Tampere
02 May, Thursday
17° C

Proakatemian esseepankki

Yrityksen myyminen



Kirjoittanut: Jonna Satama - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Exit-opas yrittäjälle: Näin trimmaat firmasi myyntikuntoon
Kim Väisänen
Janne Jääskeläinen
Katleena Kortesuo
Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

Johdanto

Yrittäjänä oma mielenkiintoni nykyistä liiketoimintaani kohtaan on hiipunut. työ ottaa enemmän kuin se antaa, enkä koe enää intohimoa lähteä kehittämään sitä. Onkin tullut aika lähteä punnitsemaan erilaisia irtaantumisvaihtoehtoja yrityksestä

Yrityskauppojen sivuilla kerrotaan, että yritystoiminnasta luopuminen on yleistä. Tavallisesti syy on yrittäjän eläkkeelle siirtyminen. Muita syitä ovat mm. toiselle alalle siirtyminen, toiminnan selkeyttäminen, sairaudet, leipääntyminen, kumppanin lähteminen ja erimielisyydet. (yrityskaupat.net 2022)

Tässä esseessä tutustun yrityksen myyntiprosessiin sekä reflektoin omaa ajatusprosessiani yritykseni jatkon suhteen. Mitä vaihtoehtoja on ja miten lähteä yrityksen myyntiprosessissa liikkeelle?

 

Olenko minä valmis myymään?

Taloustilanne tai ulkoiset tekijät harvoin ovat yrityskaupan esteitä. Jos yrityksellä on yksi pääomistaja, joka on usein myös yrityksen perustaja, suurin jarru on yrittäjän korvien välissä. Moni yrittäjä kokee, että yritys on kuin oma lapsi.

”Aika kultaa muistot. Yrittäjältä unohtuu, että oma vauva on kasvanut kiukuttelevaksi teiniksi, joka tyhjentää lompakon, polttaa sisällä, nukkuu pommiin harvasen aamu ja vittuilee vielä kavereiden kanssa syötyään jääkaapin tyhjäksi. Silloin on aika tilata muuttoauto pihaan ja saattaa kypsään ikään tullut nuori määrätietoisesti ulkoruokintaan, tarvittaessa vaikka apuvoimin.” (Väisänen, Jääskeläinen & Kortesuo 2020, 0:14)

 

Kirjassa vertaiskuvallisesti kuvailtu tilanne tuntui hyvin osuvalta. Olen kokenut yrityksen tietyllä tapaa ”lapsekseni”, jota olen hoitanut ja hoivannut parhaani mukaan. Välillä kaikella rakkaudella ja välillä se on ottanut niin koville, että on tuntunut, etten vaan yksinkertaisesti pärjää sen kanssa. Nyt olisin valmis tilaamaan sen muuttoauton, mutta ihan yksin se ei taida onnistua.

Tasasin väliajoin vuosien varrella yritykseni lakkauttaminen, myyminen tai toimialan muuttaminen on pyörinyt mielessäni. Se on kuitenkin ollut vain ajatuksen asteella, enkä ole saanut tehtyä konkreettisia tekoja kohti uusia haasteita.

Toisaalta kun asiaa mietin, niin proakatemialle haku oli tavallaan ensimmäinen askel. Se oli jotain, mikä rikkoi tavallisen oravanpyörän ja antoi mahdollisuuksia ajatella oman pienen boxin ulkopuolelta. En ollut heti valmis siitä silti luopumaan, mutta vähitellen se on kypsynyt mielessäni. On myös ollut haastavaa sovittaa yritykseen tarvittavaa työaikaa opiskelujen ja muun elämän kanssa ja siitä johtuen vuodessa ollut työmäärä on ajanut itseni aika äärimmilleen. Asiat ovat edenneet siihen pisteeseen, että jostain on luovuttava.

Ymmärsin, että yksin en saa vietyä asioita eteenpäin. Vaikka pystyn hyvin kurinalaisesti suorittamaan asioita kohti tavoitetta tai määräaikoja, ongelmani on, että en pysty organisoimaan asioita järjestelmällisesti itse ja laatimaan suunnitelmaa. Yrityksessäni on myös paljon emotionaalisia tasoja, jotka vaikuttavat rationaaliseen toimintakykyyni.

Otin askeleen ja pyysin apua Roimalta, jolle kerroin oman yritykseni tilanteen ja tarinan. Tästä perustettiin projektiryhmä, jonka tehtävänä on tukea ja auttaa tässä prosessissa. Projektiryhmän avulla olen pysähtynyt kirjaamaan asioita ylös ja työskentelemään suunnitelmallisemmin, jonka takia ajatukseni ovat hieman selkiytyneet.

 

Myynnille on myös vaihtoehtoja. Voisin siirtyä syrjään ja palkata itselleen seuraajan tai vähentää omaa työmääräänsä delegoimalla tehtäviä ja palkkaamalla työntekijä/työntekijöitä.

Tätä vaihtoehtoa en näe itselleni mahdolliseksi. Yksi syy on se, etten halua ottaa työntekijöitä juuri nyt vastuulleni. Perehdyttäminen veisi paljon aikaa ja energiaa ja yritys jäisi edelleen hoidettavakseni. Jatkaisin edelleen saman tuotteen ja alan parissa, tosin mahdollisesti erilaisella työnkuvalla.

Yrityksen voisi myös pyörittää pienemmällä tuotannolla. Keskittyisi vain ydintuotteeseen ja työskentelisi osa-aikaisesti yrityksessä. Siinä samalla ehtisi sitten keskittyä tekemään jotain unelma hommaa osa-aikaisena. Tai sitten helpompaa olisi vain sulkea ovi ja vain lopettaa.

Lopettaa vain tuotteen valmistus ja myynti ja vaihtaa yrityksen toimialaa tai lakkauttaa koko osakeyhtiö. Tämä ei antaisi mitään takaisin vuosien työstä, mutta tilanteesta pääsisi nopealla aikataululla ulos. Näissä molemmissa vaihtoehdoissa yrityksen pitkäaikaiselle työlle ei olisi edes mahdollista yrittää saada minkäänlaista rahallista vastinetta. Brändi myös lakkaisi olemasta ja jäisi vain osaksi historiaa.

Neljäs vaihtoehto on alkaa työstämään yrityksestä hyvää myyntikohdetta ja jolloin siitä saisi paremman vastineen vuosien raatamiselle. Tämä ei kuitenkaan käy käden käänteessä vaan se vaatii aikaa mutta siitä voisi lopulta saada ajalleen arvoisen vastineen. Toisaalta väsymys alkaa myös olemaan siinä pisteessä, että tällä hetkellä olisin tyytyväinen, vaikka en isoa korvausta saisikaan. Kunhan vaan pääsisin eteenpäin ja kohti jotain uutta.

 

Yrityksen myynti vai elanto?

”Tunnetusti lypsävää lehmää ei kannata tappaa mutta joskus lehmän tulevaisuuden maitotuotot kannattaa diskontata tähän päivään ja ottaa kertakorvaus vastaan ” (Väisänen ym. 2020, 0:23).

Väisäsen ym. (2020, 0:23) mukaan  on monia syitä, miksi yrittäjä ei enää jaksakaan nostaa yrityksestään elantoa palkkojen ja mahdollisesti myös osinkojen muodossa. Joillakin tulee vain mitta täyteen, eikä työtä jaksa enää, vaikka homma tuottaisikin. Hyväkään tuotto ei välttämättä tuo riittävästi tyydytystä ja yrittäjälle tulee tunne, että on aika tehdä jotain muuta. Intohimon kadottaminen ja kyllästyminen ovat aivan järkiperäisiä syitä muutokselle. Aika aikaansa kutakin. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rahan takia väkisin yrittäminen kanna ainiaan.

Tuttu ja turvallinen oma työ ja yritys on monesti helppo ratkaisu. Jos yritys vielä tuottaa tasaisen toimeentulon, on siinä helppo rimpuilla pidemmänkin aikaa, vaikka työ ei enää oikein maistuisikaan. Ja vaikka työnsä kokee monella tapaa merkitykselliseksi ja tärkeäksi, ei se silti välttämättä riitä vastineeksi siitä ajasta, ja stressin määrästä mitä yritys toimiakseen vaatii. Oma yritykseeni laittama tuntimäärä on suuri, kokonaissummaa en halua edes tietää. Vaikka toimeentulon yritys on tuottanut koko yrittäjätaipaleeni ajan, ei se silti enää riitä motiiviksi jatkamaan sitä.

Intohimon ja innostuksen puute yritystään tai yrittämistä kohtaan ovat monille syitä yrityksestä luopumiseen. Väkisin yrittäminen ei kannata. Tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden tehokkuuden ja intohimon välillä: Motivaation puute näkyy helposti yrityksen taloudessa.

Jos yrittäjällä ei ole firman pyörittämisessä mukana sekä sydän että pää, lopputulos ei ole paras. Väsyneenä ja kyllästyneenä voi antaa kaikkensa, mutta ei missään tapauksessa parastaan. (Väisänen ym. 2020, 0:25)

Oman kokemukseni mukaan väkisin yrittämiseni on aiheuttanut ongelmia talouden ja imagon kannalta. Voimavarojen ja/tai intohimon puuttuessa olen laiminlyönyt asiakkaille viestinnän, ja tilausten toimittamiseen on kulunut kohtuuttoman pitkiä aikoja. Huomaan jo nyt, kuinka etenkin viimeiset muutama kuukausi ovat aiheuttaneet merkittävää mainehaittaa brändille, silti en voi muuta kuin todeta että tämä on tällä hetkellä paras mihin pystyn.

Työ on hyvin kuormittavaa ja vaatisi täyden sitoutumisen, jotta tuotantoa pystyisi valmistamaan kannattavasti. En kuitenkaan pysty, enkä halua antaa tälle sellaista aikaa ja resursseja mitä se vaatisi.

 

Mitä myydään?

Yrityskaupan kohteena voivat olla mm. seuraavat asiat sekä näiden kombinaatiot:

  1. Yhtiön osakkeet tai osuudet, joko kokonaan tai osittain
  2. Liiketoiminta varastoineen, koneineen, laitteineen joko kokonaan tai osittain
  3. Vaihto-omaisuus, joko kokonaan tai osittain. Esimerkiksi yrityksen myymät tuotteet, tavarat, aineet ja tarvikkeet
  1. Käyttöomaisuus, joko kokonaan tai osittain. Pysyvään käyttöön tarkoitettu yrityksen omaisuuserät, kuten rakennukset, koneet ja kalusto
  2. Immateriaalioikeudet, joko kokonaan tai osittain
  3. patentit, tavaramerkit ja tekijänoikeudet
  4. Sopimukset ja asiakkaat

(yrityskaupat.net)

 

Liiketoimintakauppa

Liiketoimintakaupassa yhtiö myy osan tai koko liiketoimintansa ja kauppahinta maksetaan myyjäyritykselle. Liiketoimintakaupassa myydään yrityksen omaisuutta, joka on yleensä kalustoa, vaihto-omaisuutta, immateriaalioikeuksia ja erilaisia sopimuksia. Kaupassa ei myydä osakeyhtiön osakkeita eikä velat ja vastuut siirry ostajalle.

Liiketoimintakaupassa myyjänä on yhtiö, jolloin kauppahinta katsotaan yhtiön tuloksi. (op.fi)

Tällaisen kaupan hyvä puoli ostajalle on, että se on pieni riskisempi kuin osakekauppa.

 

Osakekauppa

Osakekaupassa yhtiön osakkaat myyvät omistamansa osakkeet ja saavat myyntihinnan itselleen. Ostajat saavat kaikki osakkeiden omistamisen mukana tuomat oikeudet ja vastuut sekä velvollisuudet. (op.fi)

 

 

Arvon määrittäminen

 

Tämän kokoisen yrityksen arvoa voidaan määrittää joko tuottoarvolla tai velattoman omaisuuden arvolla eli substanssiarvolla.

 

Tuottoarvo

Tuottoarvo perustuu siihen, paljonko yritys tulee tuottamaan lähivuosina. Sitä varten tarvitaan realistinen tulosennuste, jossa tuotot lasketaan yhteen esimerkiksi viideltä seuraavalta vuodelta. Paljon riippuu yrityksen toimialasta ja itse yrityksestä, kuinka pitkältä ajalta tuotot lasketaan yhteen. Verottaja laskee tuottoarvon vain menneisyyden mukaan, mutta ostaja ostaa tulevaisuutta, joten arvo määritellään tulevaisuuden näkymien mukaan.

Yhtä oikeaa totuutta arvosta ei ole vaan siitä voidaan laskea vain arvohaarukka.

(yrityskaupat.net)

Laskemista helpottaa, jos yritys on kehittynyt tasaisesti. Vaikeinta on löytää yhteinen ymmärrys ja hintanäkemys, kun kehitys on ollut epätasaista tai on ollut lasku uralla. (Väisänen ym.2020,  51:00)

  1. Yrityksen tuotto
  2. Käytettävä aikajänne
  3. Tulevien vuosien tuottojen varmuusaste

 

Substanssiarvo

Substanssiarvo merkitsee yrityksen arvoa sen jälkeen, kun yrityksen kaikista varoista on vähennetty kaikki yrityksen velat. Toiminnalle ei substanssiarvossa määritellä mitään arvoa. (Väisänen ym. 2020, 59:00)

Yksinkertaisesti ja lyhyesti tämä tarkoittaa yrityksessä olevaa, omaa velatonta varallisuutta.

Täytyy kuitenkin selvittää taseessa olevien myytävien omaisuuserien kuten koneiden, kaluston, tilojen jne. käyvät markkina-arvot. Esimerkiksi vanhojen koneiden arvot ovat alhaisemmat, jos ne ovat uutena ostettu yritykseen. Sitten taas tilojen ja hallien arvo on saattanut nousta ja voi olla suurempi kuin se taseessa on. Ennen myyntiä ylimääräinen liiketoimintaan kuulumaton omaisuus kannattaa myydä etukäteen ulos.

(yrityskaupat.net)

 

Yrityksen valmistelu myyntikuntoon

 

Yrityksen myynnin valmistelu tulisi aloittaa hyvissä ajoin, mieluummin vuosi pari ennen myyntiä. Itse olen auttamattomasti myöhässä. Vaikka yrityksen myynnin ajatusprosessia olen työstänyt pitkän aikaa niin konkreettiset teot asian suhteen ovat jääneet tekemättä. Tässä vaiheessa on enää vaikea tehdä isoja asioita yrityksen tai brändin ilmeen parantamiseksi kun voimavarat menevät pelkästään välttämättömän yritystoiminnan ylläpitämiseen. Tässä seuraavassa käyn läpi, mitä tämän kokoisessa 1-2 hengen ja parin sadan tuhannen liikevaihtoisessa pk-yrityksessä voisi tehdä myynnin valmistautumisen suhteen.

Yrityksen myynnin kannalta kaikkein tärkeintä on raha. On hyvä alkaa seuraamaan, paljonko sitä yritykseen tulee, paljonko sitä kuluu, paljonko on pankissa ja mitä jää viivan alle kuukaudessa tai vuodessa. On hyvä alkaa seuraamaan kassavirtaa reaaliaikaisesti ja on tärkeää selvittää, mistä johtuu jos kassassa ei ole rahaa. Onko kulut liian korkeita ja/tai myynti ei vedä? Kun yritystä laitetaan myyntikuntoon, on hyvä keskittyä kasvattamaan kassavirtaa markkinoinnilla, liidien lisäämisellä, myynnillä ja kilpailijoista erottumalla. nettokassavirta = saatavat-vastattavat.

Saatavat ovat laskuja, joita yritys lähettää ja vastattavat tarkoittavat ostolaskuja ja muita kuluja kuten palkkoja, joita yritys maksaa. Kun nettokassavirtaan lisätään tilinsaldo juuri päättyneen viikon lopulta, saadaan tämänhetkinen realistinen kassatilanne. (Väisänen ym. 2020, 1:50)

Kassavirtaa olen seurannut aina aktiivisesti. Tällä hetkellä myynnin lisääminen ei ole mahdollista, koska en pysty valmistamaan edes kaikkia jo tilattuja tuotteita. Tämä on jo vaikuttanut asiakkaiden mielikuvaan brändistä, koska saatavuus on ollut heikko. Yrityksen tai liiketoiminnan myynnillä alkaa olemaan jo kiire. Maineen ja brändin täytyy olla kunnossa, koska etenkin tässä tapauksessa ne ovat yritykseni arvokkain asia.

 

Kirjanpidon siivous

Jos yrityksellä on taseessa ylimääräistä rahaa, kannattaa ne jakaa omistajille hyvissä ajoin, koska se keventää tasetta ja näin ollen kauppahintaa. Ei ole ostajan kannalta järkevää ostaa rahaa rahalla. Kauppahinta muodostuisi vaan tarpeettoman paljon korkeammaksi. Oman yritykseni kohdalla ajatukseni on myydä liiketoiminta eikä osakeyhtiötä. Tällöin tase ei vaikuta hintaan eikä tällaisella toimenpiteellä ole merkitystä tässä tapauksessa.

Taseen kannattaa siivota myös liiketoimintaan kuulumattomat omaisuudet. Esimerkiksi jos yrityksellä on vaikka loma-asunto virkistyskäyttöön tai muuta varsinaiseen liiketoimintaan kuulumatonta taseessa. Tällaisella ylimääräisellä omaisuudella ei ole ostajan kannalta mitään lisäarvoa ja niistä on yleensä vain vaivaa. (Väisänen ym. 2020, 2:00)

Omaan suunnitelmaani kuuluu siivota ja alaskirjata taseesta pois kaikki valmistukseen kuulumattomat raaka-aineet. Rajaan tuotevalikoiman muutamaan ydintuotteeseen ja muiden valmistuksen lopetan. Varastoon jäävät ylimääräiset raaka-aineet alaskirjaan, koska niitä ei enää tarvita. Siivoan alaskirjatut erät myös fyysisesti pois, jotta samalla varastosta tulee selkeämpää. Tällä tavoin haluan selkeyttää ydinliiketoimintaa ja tehdä ostajalle yksinkertaiseksi sen, mitä ollaan myymässä. Näistä jäljelle jääneistä tuotteista voidaan myös osa tuotteista tehdä erilliseksi liiketoiminnaksi, ja ne voidaan joko myydä brändin mukana tai erillisenä kauppana.

Väisänen ym. (2020, 2:00) listaa kirjassa viiden kohdan listan taseen siivoamiseen:

 

  1. mitkä tekijät taseessa ovat tärkeimpiä mahdolliselle ostajalle
  2. kuinka näitä tekijöitä parannetaan ja tehostetaan
  3. pitääkö tasekäsittelyä näiden osalta korjata tai tarkentaa
  4. mitkä ovat yleisesti käytetyt arvonmääritystavat tämän omaisuuden hinnoittelulle
  5. jos myymme tämän osan omaisuutta tai liiketoimintaa, mihin muihin asioihin se vaikuttaa.
  6. Fyysinen siivous

 

On hyvä tehdä yrityksessä myös fyysinen siivous, jossa poistetaan kaikki rikkoutuneet ja käytöstä poistetut tavarat pois tiloista ja varastoista. Tämä selkeyttää yrityksen ilmettä ja antaa ostajalle uskottavamman kuvan yrityksestä.

Fyysisen siivouksen tulen suorittamaan kun olen saanut alaskirjattua kaiken ylimääräisen taseesta. Myös koneista ja kalustoista voidaan myydä ne, joita ei valmistuksessa enää tarvita, tai jos on sellaista kalustoa, joka ei enää toimi.

Myös kaikki paperiset sopimukset jne. olisi hyvä skannata tiedostoihin, jossa ne pystyy helposti järjestelemään ja jakamaan. Tietokoneen tiedostoille on myös hyvä tehdä siivous, jossa järjestellään kaikki ostajan kannalta merkittävät asiakirjat omiin tiedostoihinsa.

 

Myynti ja asiakkaat

Koko ajan on tärkeää pitää kiinni kannattavista asiakkaista. Ne ovat niitä, jotka tuovat eniten ja luotettavimmin rahaa kassaan. He maksavat ajallaan ja asiointi heidän kanssaan sujuu muutenkin mutkitta. Kannattamattomista asiakkaista kannattaa hankkiutua eroon, koska ne eivät tuota arvoa yritykselle.

Asiakkaista on hyvä käydä läpi, että ketkä tai mitkä ovat tuotteidesi tai palvelujesi tyypillisiä ostajia. Onko ne toiset yritykset, kuluttajat, yhdistykset jne. Onko asiakkaissa kansainvälisiä ja onko yritykset pieniä vai suuria? Täytyy osata jaotella omat asiakkaansa ja kertoa millaisia he ovat ja miten he ovat löytäneet tuotteesi tai palvelusi.

Oman yrityksen tuotteista tai palveluista tulee miettiä myös mikä on niiden kilpailutekijä. Miten eroaa kilpailijasta. Onko hinta edullisempi, laatu parempi vai perustuuko ero ehkä brändin mielikuvaan. (Väisänen ym. 2020, 2:47)

Brändi on se tunneside, jonka asiakkaat kytkevät mielikuvissaan tuotteisiin tai palveluihin sekä yritykseen. Sen arvo on mitattavissa rahassa. Se on se lisätuotto ja ylimääräinen kate, joka syntyy verrattuna brändäämättömään tuotteeseen ja sen vahvuus vaikuttaa kauppahintaan. On tärkeää keskittyä hiomaan brändiä ja etenkin pitämään se arvossaan. (Väisänen ym. 2020, 3:32)

Asiakkaista ja tuotteista on minulla selkeä kuva, jonka pystyn ostajalle esittämään. brändi on vielä tällä hetkellä tunnettu, koska se on ollut yksi alan johtavista brändeistä vuosien ajan. Brändi arvo kuitenkin laskee, mitä pidemmälle myynti menee, koska en pysty ylläpitämään tuotantoa ja tuotteen saatavuudessa on jo tällä hetkellä ongelmia.

 

Miten saat yrityksestäsi parhaan mahdollisen hinnan?

Maailma on tehty prosesseista eikä yrityksen myyntiin tähtäävä exit-prosessi ole poikkeus. Vaikka jokainen myynti on uniikki, muistuttaa ne toisiaan alusta loppuun saakka. Yrityksen arvon määritys kannattaa teetättää ammattilaisella. Heillä on asiasta tietämystä ja näkemystä, mitä yrityksestä voisi kauppatilanteessa saada.

Väisäsen ym (2020, 0:10) on listannut seitsemän kohdan listan, jolla yrityksestä saa parhaan mahdollisen hinnan:

  1. Hommaa asiantunteva tiimi ympärillesi
  2. Pidä pääsi kylmänä. Se on emotionaalista vuoristorataa
  3. Pidä tunteet kurissa
  4. Älä lähde ensimmäisen kelkkaan
  5. Älä odota täydellistä diiliä
  6. Tiedosta neuvottelu asemasi
  7. Markkina tietää parhaiten

 

Myynti

Myynnissä on suotavaa käyttää välittäjää. Hän osaa neuvoa, tuntee kaupan kiemurat ja löytää ostajia. Välittäjä myös pitää prosessia yllä, vaikka yrittäjän oma innostus välillä tuntuisi hiipuvan. Hän suhtautuu myyntiin kylmäverisemmin kuin yrittäjä itse, jota saattaa tunteet viedä.

Välittäjän avulla pystyy välttämään kalliit virheet ja neuvotteluprosessi pysyy ammattimaisena. Välittäjän avulla myös saa todennäköisesti enemmän rahaa ja paremmilla ehdoilla kuin mitä itse tekemällä saisi aikaan.

Välittäjä ei tee päätöksiä vaan on enemmänkin neuvonantaja, joka tukee yrittäjää myyntiprosessissa. Kaikista päätöksistä vastaa yrittäjä itse.

Välittäjää valitessa tulee miettiä oikea välitystoimiston koko, toimialan osaaminen ja palkkion joustavuus. (Väisänen ym. 2020, 7:45)

Välittäjän osalta olen käynyt alustavia neuvotteluja ja toimintasuunnitelmaa hänen kanssaan seuraavien steppien suhteen. Lähiaikoina on tarkoitus istua alas ja käydä läpi konkreettiset ensimmäiset vaiheet. Arvonmääritystä varten täytyy ensin saada tehtyä ja tarkastettua viimeisin tilikausi.

Tässä on myyntiprosessin toimenpiteet Väisäsen ym. (2020, 8:00) kirjan mukaan:

 

1.välittäjän valinta

2.pitkän ostajalistan koostaminen

3.short listan muodostaminen

4.mielenkiinnon selvittäminen ja hintaindikaatio

5.esisopimuksen allekirjoittaminen. Millä ehdoilla ja hinnoilla kauppa tehdään.

6.due dillenge eli yritystarkastus. yrityksen kuntotarkastus. tarkistetaan pitääkö myyjän ilmoittamat tiedot paikkaansa.

7.kauppakirjan neuvottelu ja laatiminen

8.kauppakirjan allekirjoittaminen

 

 

Lopuksi

 

Olen ajatellut myydä liiketoiminnan. Suunnitelmissa on jättää osakeyhtiö itselleni ja myydä pois nykyistä tuotetta koskeva liiketoiminta tai osia tästä liiketoiminnasta. Tällöin myynnistä tulleet varat tulisi tulokseen osakeyhtiölle. Osakeyhtiöllä jatkaisin liiketoimintaa muulla alalla. Etukäteen ajattelin, että vaikeinta olisi tehdä päätös lopettamisesta ja sen jälkeen asiat vain tapahtuisivat ja vieläpä hyvin nopeasti. Alustavasti olin ajatellut vuoden loppua lopetuksen ajankohdaksi. Kesään saakka en voinut kuvitellakaan jatkavani. Se tuntui ajatuksena täysin mahdottomalta ja lohduttomalta.

Exit- opas yrittäjälle-kirja herätti kuitenkin tähän todellisuuteen. Asiat eivät missään nimessä tapahtuisi niin nopeasti. Ei, vaikka kyseessä on pieni yritys. Tämän hyväksyminen ei ollut helppo paikka, mutta se on nyt niin. Aikaa tulee menemään jonkun aikaa enemmän kuin alun perin suunnittelin.

Kirjassa esimerkki exit yritykset ovat aivan eri mittaluokan yrityksiä, mutta prosessi on samankaltainen. Kirjassa kerrotaan, että exit valmistelu on kivuliasta, mutta palkitsevaa, eikä sitä voi hoitaa yksin. Yrityksen pyörittämisen lisäksi täytyy johtaa myyntiprosessia. Vaikka myyntiprosessiin olisi palkattu apuvoimia, vastuu on yrittäjällä itsellään.

Ja jos firman pyörittäminen on ollut kuluttavaa niin mitä se on sitten firman myyntivaiheessa. Sen lisäksi että yrittäjä vastaa yrityksen toiminnasta ja sen aiheuttamista stressipiikeistä, joutuu stressaamaan myös yrityksen myyntiin liittyvistä kipupisteistä. Yrityksen myyntiin tulisi suhtautua kuin olympialaisiin, joissa pohjatyö tehdään nyt.

Kirja antaa myös varsin synkän kuvan myyntiajanprosessin henkisestä hyvinvoinnista. Aktiivinen myyntivaihe voi kestää 6kk, eikä sinä aikana kirjan mukaan yrittäjästä ole juuri iloa kenellekään. Yrityksen myyntikuntoon laittaminen vie paljon aikaa. Tähän kehotetaan varautumaan etukäteen. (Väisänen ym. 2020, 1:25)

Huomatessa että oma into yrittämiseen alkaa loppua, on aika pistää firma lihoiksi. Päätöksen tehtyään on prosessi vietävä määrätietoisesti ja päättäväisesti loppuun saakka. Todennäköisesti siinä kestää kauemmin kuin ajattelisi. Vaikka prosessissa tulisi joillekin paha mieli, täytyy muistaa että se on sinun omaisuutesi. Kun prosessi on viety loppuun, ostajan löydyttyä on aika taputtaa itseään olalle. Kukaan muu ei sitä tule tekemään. Toivoa sopii, että yrityskaupasta nettoaa sen verran että pystyy hetken hengähtämään. Mutta jos yritys on ollut enemmänkin riippakivi, on ihan sama vaikka siitä ei jäisikään suuresti voitolle. Tärkeintä on että pääkoppa saa tuulettua ja pääsee uusien haasteiden pariin. (Väisänen ym. 2020, 8:35)

 

Pystyn jo näkemään tulevaisuutta ilman nykyistä liiketoimintaa. Olen jopa jo vähän malttamaton sen suhteen. Uudet mahdollisuudet ja haasteet odottavat tuolla jossain tulevaisuudessa. Matka sinne on alkanut. Helppoa se ei tule olemaan missään nimessä.

 

LÄHTEET:

Väisänen, K. Jääskeläinen, J.K. & Kortesuo, K. 2020. Exit-opas yrittäjälle: Näin trimmaat yrityksesi myyntikuntoon. Alma talent

https://www.yrityskaupat.net/fi/uutisia-yrityskaupoista/miksi-myyja-myy-ja-ostaja-ostaa/

https://www.yrityskaupat.net/fi/ohjeita-yrityskauppaan/yrityksen -arvo/yrityksen-arvonmaaritys/

 

https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/yrityskauppa/yrityksen-myyminen

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi