Tässä esseessä käsitellään yrittäjän strategisia valintoja proakatemian tiimiyrittäjän näkökulmasta.

Yrittäjällä kuin yrittäjällä on melkein poikkeuksetta tietynlainen visio omasta yrityksestä ja sen tulevaisuuden suunnasta. Vision avulla yrittäjä pystyy helpottamaan päätöksentekoa varsinkin vaikeampien päätöksien vastaan tullessa. Visio kertoo yrityksen näkökannasta ja arvopohjasta.

”Vision tarkoituksena onkin antaa yritykselle suunta ja parhaassa tapauksessa sitouttaa osakkaat ja työntekijät taistelemaan yhteisesti asetetun päämäärän puolesta. Visiolla on voimaa, joka parhaassa tapauksessa auttaa yrittäjää tekemään oikeita päätöksiä, yhdessä valitun tavoitteen saavuttamiseksi.”

Kun opiskelija aloittaa oman opintopolkunsa tiimiyrittäjänä muiden opiskelijoiden kanssa, he perustavat oman osuuskunnan, joka toimii opiskelijoiden alustana hoitaa oikeita projekteja ja näiden kautta oppia yrittäjän vastuista ja elämästä. Tämä prosessi yleensä alkaa osuuskunnan nimen valinnalla, josta se jatkuu osuuskunnan arvojen ja vision pohtimiseen. Jokaisella yrittäjällä on hyvä olla oma visionsa kirjoitettuna johonkin ylös, esimerkiksi toimiston seinälle. Tämä auttaa vision muistamisen. Tämä onkin asia minkä moni ainakin tiimiyrittäjä unohtaa tärkeitä päätöksiä tehdessä. Minun näkökulmasta proakatemian tiimiyritykset unohtavat oman osuuskunnan vision nopeasti tämän määrittämisen jälkeen, eikä sitä oikeastaan hyödynnetä päätöksiä tehdessä. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska tilanteet elävät ja varsinkin isommissa tiimiyrityksissä on todella monia näkökulmia erilaisista päätöksistä. Välillä päätöksissä ajatellaan yksilön omaa napaa ja välillä taas tiimiyrityksen parasta. Tämä johtaakin siihen, että pitääkö vision olla pelkästään joku hieno fraasi kirjoitettuna paperille vai voiko se olla elävä yrittäjien näkökulma siitä, mitä on tehdä oikein. Helpompaa olisi toki se, että se olisi tietty fraasi minkä mukaan kaikki päätökset tehtäisiin. Tällöin ainakin jokainen yrittäjä tiimiyrityksessä tekisi päätökset saman ohjeen mukaan eikä silloin syntyisi erimielisyyksiä. Mutta jos ei ole erimielisyyksiä, niin silloin kukaan ei opi toisiltaan uutta ja tämä taas ajaa yrityksen putkinäköisyyteen.

Miten päätöksiä sitten tulisi tehdä?

Yrittäjän täytyy osata tehdä päätöksiä tehokkaasta, koska niitä tulee päivittäin vastaan lukuisia määriä. Selvät visiot ja arvot ainakin helpottavat tätä ongelmaa. Mutta mitä tulee taas tiimiyrittäjyyteen, niin tiimiyrityksissä jokaisen mielipide vaikuttaa. Itse olen ainakin huomannut sen, että jos isossa (+15 hlö.) tiimiyrityksessä tehdään päätöksiä jokaisen mielipiteen mukaan ilman ”vahvaa johtajaa”, joka tekee viimeisen päätöksen asiasta, ei päätöksen teko ole tehokasta. Päätöksen teko saattaa olla huolellisempaa kuin vain yhden johtajan päätös, mutta tehokasta se ei ole. Kumpi on sitten parempi tapa tehdä päätöksiä? Tehokas vai huolellisempi? Kuitenkin yritykset pyrkivät tekemään voittoa ja ilman voittoa ei ole yritystä. Tämä epätehokkaampi tapa vie yritykseltä paljon työtunteja ja se vaatii useamman henkilön perehtymistä asiaan. Tämä taas tiivistää tiimiä ja luo luottamusta tiimiyrityksen sisällä, koska silloin jokainen kokee olleensa kuultu. Toisaalta tehokkaampi yhden johtajan päätöksenteko saattaa ajaa yritystä kohti tuottavempaa ja yhden vision mukaista yritystä. Kun päätökset ovat yhden mukaisia, niin silloin yrityksen imago ja brändi ovat selkeämmät ja tämä auttaa yrityksen tuotteiden tai palveluiden myyntiä. Tämä myös vähentää kuormaa ”ei johtajilta” ja antaa heille tilaa keskittyä tehokkaaseen työskentelyyn. Kumpi on sitten parempi tapa tehdä päätöksiä? Siihen ei ole suoraa vastausta. Mielestäni päätöksen teossa täytyy olla molempia aspekteja ja siihen vain täytyy jokaisen yrityksen löytää oma balanssinsa.

Strategisiin päätöksiin sisältyy monia eri puolia, kuten fokusalue, sijainti, erottautuminen, ajoitukset, skaalautuvuus, liiketoimintamallit yms. Jotta tästä esseestä ei tule kirjan pituista niin haluan keskittyä siihen, mikä näiden strategisien päätöksien päämäärä on.

Kiteytettynä päämäärä on luoda kannattavaa yrittämistä ja parempaa työympäristöä. Yrittäjän pitää osata tunnistaa tilanteet, milloin hänen kannattaa panostaa yrityksen tulokseen ja yrityksen työympäristöön. Tähän mennessä yritykset ovat keskittyneet enemmänkin tuloksen tekoon ja tehneet strategisia päätöksiä tuloksen parantamisen puolesta. Nykyään on kuitenkin opittu huomaamaan työympäristön tärkeys ja tämän vaikutus yrityksen tulokseen. Voisin jo melkein sanoa, että tästä on tullut tietynlainen megatrendi yrityksien välillä. Ensin tuli ohjelmistoyritykset ja startup-yritykset. Miksi nämä yritykset sitten heräsivät tähän ongelmaan ensimmäisenä? Tämä johtanee siitä, koska työvoimaa on rajattu määrä. Varsinkin laadukasta työvoimaa. He eivät pystyne enää kilpailemaan pelkän palkan voimin, koska jokaisessa yrityksessä näillä aloilla palkat ovat tarpeeksi suuret. Sitten syntyi kysymys ”millä muulla me voidaan kilpailla työntekijöistä kuin palkalla”. Tähän syntyi sitten vastaukseksi työympäristön laatu ja sen merkitys työntekijälle. Olen itse ollut aina sitä mieltä, että henkilöstöön kannattaa panostaa, sillä menestyvät yritykset koostuvat hyvistä työntekijöistä. Tämän takia yrityksen johdon kannattaa päätöksiä tehdessä myös miettiä henkilöstöön sijoittamista. Jos vuoden alussa laaditaan yrityksen budjetti, niin investointien lisäksi johdon kannattaisi lisätä budjettiin myös uusi kohta nimeltä ”henkilöstö investoinnit”. Mikäli henkilöstöön ei panosteta, niin he vaihtavat mitä luultavammin työpaikkaa. Työntekijän hyvinvointi ja mukavuudet luovat työntekijälle vastuullisuuden sekä luottamuksen tuntoa yritystä kohtaan ja tämä saa heidät kääntämään muut työtarjoukset takaisin lähettäjälleen. Joten hyvät työtekijät parantavat yrityksen tulosta ja yrityksen parempi tulos antaa yritykselle parempia mahdollisuuksia santsata hyviin työntekijöihin. Tästä syntyy yksi menestyvän yrityksen itseä ruokkivista sykleistä.

Lähteet

Menesty yrittäjänä : 68 käytännön ohjetta, Antti Sekki & Mika Niemi, Talentum Pro [2016]