Yrittäjyys Suomessa 

Tasavallan presidentin alkusanat: 

“Tämä kasvuyrittäjyydestä kertova kirja on osa erikoispainosta, joka jaetaan nuorille opiskelijoille Suomessa. Toivon, että kirjan kautta kasvuyrittäjyyteen ja työelämään liittyvät ajankohtaiset käsitteet, mahdollisuudet sekä talouden ja yrittäjyyden lainalaisuudet tulevat tutummiksi ” (Helaniemi, Kuronen & Väkeväinen, 2018, alkusanat) 

Tässä olivat tasavallan presidentti Sauli Niinistön alkusanat kirjasta Kutsuvat sitä pöhinäksi. Luettuani kirjan alkusanat, olin positiivisesti yllättynyt siitä, että halu tuoda yrittäjyyttä etenkin nuorten keskuuteen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana Suomessa. Kirjassa kerrotaan monen suomalaisen startup yrittäjän tarina.  Luettuani kirjaa pidemmälle, havahduin Maija Itkosen lausahdukseen ja aloin pohtimaan yrittäjyyttä, sitä miten yrittäjyyteen suhtaudutaan Suomessa ja sitä, miten ympäristö vaikuttaa yrittäjyyteen. Hiljattain oman tiimini Roiman pajassa juttelimme ja jaoimmekin pikaisesti ajatuksia yrittäjyyteen suhtautumisesta nykypäivänä. 

Roiman valmentaja Tanja “Tirri” Verho kertoi, kuinka hänen ollessaan opiskelijana Proakatemialla, suhtautuminen yrittäjyyteen ei ollut läheskään niin lämmin, mitä nykypäivänä. Tirri kertoi meille, että silloin osa suomalaisista piti yrittäjyyttä jopa “viimeisenä vaihtoehtona”. Tiimiläiseni Rasmus taas jakoi omia kokemuksiaan siitä, kun hän on jo yrittäjä, vaikka nuorella miehellä ikää ei vielä paljoa mittarissa olekaan. Rasmus kertoi, että on huomannut hänen yrittäjätaustansa vaikuttavan ihmisten suhtautumiseen häntä kohtaan ja jopa jollakin tavalla häntä on heti ensitapaamisesta pidetty “parempana” ihmisenä. Heti kättelyssä, kun heittää ilmoille yrittäjyys statuksen voi siis nykyään saada parempaa kohtelua vain siksi, koska olet yrittäjä. Tämä ajatus on oikeastaan aika hullua, miten oma työ vaikuttaa ihmisten ennakkoluuloihin siitä, minkälainen ihminen on kyseessä. Tämä kuitenkin osoittaa sen, että nykypäivänä yrittäjyys todellakin on arvostettua, eikä yrittäjyys ainakaan enää ole “viimeinen vaihtoehto”  

“Ajattelin, että olisi jopa kunniallisempaa mennä aikuisten oikeasti töihin kuin perustaa uusi yritys” (Helaniemi ym. 2018, 59) 

Lausahdus on kirjasta Kutsuvat sitä pöhinäksi kohdassa, jossa kerrotaan sarjayrittäjä Maija Itkosen tarina yrittäjänä. Itkonen on perustanut huonekaluihin integroitavia langattomia latauslaitteita kehittävän PowerKiss Oy:n sekä nyhtökauraa valmistavan Gold&Green yrityksen. Ensimmäisen yrityksen jälkeen Itkonen mietti vakavissaan normaaliin palkkatyöhön siirtymistä. Kirjassa Itkonen pohtii, sitä kuinka vaikeaa on jo toimivan yrityksen perustamisen jälkeen perustella itselleen yrittäjyyttä. Syynä tähän esitetään sitä, että yrittäjyys nähdään yhteiskunnan normeja rikkovana toimintana. Tottahan tuo on. Yrittäjyys ainakin Suomessa on jollakin tasolla yhteiskunnan normeja rikkovaa toimintaa. Tavallisempaa on se, että opiskelet, pääset töihin, olet normaalissa palkkatyössä eläkeikään saakka.  

Peruskoulusta lähtien nuorille kerrotaan ammattikoulusta, lukiosta ja ylipäätään opiskelusta. Kun opiskelut etenevät toisen asteen opintoihin, kerrotaan nuorille lisää opiskelusta ja siitä, kuinka opiskelu on tärkeää. Kaikki tämä opiskelu ohjaa sinua yhteiskunnan suuntaamalle polulle, tiettyyn ammattiin ja sitä kautta normaaliin palkkatyöhön. Uskon, että tämä rakenne, missä ei mielestäni vieläkään kerrota tarpeeksi yrittäjyydestä, vaikuttaa siihen, millaista yrittäjyys Suomessa on ja miten se koetaan. Nykyään yrittäjyydessä nähdään kuitenkin paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia ja sitä tuodaan jo onneksi enemmän opiskelujen ohelle, niin kun presidentti Sauli Niinistön alkusanoista ilmenee, kirjaa on jaettu nuorille opiskelijoille, jotta yrittäjyys tulisi vieläkin tutummaksi. 

Vaikka saisit ulkopuolisilta ihmisiltä kannustusta ja tukea, silti ihminen ei helposti unohda sisäistämäänsä yhteiskunnan rakenteellista mallia. Tämä on todennäköisesti se suurin syy, miksi yrittäjyydestä kiinnostuneet eivät lähde yrittäjyyden polulle, vaan näkevät palkkatyön kunniallisuuden suurempana. Suomalainen kulttuuri on hyvin pitkälle sitä, että opiskellaan ja sen jälkeen valmistutaan tiettyyn ammattiin ja siinä ammatissa työskennellään eläkeikään asti. Onko tämä muutettavissa? Entä jos Suomessa olisikin todella innostava kulttuuri yrittäjyyteen, jopa innostavampi, kuin normaaliin palkkatyöhön. Onko esimerkiksi paljon puhutussa Kalifornian Piilaaksossa samanlainen kulttuuri, sillä Piilaaksossa yrityksiä syntyy ja kuolee päivittäin, ja paljon? Huhujen mukaan ei. 

Ympäristön vaikutus yrittäjyyteen 

“Se reissu muutti kaiken” (Helaniemi ym. 2018, 40) 

Nelli Lähteenmäki, Fifth Corner Inc:in perustaja pääsi Kalifornian Piilaaksoon tekemään opiskeluaikoinaan diplomityötään ja päätti sen reissun innoittamana lähteä vasta perustetun Aalto-yliopiston harjoitteluohjelman Startup Lifen kautta San Franciscoon töihin. Lähteenmäki kertoo, että Piilaakson ympäristö viritti hänet startup-yrittäjyyteen.  

Kaliforniassa sijaitseva Piilaakso vetää uteliaita kävijöitä puoleensa, eikä ihme, sillä Piilaakso on alue, josta monet teknologia yritykset ovat nousseet maailman isoimmiksi yrityksiksi. Piilaaksossa on bisneskulttuuri, jossa ei pelätä riskinottoa. Piilaaksossa konkurssia ei pidetä häpeällisenä, eikä liiketoimintaa estävänä asiana. Maine menee vasta, jos ei epäonnistumisen jälkeen uskalla yrittää uudestaan. Piilaaksossa yrityksiä syntyy ja kuolee päivittäin, enkä yhtään ihmettele, jos siellä yrittäjyyteen ja epäonnistumisiin suhtaudutaan näin ainutlaatuisella tavalla.  

Jos Suomessa olisi tällainen ajattelutapa, suhtautuminen ja unelmoiminen, mitä Piilaaksossa on yrittäjyyttä kohtaan, uskon, että yhä enemmän suomalainen laatu, teknologia ja uudet innovaatiot saisivat tilaa, joka hyödyttäisi niin yrittäjiä, kun suomen taloutta. Itse omasta kokemuksesta voin sanoa, että ympäristöllä on todella suuri vaikutus yrittäjyyteen ja sen innoittamiin ajatuksiin ja unelmiin. Proakatemiaa voisi melkeinpä kutsua Suomen, tai ainakin Tampereen Piilaaksoksi, ainakin pienimuotoiseksi sellaiseksi. Täällä on luova ympäristö täynnä yrittäjähenkisiä nuoria sekä Proakatemialla opetetaan siihen, että epäonnistumisia ei pidä pelätä, sillä niiden avulla opit lisää ja tulevaisuudessa sinulla on suurempi todennäköisyys onnistua.  

Luettuani OP:n kyselytutkimuksesta (2022) poimittuja tietoja liittyen yrittäjyyteen, selvisi, että esimerkiksi 16-24-vuotiaista 48 % pitää yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona urapolullaan. Tämä ikäryhmä piti yrittäjyyttä kaikista houkuttelevimpana vaihtoehtona. Yrittäjyys on siis todella herättänyt mielenkiintoa yhä enemmän ja enemmän nuorien keskuudessa.  Valitettavasti esimerkiksi Proakatemia on kuitenkin yksi harvoista tämän kaltaisista koulutusohjelmista Suomessa, mutta uskon, että nykyajan nuorten kiinnostuneisuus yrittäjyyttä kohtaan lisää tämän kaltaisia mahdollisuuksia ja ympäristöjä, jotka motivoivat kohti yrittäjän polkua. 

Suomessa yrittäjyys on nousemassa selkeästi halutuksi uravaihtoehdoksi. Yrittäjyys koetaan entistä enemmän arvostettavana vaihtoehtona eikä nolona, viimeisenä vaihtoehtona. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa nöyryyttä, ja nöyristelevää luonnetta kun saadaan hieman korvattua vielä kunnianhimoisemmalla asenteella, unelmoinnilla ja uskalluksella yrittää, epäonnistua ja yrittää uudelleen, saadaan toivottavasti nähdä tulevaisuudessa uusia suomalaisia innovaatioita, kuulla suomalaisista menestystarinoista ja ennen kaikkea kokea Suomi entistä enemmän yrittäjähenkisenä kansana. 

Lähteet:

Helaniemi, K., Kuronen, A. & Väkeväinen, V. 2018. Kutsuvat sitä pöhinäksi

OP 2022, https://news.cision.com/fi/op-ryhma/r/op-n-kyselytutkimus–lahes-kolmannes-suomalaisista-pitaa-yrittajyytta-houkuttelevana—tyon-merkityk,c3481243