Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Tämän esseen on kirjoittanut Iina Sinisalo ja Tony Kalliala tiimistä Empiria.

 

Johdanto 

Yrityksen talous on systeemi, jonka ymmärtäminen ja ennustaminen vaatii ymmärrystä useasta keskeisestä osatekijästä ja niiden välisistä suhteista. Tätä systeemiä tarkastellessa on hyvä käyttää havainnollistavaa työkalua, jota voimme kutsua nimityksellä “yrityksen terveyskolmio”. Tämä kolmijakoinen lähestymistapa kattaa kolme yrityksen taloudenpidon oleellisinta osa-aluetta: kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. 

Termi “terveyskolmio” viittaa siihen, että sitä käytettäessä tarkastellaan yrityksen taloudellista hyvinvointia ja kolmio taas viittaa havainnollistavaan kuvaan, jossa tasasivuisen kolmion jokainen kärki kuvastaa yhtä terveyskolmion elementtiä. 

Kolmion ensimmäinen osa-alue, kannattavuus, valaisee yrityksen kykyä tuottaa voittoa suhteessa liikevaihtoon. Vakavaraisuus puolestaan keskittyy pitkän aikavälin selviytymiskykyyn ja omavaraisuusasteen rooliin yrityksen pääomarakenteessa. Maksuvalmius tarkastelee yrityksen lyhytaikaista ketteryyttä vastata taloudellisiin sitoumuksiin. 

Keskittymällä terveyskolmion kolmeen tekijään, yritys voi luoda vahvan perustan strategiansa toteuttamiseen ja parantaa todennäköisyyksiään liiketoimintansa kestävyydelle ja menestymiselle. Esseessä tarkastelemme kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta käsitteinä sekä avaamme niille keskeisimpiä tunnuslukuja, joita jokaisen yrittäjän tulisi käyttää osana talouden johtamista. 

 

Kannattavuus 

 

Yrityksen yksi tärkeimmistä toimintaedellytyksistä on kannattavuus. Yksinkertaisesti määriteltynä kannattavuus on sitä, että yrityksen tuottavuus on suurempi kuin sen toiminnasta aiheutuneet kulut. Jos kannattavuus on heikko, joutuu yritys todennäköisesti ennen pitkään lopettamaan toimintansa. Heikko kannattavuus johtaa siihen, että yritys syö omaa pääomaansa tekemällä tappiota, joka taas aiheuttaa liiketoiminnan alas ajamisen jossain vaiheessa. Kannattavuutta mitataan liikevaihtoon suhteutetuilla katemittareilla sekä pääomaan suhteutetuilla tuottomittareilla. (Alma Media Oyj 2024) 

 

Liikevaihtoon suhteutetut katemittarit 

1. Myyntikate ja myyntikateprosentti. 

Myyntikate toiselta nimeltään katetuotto on tunnusluku, joka kertoo yritystoiminnan kannattavuudesta. Katetuotto saadaan selville vähentämällä myyntituotoista yrityksen muuttuvat kustannukset. Myyntikatteen avulla voidaan laskea, kuinka iso osuus myynnin tuotoista jää kattamaan yrityksen kiinteitä kustannuksia. 

Muuttuvat kustannukset ovat kuluja, joiden määrä vaihtelee tuotannon ja myynnin määrän mukaan. Tällaisia kustannuksia voivat olla esimerkiksi raaka-aine-, valmistus- ja pakkausmateriaaleihin käytetyt rahat. Sanansa mukaisesti muuttuvat kustannukset saattavat vaihdella tuotannon määrän mukaan. 

Kiinteät kustannukset ovat puolestaan kuluja, jotka pysyvät samana riippumatta myynnin tai tuotannon määrästä. Hyvä esimerkki kiinteistä kuluista on tilavuokra. Vuokra on joka kuukausi sama, vaikka myynti ja tuotanto olisikin vähäistä. Myyntikate ei huomioi yrityksen kiinteitä kustannuksia. 

 

Myyntikate ja myyntikateprosentti lasketaan seuraavilla kaavoilla: 

Myyntikate = Liikevaihto (myyntituotot ilman arvonlisäveroa) – muuttuvat kustannukset. 

Myyntikateprosentti = myyntikate / liikevaihto x 100. 

Esimerkki: Voitto Oy valmistaa ja myy lipputankoja. Yrityksen myyntituotto tilikauden ajalta ovat 200 000 euroa. Lipputankojen valmistukseen ja myyntiin liittyvät muuttuvat kustannukset ovat 90 000 euroa. 

Voitto Oy:n myyntikate = 200 000 € – 90 000 € = 110 000 € 

Myyntikateprosentti = (110 000 € / 200 000 €) x 100 = 55 % 

Voitto Oy:lle jää myyntituotoista katetta 55 % eli 110 000 euroa. Tällä rahasummalla tulisi kattaa yrityksen kaikki kiinteät kulut ja rahoitusmenot, jotta yritys pääsee edes nollatulokseen. Nollatulos eli kriittinen piste tarkoittaa sitä, että myyntituotot ja kaikki kustannukset ovat yhtä suuret.  

(Yrityksen-perustaminen.net n.d.) 

 

2. Käyttökate ja käyttökateprosentti 

Käyttökate puolestaan kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja veroja. Käyttökate vastaa kysymykseen, kuinka paljon liikevaihdosta jää katetta yrityksen toimintakulujen vähentämisen jälkeen. Käyttökatteelle ja käyttökateprosentille ei ole olemassa yleispäteviä ohjearvoja. Niiden taso riippuu yrityksen toimialasta ja pääomarakenteesta, sekä esim. yrityksen toimialan kilpailutilanteesta. Käyttökatteen riittävyyttä tarkasteltaessa otetaan huomioon yrityksen rahoituskulujen, käyttöomaisuuden poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. 

Käyttökate lasketaan seuraavasti: 

Käyttökate = Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset 

Käyttökateprosentti = 100 x käyttökate / liikevaihto 

(Alma Media Oyj 2024) 

 

3. Liiketulos ja liiketulosprosentti 

Liiketulos on tuloslaskelman ensimmäinen välitulos, joka kertoo paljonko liiketoiminnasta jää tuottoa ennen rahoituseriä ja veroja. Yrityksen tulee kattaa liiketuloksellaan rahoituskulut, verot ja voitonjako.  

Liiketulos soveltuu sekä yrityksen kehityksen että saman toimialan yritysten väliseen vertailuun. Korkea liikevoittoprosentti kertoo pääomavaltaisesta yrityksestä, kun taas negatiivinen liiketulosprosentti voi johtua liiketoiminnan operatiivisista vaikeuksista. 

Liiketulos saadaan selville laskemalla yhteen yrityksen liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ja vähentämällä tästä summasta toimintakulut, poistot sekä arvonalennukset. Liiketulosprosentti selviää seuraavanlaisella laskukaavalla: 100 x liiketulos / liikevaihto. (Alma Media Oyj 2024.) 

 

4. Rahoitustulos ja rahoitustulosprosentti 

Rahoitustulos kertoo, kuinka paljon yrityksen liiketoiminta tuottaa tulorahoitusta eli omasta toiminnasta syntynyttä rahavirtaa. Rahoitustulos kertoo yrityksen kyvystä suoriutua lainojen lyhennyksistä, käyttöpääoman lisäyksestä ja investointien omarahoituksesta liiketoiminnan tuottojen avulla. Rahoitustulosta käyttää pääosin rahoittajat. Kannattava yritys kykenee lyhyelläkin aikavälillä saamaan aikaan positiivisen rahoitustuloksen. Negatiivinen rahoitustulos on usein merkki siitä, että yritys on joutunut kattamaan juoksevia kulujaan joko lisävelalla tai purkamalla likviditeettiään eli maksuvalmiuttaan. Kestävä kehitys edellyttäisi, että yrityksen tulorahoitus kattaisi vähintäänkin lainojen lyhennystarpeen. Luku on toimialakohtainen, joka tekeekin eri toimialojen yritysten vertailusta hankalaa. 

Laskukaava: 

Rahoitustulos = nettotulos + poistot ja arvonalennukset 

Rahoitustulosprosentti = 100 x rahoitustulos / liikevaihto 

(Alma Media Oyj 2024.) 

 

5. Nettotulos ja nettotulosprosentti 

Nettotulos on puolestaan tunnusluku, joka kertoo yrityksen toiminnan lopullisen tuloksen eli vastaa kysymykseen kuinka paljon yritys on tuottanut voittoa tai tappiota tietyssä ajassa. Nettotulosta laskiessa otetaan huomioon yrityksen kaikki tulos ja kulut, myös verot. Nettotulosta pidetään yleisesti yhtenä tärkeimpänä yrityksen kannattavuuden ja taloudellisen suorituskyvyn mittareista. Se auttaa sijoittajia ja yritysjohtoa arvioimaan, kuinka hyvin yritys kykenee luomaan arvoa omistajilleen. Nettotuloksen avulla voidaan arvioida yrityksen suorituskykyä suhteessa kilpailijoihin tai toimialan keskiarvoon. 

Nettotulos lasketaan seuraavasti: 

Liiketulos – rahoituskulut – verot 

(Accountor Finago Oy 2024.) 

Nettotulosprosentin laskukaava: 

100 x nettotulos / liikevaihto 

(Alma Media Oyj 2024.) 

 

6. Kokonaistulos ja kokonaistulosprosentti 

Kokonaistulos kertoo nimensä mukaisesti yrityksen tilikauden kokonaistuloksen. Kokonaistulokseen luetaan mukaan satunnaiset ja kertaluonteiset tuotto- sekä kuluerät. Satunnaisia eriä voi olla erilaiset kertaluonteiset myyntivoitot ja tappiot, annetut ja saadut konserniavustukset, irtisanomis- ja liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut, liikearvojen sekä omaisuuserien kertaluonteiset alakirjaukset. Kokonaistulosta suositellaan tarkastelemaan nettotuloksen rinnalla, sillä toisinaan satunnaisilla erillä voi olla suurikin vaikutus yrityksen tunnuslukuihin. Esimerkki: Yrityksen nettotulos on vahva, mutta tulos ohjataan vuosittain emo-tai tytäryhtiölle konserniavustusten kautta, joten yrityksen maksuvalmius ja vakavaraisuuden luvut kärsivät.  

Laskusääntö: 

Kokonaistulos = nettotulos +/- satunnaiset erät 

Kokonaistulosprosentti = (100 x kokonaistulos) / liikevaihto 

(Alma Media Oyj 2024.) 

 

Pääomaan suhteutetut tuottomittarit 

1. Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) 

Oman pääoman tuottoprosenttia käyttävät yrityksen omistajat sekä sijoittajat. Tunnusluvun avulla saadaan selville yrityksen kyky huolehtia yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle kertyy tuottoa tilikauden aikana. 

Laskusääntö: 

Oman pääoman tuottoprosentti = 100 x nettotulos (12kk) / oikaistu oma pääoma keskimäärin. 

Huom! Esimerkki koskee normaalia 12 kk tilikautta. Mikäli kyseessä on normaalista poikkeava tilikausi, niin nettotulos jaetaan tilikauden pituudella ja kerrotaan 12 ennen tunnusluvun laskemista. (Alma Media Oyj 2024.)

2. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) 

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. ROCEa voidaan pitää yhtenä tärkeimpänä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. 

Laskusääntö: 

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti = 100 x [ nettotulos + rahoituskulut + verot (12 kk) ] / sijoitettu pääoma keskimäärin 

Sijoitettu pääoma = oma pääoma + korolliset velat 

(Alma Media Oyj 2024.) 

 

3. Kokonaispääoman tuottoprosentti (ROA) 

ROA kertoo, kuinka paljon yritystoimintaan sitoutuneelle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana. Tunnusluku vertaa tulosta ennen rahoituskuluja ja veroja siihen pääomaan, joka sitoutunut yritystoimintaan. Tähän kannattavuuden mittariin ei yrityksen veronmaksupolittikka ja verotustekniikka välttämättä vaikuta. 

Laskusääntö: 

• Kokonaispääoman tuottoprosentti = 100 x [ nettotulos + rahoituskulut + verot (12 kk) ] / Oikaistun taseen loppusumma keskimäärin. 

• Mikäli oma pääoma on negatiivinen, on kokonaispääoma vähintään vieraan pääoman suuruinen. 

(Alma Media Oyj 2024.) 

 

Vakavaraisuus 

Vakavaraisuus eli soliditeetti (eng. financial solidity) kuvaa yrityksen kykyä suoriutua sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. 

 

Vakavaraisuuden tunnusluvut kertovat yrityksen pääomarakenteesta eli siitä, kuinka yritys on rahoitettu. Vakavaraisuutta tulkitaan suurimmaksi osaksi taseen osoittamien lukujen kautta. Jos kirjanpito on hoidettu asianmukaisesti, taseen vastattavaa-puolelta on helposti tulkittavissa, kuinka paljon yrityksellä on omaa pääomaa sekä vierasta eli velkapääomaa. Näiden kahden omaisuustyypin suhde on erittäin olennainen yrityksen vakavaraisuusasemaa arvioitaessa. (Lehtilä, P n.d.) 

 

Yleisimmin käytettyjä vakavaraisuuden tunnuslukuja: 

• Omavaraisuusaste 
• Suhteellinen velkaantuneisuusaste 
• Nettovelkaantuneisuusaste (gearing) 

 

Käytännön tasolla näitä lukuja käytetään usein mittaamaan yrityksen kykyä sietää mahdollisia tappioita ja sen mahdollisuutta lisätä pitkäaikaista vierasta pääomaa vauhdittamaan liiketoiminnan tuottavuutta. (Taloustutka n.d.) Vakavaraisuus voi vaikuttaa muun muassa rahoituksen saatavuuteen ja sen hintaan. 

 

Omavaraisuusaste 

 

Vakavaraisuusaste voidaan nähdä taseen vastattavan puolen kahdesta eri osiosta ja niiden suhteesta toisiinsa. Vastattava jaetaan omaan ja vieraaseen pääomaan. Mitä suurempi osuus yrityksen pääomasta on omaa, sitä vakavaraisempana voidaan yritystä pitää. 

 

Omavaraisuusasteella mitattuna vakavaraisuuden rajapyykkinä voidaan useimmissa tapauksissa pitää 30 prosenttia. Jos yrityksen oman pääoma suhteessa vieraaseen on sen yli, voidaan todeta, että yrityksellä menee hyvin. Mikäli vierasta pääomaa eli velkaa taas on yli 70 prosenttia kokonaispääomasta, yritys ei todennäköisesti ole kovinkaan vakavarainen. (Rumpu 2023.)  

 

Tästä tulkintamallista on olemassa useampia toisistaan hieman poikkeavia variaatioita. Erään mallin mukaan omavaraisuusasteen ollessa yli 40 prosenttia, vakavaraisuus on hyvällä tasolla, kohtalaisella tasolla 20 ja 39 välillä ja heikolla tasolla prosentti on alle 20. 

  

Omavaraisuusasteen laskukaava: 

 

100 x (omat varat / (taseen loppusumma – ennakkomaksut)) 

 

Suhteellinen velkaantuneisuusaste 

Suhteellinen velkaantuneisuus on yksi staattisista vakavaraisuuden tunnusluvuista, joka mittaa yrityksen velkoja suhteessa toiminnan laajuuteen. Tunnusluvun avulla voidaan johtaa yritykselle viitteellinen käyttökatevaade vieraan pääoman hoitovelvoitteiden kautta. Lukua voidaan vertailla vain saman toimialan yritysten kesken, sillä luvulla ei ole selkeitä ohjearvoja. 

Laskusääntö: 

Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti = 100 x oikaistun taseen velat / liikevaihto (12 kk) 

 

(Alma media Oyj 2024.) 

 

Nettovelkaantumisaste (gearing) 

Nettovelkaantumisaste eli Net Gearing kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta mittaamalla yrityksen korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta. Luku kertoo, mikä on oman pää oman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Mitä korkeampi nettovelkaantumisaste on, sitä velkaantuneempi yritys on. Korkea velkaantuneisuus on riskitekijä, sillä se rajoittaa yrityksen kasvumahdollisuuksia sekä kaventaa taloudellista liikkumavaraa. Mitä korkeammaksi tunnusluvun arvo nousee, sitä vaikeampi on saada lisälainaa esimerkiksi kasvun rahoittamiseksi. 

Nettovelkaantumisaste voidaan laskea myös niin, että likvidejä rahavaroha ei vähennetä veloista. Näin lasketun tunnusluvun yhteydessä käytetään termiä “Gearing”. 

Laskusääntö: 

Nettovelkaantumisasteprosentti = 100 x (korolliset velat – likvidit rahavarat ) / omat varat 

Omat varat = taseen oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä + oman pääoman ehtoiset pääomalainat osittain. 

(Alma Media Oyj 2024.) 

 

Maksuvalmius 

Yrityksen on kannattavuuden ja vakavaraisuuden lisäksi huolehdittava kolmannesta elementistä, maksuvalmiudesta. On mahdollista, että jopa hyvässä varallisuusasemassa oleva ja tuloksellista liiketoimintaa tekevä yritys ajautuu hetkelliseen maksukyvyttömyyteen. (Alma Media Oyj 2024.) 

Yrityksen on huolehdittava, että kassassa on tarpeeksi rahaa maksusitoumusten suorittamiseen eräpäivien koittaessa. Jos varat ovat kiinni liian kiinteissä omaisuusluokissa, voi yritys kohdata haasteita maksujen hoitamisessa. Palkat, tavaraostojen laskut ja maksut yhteistyökumppaneille on kuitenkin kyettävä maksamaan ajallaan tai muuten yritystä voi uhata maksukyvyttömyyden toteaminen ja pahimmillaan konkurssi. (Alma Media Oyj 2024.) 

ChatGPT tiivisti yrityksen maksuvalmiuden seuraavasti: 

“Yrityksen maksuvalmius kuvaa sen kykyä selviytyä lyhyen aikavälin taloudellisista velvoitteistaan, erityisesti lyhytaikaisten velkojen suhteen. Maksuvalmius heijastaa yrityksen kykyä maksaa laskut, velvoitteet ja muut kulut nopeasti ja ilman ongelmia. Se on tärkeä mittari liiketoiminnan kestävyyden kannalta ja vaikuttaa suoraan päivittäiseen operatiiviseen toimintaan sekä yrityksen sidosryhmiin, kuten toimittajiin ja rahoittajiin. Maksuvalmiutta arvioidaan usein erilaisilla tunnusluvuilla, kuten likviditeetti- ja velkasuhteilla.” 

Yrityksten tulee suhtautua vakavasti maksuvalmiuteen liittyvissä seikoissa ja rahojen on riitettävä silloin, kun sitä tarvitaan. Maksukyvystä huolehtimiseen ja sen ennustamiseen on olemassa erilaisia mittareita. Nämä mittarit voidaan jakaa staattisiin taseesta laskettuihin sekä dynaamisiin rahavirtoihin perustuviin mittareihin (Alma Media Oyj 2024.) 

 

Staattinen maksuvalmius / tasesuhteet 

Staattista maksuvalmiutta eli tasesuhteita arvioitessa likviditeettisuhdelukuja eli quick ratiota (likviditeettisuhde ja current ratioita (nykyinen suhde). Näistä luvuista voidaan hahmottaa, miten kykenevä yritys on maksamaan lyhytaikaiset velkansa varoillaan. On tärkeää, että yrityksellä on hyvä likviditeetti, mutta liiallinen likviditeetti voi viestiä siitä, ettei yrityksen varoja käytetä kovin tuottavasti. (Procountor 2024.)  

Quick ratio 

Quick ratio mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista sitoumuksistaan ja nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillä. Se kuvastaa kassavalmiutta ja rahoitusomaisuuden tilaa. Jos rahoitusomaisuus on liian pieni, yritys ei todennäköisesti selviydy mahdollisista yllättävistä menoista. (Alma Media Oyj 2024.) 

Laskukaava: 

Quick ratio = (Lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit) / (lyhytaikainen vieras pääoma – lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut) (Alma Media Oyj 2024.) 

Luvun tulisi olla ainakin yli 1, jolloin rahoitusomaisuus riittää kattamaan kaikki lyhytaikaiset velat. Luvun tulkinta kuitenkin vaihtelee alasta ja liiketoiminnasta riippuen. Esimerkiksi kaupan alalla varojen sitoutuessa nopeasti kiertävään varastoon, tilannetta on tarkasteltava hieman eri tavalla. (Alma Media Oyj 2024.) 

Yrityksen omavaraisuusasteen ollessa korkea, sen on mahdollista tilapäisesti, mutta turvallisesti paikata lyhytaikaista rahoitusvajettaan ottamalla lainaa. (Alma Media Oyj 2024.) 

 

Current ratio 

Current ratio on mittari, jonka tehtävänä on mitata yrityksen maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria tilinpäätöshetkellä. Maksuvalmius tarkoittaa yrityksen kykyä suoriutua maksuistaan ajallaan ja edullisimmalla tavalla. Current ratio vertaa nopeasti rahaksi muutettavien varallisuuserien suhdetta lyhytaikaisiin velkoihin. (Alma Media Oyj 2024.) 

Verrattaessa quick ratioon tarkasteluaika on tässä tapauksessa hieman laajempi. Current ratiossa nopeasti rahaksi muutettaviin eriin lasketaan myös vaihto-omaisuus. Näistä syistä se soveltuu hieman quick ratiota paremmin toimialojen välisen vertailuun. Tulkittaessa current ratiota, on syytä keskittyä tarkastelemaan luvun kehitystä. (Alma Media Oyj 2024.) 

Current ratiota tarkasteltaessa on huomioitava myös, että tunnusluku kuvaa yrityksen rahoituspuskuria vain tilinpäätöshetkeltä eli yhdeltä päivältä. Tilinpäätöshetken tilanne kuitenkin usein eroaa normaalista ja maksuvalmius vaihtelee tilikauden aikana merkittävästi. (Alma Media Oyj 2024.) 

 

Laskukaava: 

Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusomaisuusarvopaperit) / (lyhytaikainen vieras pääoma) 

Tunnusluvun tulisi olla vähintään 1, mutta mielellään reilusti tätä suurempi. Jos arvo on yli 2 eli rahoituspuskuri on tuplat verrattuna lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan, sitä voidaan pitää todella hyvänä. (Alma Media Oyj 2024.) 

Jos yrityksen tulorahoitus on vahva, tulee yritys yleensä toimeen pienemmälläkin rahoituspuskurilla. Current ratiota tulkittaessa on hyvä ottaa rinnalle tarkasteluun yrityksen omavaraisuusaste ja arvioida niiden pohjalta mahdollisuutta lisärahoitukseen. (Alma Media Oyj 2024.) Näin saadaan usein tehostettua toimintaa.  

 

Yhteenveto 

Yrityksen kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden arviointi terveyskolmion kautta toimii kokonaisvaltaisena arviointivälineenä talouden tilalle.  

 

Yrityksen terveyskolmio tiivistettynä:  

Kannattavuus kertoo yrityksen kyvystä tuottaa voittoa suhteessa liikevaihtoon. Liikevoittoprosentti ja nettotulos ovat merkittäviä mittareita, jotka osoittavat, kuinka tehokkaasti yritys muuttaa liiketoimintansa tulokseksi. 

Vakavaraisuus liittyy yrityksen pitkäaikaiseen selviytymiskykyyn. Omavaraisuusaste on avainindikaattori, joka heijastaa yrityksen kykyä rahoittaa toimintaansa omalla pääomallaan pitkällä aikavälillä, vähentäen riippuvuutta ulkopuolisista rahoituslähteistä. 

Maksuvalmius keskittyy yrityksen lyhytaikaiseen selviytymiseen. Quick ratio ja current ratio ovat kriittisiä mittareita, jotka kuvastavat yrityksen kykyä kattaa lyhytaikaiset kulunsa ja vastata velvoitteisiinsa tehokkaasti ja ajallaan. 

 

Yhdessä nämä kolme elementtiä muodostavat kokonaisvaltaisen näkemyksen yrityksen taloudellisesta terveydentilasta. Tasapainoinen huomio kaikkiin kolmeen osa-alueiseen on tärkeää, mikäli haluaa varmistaa pitkän aikavälin menestystä ja kestävää kasvua. Terveyskolmio tarjoaa yritykselle ohjenuoran strategisen päätöksenteon tueksi, auttaen varmistamaan liiketoiminnan vakaan ja kestävän tulevaisuuden. 

 

LÄHTEET 

 

Almatalent. (n.d.) Tunnuslukuopas. Alma Media Oyj. <https://www.almatalent.fi/tunnuslukuopas/maksuvalmius/> Viitattu 14.1.2024. 

Elina Witt. (n.d.) Lyhyt oppimäärä: Yrityksen maksuvalmius. Eliko Oy. <https://eliko.fi/lyhyt-oppimaara-yrityksen-maksuvalmius/> Viitattu 14.1.2024. 

Lehtilä, P. Paalumäki, K. (N.d.) Seuraa ainakin näitä yrityksen talouden tunnuslukuja. OP. <https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/yrittajan-talousvalmennus/taloudenhallinnan-abc/talouden-tunnusluvut> Viitattu 19.1.2024 

Procountor. (n.d.) Likviditeetti – mitä tarkoittaa likviditeetti. Accountor Finago Oy.<https://procountor.fi/taloushallinnon-sanakirja/likviditeetti/> Viitattu 22.1.2024 

Procountor. 2024. Nettotulos- mitä on nettotulos. Accountor Finago Oy. <https://procountor.fi/taloushallinnon-sanakirja/nettotulos/> Viitattu 15.1.2024. 

Rumpu, A. (2023) Mitä tilinpäätöksen luvuista voi oppia. Blog – Netvisor by Visma.  <https://netvisor.fi/blog/mita-tilinpaatoksen-luvuista-voi-oppia/> Viitattu 19.1.2024 

Taloustutka. (n.d.) Tunnusluvut – Tilinpäätösanalyysi tutuksi. Taloustutka Oy. <https://product.taloustutka.fi/tunnusluvut-etusivu/> Viitattu 19.1.2024 

Yrityksen perustaminen.net (n.d.) Myyntikate eli katetuotto – mitä se tarkoittaa ja miten myyntikateprosentti lasketaan?< https://yrityksen-perustaminen.net/myyntikate/ > Viitattu 15.1.2024. 

Lisää essee omaan suosikkilistaan