista vaihetta ja etsimällä mahdollisia hukan muotoja, kuten turhia odotusaikoja, ylimääräisiä tehtäviä tai virheiden korjaamista. Kuuntelijapalautteen analysointi on tärkeää. Analysoimalla kuuntelijapalautetta ja arvioimalla, millaisesta sisällöstä kuuntelijat arvostavat eniten, auttaa keskittymään olennaiseen ja vähentämään turhaa työtä. Vertailemalla omaa podcast-tuotantoprosessiasi muiden vastaavien podcastien prosesseihin, auttaa se tunnistamaan parhaita käytäntöjä ja mahdollisia parannuskohteita omassa prosessissa. Seuraamalla ja analysoimalla tietoja podcastin tuotantoprosessista, kuten aikaa, resursseja ja virheitä, auttaa se havaitsemaan trendejä ja mahdollisia hukan muotoja (Modig & Åhlström 2016.)

4.1 Tehokasti ketterä

Kaikki varmasti tässä vaiheessa tietävät, että tehokkuus on tärkeää. Se on tärkeää, jotta asiat tulevat nopeammin tehdyksi. Mutta se on hankalaa. On hankalaa saada epämukavia asioita tehtyä sutjakkaasti, olla ketterä. Miten ketteryyden ja tehokkuuden voi oppia? Sen siis voi ainoastaan oppia harjoittelemalla. Ketteryys kannattaa aloittaa ottamalla vallan kokeilla ja kantamalla vastuun oppia (Niemi & Hietaniemi, 2020, 9%). Ennen sitä kuitenkin, kaikki lähtee keskittymisestä. Jos keskittymiskykyä haluaa syventää, tulee oppia hallitsemaan epämukavuutta. Paras keskittymisen olotila ja on niin sanottu flow-tila. Tähän tilaan pääsee, kun tekee työympäristöstä tyhjän ja optimaalisen sekä alkaa tekemään töitä ilma häiriöntekijöitä (Niemi &Hietaniemi, 2020.)

Jotta podcast-projektimme voi onnistua tulee meidän olla tehokkaita, ketteriä, hallita aikaamme oikein sekä omata positiivinen asenne. Kirjassa sanotaan näin: “Positiivinen asenne ei toimi aina hyvin, mutta negatiivinen toimii takuuvarmasti huonosti” (Niemi & Hietaniemi, 2020, 47%). Tämän olemme oppineet myös omasta elämästämme. Uskomme kovasti manifestointiin ja intuitioon. Se, mitä ajattelet määrittää suuresti, mitä olet. Ei välttämättä koskaan tule olemaan tyytyväinen ja voi kokea levottomuutta. Tämä on täysin normaalia. Merkittävintä ei ole virheettömyys ja pelkät oikeat valinnat, vaan se, että tunnistaa nuo saranakohdat (Niemi &Hietaniemi, 2020, 24%). Sen takia myös tavoitteet ovat tärkeitä. Miten voi olla tehokas tai tarkka jotain asiaa kohti, jos ei edes tiedä mikä se on? Eräässä artikkelissa tuli ilmi, että tutkimuksen mukaan vain kolme prosenttia ihmisistä asettaa tavoitteita ja kirjoittaa ne ylös. Miten voi päästä jonnekin, jos ei tiedä minne on menossa? Tavoitteita ei kuitenkaan tulisi olla liikaa. Multimiljardööri Warren Buffetikin mukaan tavoitteita tulisi olla enintään 5, mutta kannattaa aloittaa asettamalla ensin 25 tavoitetta ja karsia niistä merkityksellisemmät (Niemi & Hietaniemi, 2020, 66%). “Jaa aikasi ja energiasi fiksusti. Pidä katse omassa pallossasi” (Niemi &Hietaniemi, 2020, 66%).

5      POHDINTA

Esseen kirjoittamisen aikana tulimme vakuuttuneiksi, että palvelumuotoilun käyttöönotto podcast-projektissa tarjoaa merkittävän mahdollisuuden projektin kehittämiseen ja kohdentamiseen käyttäjäkeskeisesti. Palvelumuotoilu ulottuu koko podcastin elinkaaren läpi, alkaen ideasta ja päättyen toteutukseen ja palautteen keräämiseen ja korostaa sen keskeistä roolia projektin menestykselle. Tämän esseemme kirjoittamisen aikana perehdyimme tarkemmin muun muassa ideointi- ja prototyyppimenetelmiin, asiakaskokemukseen sekä tehokkuuteen. Toivomme, että tämän esseen lukemisesta muut projektitiimimme jäsenet saavat paljon uutta ja hyödyllistä tietoa, jota voimme yhdessä hyödyntää yrityspodcast-projektissamme.

LÄHTEET

Lamia. 2018. Mitä on palvelumuotoilu?. Verkkosivu. viitattu 9.3.2024. https://lamia.fi/blog/mita-on-palvelumuotoilu

Lewrick, M., Link, P. & Leifer,L. 2020. The design thinking toolbox. A guide to mastering the most popular and valuable innovation methods. 1. painos. Newark: John Wiley & Sons, Incorporated.

Modig, N. & Åhlström, P. 2016. Tätä on lean. Ratkaisu tehokkuusparadoksiin. 6. painos. Halmstad: Bulls graphics AB.

Niemi, A. & Hietaniemi, J. 2020. Just sopivasti ketterä, 1. painos. Art House

Saarijärvi, H. & Puustinen, P. 2020. Strategiana asiakaskokemus. 1. painos. Docendo

Tanja “Tirri” Verho, 6.3.2024, palvelumuotoilun oppitunti