Tampere
28 May, Tuesday
26° C

Proakatemian esseepankki

Yhtiömuodot – Eikö ne nyt ole ihan samanlaisia?



Kirjoittanut: Aake Kuoppala - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Osakeyhtiö pienyhtiönä
Lasse Mäkinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto.

Olen itse toiminut kaikkineen noin 8 vuotta yrittäjänä, josta viimeiset 4 vuotta osakeyhtiössä/-yhtiöissä. Se aika on kasvattanut minua hurjan paljon sekä lisännyt tieto-taitoani, haastanut minua sekä päästänyt paikkoihin joihin en olisi muutoin päässyt. Kaikkea saamaani oppia en varmasti ole vielä tajunnut tai sisäistänyt. Yrittäjätaustastani johtuen tänne kouluun tullessani olin muodostanut jo tietynlaisen mielikuvan tästä koulusta ja täällä tehtävästä yritystoiminnasta, jouduin pettymään. Todellisuus ei vastannut lainkaan odotuksiani, osa asioista toki oli huonommin mitä ajattelin, mutta ei todellakaan kaikki. Proakatemia on kasvattanut minua ihmisenä ja tiimipelaajana paljon enemmän kuin osasin odottaa. Toki ammatillinen kasvu tähän mennessä on jäänyt hyvin pieneksi. Toki myös yhtiömuodoissa on eroja. Proakatemialla perustimme osuuskunnat ja olen toiminut osakeyhtiössä ennen akatemialle tuloani. Tässä esseessä vertailenkin eri näkökulmista yhtiömuotoja osakeyhtiö ja osuuskunta.

Yleisesti

Osuuskunta ja osakeyhtiö ovat molemmat Suomessa yleisiä liiketoimintamuotoja, kuitenkin osuuskuntien suosio on laskussa. Yleisimmin nykypäivänä osuuskuntia käytetään maataloudessa ja eritoten maidontuotannossa. Vaikka nämä kaksi muotoa palvelevat aikalailla samanlaisia tarkoituksia, niiden välillä on useita merkittäviä eroja esimerkiksi omistuksen, hallinnon ja liiketoiminnan tarkoituksenkin suhteen.

Yksi keskeisimmistä eroista osuuskunnan ja osakeyhtiön välillä on kuitenkin omistusrakenne. Osakeyhtiössä omistajuus jakautuu osakkeiden omistajien kesken, ja omistajat voivat olla yksityishenkilöitä,yrityksiä tai julkisia tahoja. Osuuskunnassa sen sijaan jäsenet omistavat osuuskunnan yhdessä ja kukin jäsen voi omistaa yhden tai useamman osuuden. Toki osuuskunnankin jäsenenä voi olla yritys. Käytännössä osuuskunnassa vaikutusvalta menee niin, että osuuskuntaan kuuluvilla jäsenillä on suora vaikutusvalta päätöksentekoon ja he jakavat sen tuotot, kun taas osakeyhtiössä päätöksenteko voi olla keskitettyä suuromistajien tai hallituksen käsiin.

Toinen merkittävä ero näiden kahden yhtiömuodon välillä on hallintorakenne. Osuuskunnassa päätökset tehdään usein demokraattisesti jäsenten kesken. Jokaisella jäsenellä on yleensä yksi ääni käytettävissään, riippumatta siitä, kuinka monta osuutta hän omistaa. Osakeyhtiössä sen sijaan päätöksenteko voi olla keskitetty hallituksen tai suuromistajien käsiin, ja äänioikeus on usein sidottu omistusosuuksien määrään. Tästä johtuen osuuskunnissa jäsenillä on yleensä suurempi vaikutusvalta yrityksen päätöksentekoon verrattuna osakeyhtiöihin. Tämä ei toki ole aina hyvä asia, että äänivalta on tasavertaista. Erimielisyys tilanteita joudutaan puimaan todella pitkään ja perinpohjin. Ainut, joka nauttii kahta ääntä (tasatilanteissa) on hallituksen puheenjohtaja.

Liiketoiminnan tarkoitus ja tavoitteet voivat myös vaihdella osuuskunnan ja osakeyhtiön välillä. Virallisesti määriteltynä osuuskunta pyrkii yleensä tarjoamaan jäsenilleen palveluja tai hyötyjä, kuten edullisia tuotteita tai palveluita, työllisyyttä tai muita etuja, kun taas osakeyhtiön tavoitteena on yleensä tuottaa voittoa omistajilleen. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että osuuskunta voisi tavoitella voittoa, mutta sen ensisijainen tarkoitus on jäsenten hyödyttäminen. Meillä Proakatemialla kuitenkin yleisin ja tällä hetkellä ainut yhtiömuoto on osuuskunta. Uskoisin sen johtuvan osuuskunnasta suhteellisen helpolla mahdollisuudella ja vaivalla erota tai erottaa. Byrokraattisesti osuuskunnan toiminta ei ole niin tarkasti säädeltyä kuin osakeyhtiön, ainakaan tuon osuuskunnan kokoonpanon muuttamisen suhteen.

Eroavaisuudet käytännön tasolla

Käytännön tasolla osuuskunnan ja osakeyhtiön välillä on useita eroja, jotka koskevat muun muassa perustamisprosessia, verotusta ja toiminnan joustavuutta.

  1. Perustamisprosessi:

Osakeyhtiön perustaminen vaatii yleensä tarkasti määritellyt viralliset vaiheet,, yhtiöjärjestyksen laatimisen ja rekisteröinnin kaupparekisteriin. Yleensä osakeyhtiön perustamisprosessi on hieman monimutkaisempi kuin osuuskunnan perustaminen.

Osuuskunnan perustaminen on yksinkertaisempaa, siihen ei tarvita osakepääomaa eikä yhtiöjärjestystä samassa mittakaavassa kuin osakeyhtiössä.

 

  1. Verotus:

Osakeyhtiöt ja osuuskunnat voivat olla erilaisessa verokohtelussa riippuen maasta ja alueesta. Suomessa kuitenkaan näin ei juurikaan ole. Toki kun liikevaihto menee riittävän suureksi on osakeyhtiössä joitain verotuksellisia hyötyjä. Koska suuryritykset suomessa ovat osakeyhtiöitä, ovat osakeyhtiöt myös suurimpia yritysveron maksajia.

Osakeyhtiö voi halutessaan jakaa voittojaan osinkoina omistajille, ja nämä osingot ovat usein pääomaveronalaista tuloa. Osuuskunnassa jaetuista voitoista käytetään usein termiä “osuusmaksun korko”, ja niiden verokohtelu voi vaihdella verrattaen osakeyhtiöön.

 

  1. Toiminnan joustavuus:

Osakeyhtiössä toiminta on usein joustavampaa, tämä liittyy juuri aiemmin mainittuun päätöksentekoon, sillä se on usein keskitettyä ja nopeaa. Tämä seikka kuitenkin riippuu yhtiön koosta. Osakeyhtiö voi myös helpommin reagoida markkinamuutoksiin tai tarpeisiin.

Kuten mainittua osuuskunnassa päätöksenteko saattaa viedä enemmän aikaa, koska päätökset tehdään demokraattisesti ja kaikkien jäsenten mielipiteitä tulee kuunnella ja ottaa huomioon.

Liiketoimintaa aloittaessa on tärkeää harkita eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haasteita suhteessa perustettavana olevan yrityksen tavoitteisiin, resursseihin ja toimintaympäristöön. Mikä yhtiömuoto sopii millekkin yritykselle.

Merkittävimmät erot pohjautuen omaan kokemukseeni

Toki omat kokemukseni osuuskunnasta rajoittuvat tiimiyritykseemme Flyynaan ja kokemukseni osakeyhtiöstä omistamiini osakeyhtiöihin. Tästä syystä pystyn kertomaan kyseisistä asioista vain omakohtaisesti. Asia johon petyin Proakatemialla ja jonka koen myös suurimmaksi eroksi on se, että tuntuu, että Flyyna on vain jutustelukerho, jossa kokeneemmat opettaa kokemattomampia. Opissa ei ole win-win tilannetta siis. Perustuen näkemykseeni osuuskuntamme jäsenet eivät tunne yritystä omakseen ja sen takia ei monestikaan tunne henkilökohtaista painetta yrityksen toiminnasta tai taloudesta. Ottaen huomioon, että osuuskuntamme on ihan oikea yritys, juridinen toimija, jolla on kuluja ja asiakkaita, on tällainen ajattelumalli mielestäni erittäin kummallista. Toisin sanoen tiedän kuinka asia on, mutta yrityksemme toimintaa katsoessa ei tunnu siltä, että tekisimme oikeaa yritystoimintaa. Kokemukseni mukaan omasta yhtiöstä tuntee kyllä vastuuta ja huolta tarvittaessa, se on vähänkuin oma lapsi. Eikä oikeastaan ole merkitystä sillä omistatko yrityksen yksin vai osana jotain ryhmää. Toki omalla kohdallani vastuuntunto vaatii sen, että olen jollain tapaa yrityksen toiminnassa mukana tai istun edes hallituksessa.

Toinen merkittävä ihmetyksen aihe minulle on yrityksen kehittämisinto. Halu ja into kehittää yritystämme tai toimintaamme on ainoastaan muutamalla henkilöllä. Suurinosa ainoastaan vain tekee mitä pyydetään, muttei oma-aloitteisesti halua kehittää yritystä. Liiketoiminnan kehittäminen on menestymisen ja pärjäämisen edellytys, joka taas linkittyy mielestäni edellisessä kappaleessa mainitsemaani vastuuntuntoon.

Pohdinta

Yhteenvetona voidaan todeta, että osuuskunnat ja osakeyhtiöt ovat molemmat yleisiä yhtiömuotoja, mutta niillä on merkittäviä eroja omistusrakenteen, hallinnon, päätöksenteon, tarkoituksen ja toiminnan suhteen. Perustaessa yritystä on tärkeää ottaa huomioon nämä erot sekä yrityksen liiketoiminnalliset tarpeet ja tavoitteet ja suhteuttaa yhtiömuoto niin, että se peilaisi mahdollisimman hyvin yhtiön tarkoitusta.  Vaikka yhtiömuoto olisi sama voi liiketoiminnan konkreettinen toteutus poiketa hyvinkin paljon toisesta yrityksestä riippuen monesta eri asiasta, suurimpina yrityksen koko, ikä ja toimiala. Tässä esseessä käsittelin kyseistä aihetta yleisellä tasolla, sekä käyttämäni esimerkit ja tilannekuvaukset pohjautuivat omaan kokemukseeni. Viitaten otsikkoon, voimme todeta tähän esseen loppuun, etteivät yhtiömuodot todellakaan ole samanlaisia.

Kommentoi