Johdanto

Vaikka rahasta puhuminen on nykyään vapaampaa 90-luvun lamavuosiin verrattuna, niin se on edelleen
monelle tabu. Tiedätkö minkä verran esimerkiksi vanhempasi tai työkaverisi tienaavat, paljonko heillä on
velkaa tai onko heillä säästöjä tai sijoituksia? Entä miltä itsestäsi tuntuisi jakaa tällaisia asioita muille?
Palkkaneuvottelut olisivat varmaan helpompia, jos tietäisit paljonko kollegasi tienaa. Monelle voisi olla
noloa tai ahdistavaa, mikäli kuulisi työkaverin tienaavan huomattavasti enemmän tai vähemmän.

Raha-asiat koskettavat kaikkia ja asiaan liittyy voimakkaitakin tunteita. Joku saattaa kokea häpeän tunnetta
siitä, että omat raha-asiat eivät ehkä ole niin kuin pitäisi. Toisaalta vaikkapa asuntoihin tai osakkeisiin
sijoittanut ei välttämättä kehtaa kertoa asiasta, jotta muut eivät ajattelisi hänen kerskuvan sillä.

Tässä esseessä käsitellään sitä, miksi rahasta olisi hyvä puhua avoimemmin ja mihin asiasta
puhumattomuus voi johtaa.

Miksi rahasta pitää puhua?

Kirjassaan Kaikki rahasta (2019) toimittaja Julia Thurén kertoo, miksi ja miten hän alkoi itse avautua rahasta
blogissaan. Nimensä mukaisesti kirja käsittelee kaikkea rahaan liittyvää, kuten sijoittamista, säästämistä,
budjettien tekemistä, rahavaikeuksia, rahaa ystävyys- ja parisuhteissa, asunnon ostamista ja lainanottoa.
Kirjan alussa Thurén listaa kuusi syytä, miksi rahasta pitäisi puhua avoimemmin.

Rahasta puhuminen purkaa rahaan kohdistuvia turhia arvolatauksia sekä ahdistuksia ja tekee samalla
eriarvoisuudesta näkyvää. Rahasta puhumattomuus voi olla haitallista omalle taloudellesi ja toisaalta
samalla hyödyttää jotakuta suurituloista. Politiikassa on pohjimmiltaan kyse rahasta ja sen käytöstä, joten
ymmärtämättä rahaa et osaa myöskään äänestää poliitikkoja, jotka tukevat arvojesi mukaista politiikkaa
(Thurén 2019). Rahankäyttö on itsessään taito, jonka oppii parhaiten puhumalla siitä. Mielenkiintoisinta
antia kirjassa olivat syyt sille, miksi rahasta pitäisi puhua ja kirjoittajan sekä kirjassa haastateltujen
omakohtaiset kokemukset asiasta.

Thurén kertoo kirjassaan, että hänen ollessaan lapsi, ei kotona juurikaan puhuttu rahasta (Thurén 2019).
Itselläni, puolisollani ja varmasti monella muullakin on samankaltaisia kokemuksia. Omakohtaisena
esimerkkinä Thurén kertoo, kuinka isä saattoi todeta lapsille, ettei heillä ole varaa käydä
hampurilaisravintolassa. Tämä sai lapset hiljentymään ja huolestumaan: eikö meillä ole yhtään rahaa? Jos
isä olisikin perustellut lapsille, että ostetaan ennemmin ainekset hyvään kotiruokaan tai säästetään rahat
vaikkapa kesälomamatkaan, olisivat lapsetkin ymmärtäneet tilanteen paremmin.

OP:n 18–29-vuotiaille nuorille tekemä kyselytutkimus osoittaa, että monella nuorella on edelleen
samankaltaisia huolia (Airaksinen 2021). Kyselyyn vastanneista 68 % kertoi olevansa kiinnostunut raha-
asioistaan ja 54 % kertoi puhuvansa mielellään rahasta. Toisaalta samassa kyselyssä 48 % vastaajista kertoi
rahasta puhumisen olevan ahdistavaa ja vielä kotona asuvista nuorista melkein neljännes koki, ettei heillä
ole ketään kelle puhua rahasta. Mikäli vanhemmuuden tarkoituksena on kasvattaa lapsia valmistaen heitä
aikuisuuteen ja itsenäisyyteen, miksi rahasta puhumista sitten vältellään? Miten lapsi oppii rahan
merkityksen, jos siitä ei puhuta avoimesti edes kotona? Sen sijaan moni oppii vain sen, että rahasta ei
puhuta. Jo pienelle lapselle, joka ei vielä ymmärrä mistä raha tulee ja mikä sen merkitys on, voi opettaa
rahasta leikin avulla (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2017).

Miten raha vaikuttaa ihmissuhteisiin?

Ylen uutisen mukaan vapaa-ajasta on tullut entistä kulutuskeskeisempää ja suuret tuloerot voivat jopa
vieraannuttaa ystäviä toisistaan (YLE 2022). Pienempituloisella ei välttämättä ole varaa ravintolassa
syömiseen tai esimerkiksi juhliin osallistumiseen. Suurituloisempi voi loukkaantua, jos toinen jättää yhteisiä
menoja välistä ja toisaalta pienituloisempi saattaa kokea, ettei toinen ota hänen tilannettaan huomioon.
Jos omasta tilanteestaan uskaltaisi kertoa avoimesti ja rehellisesti, molempien voisi olla helpompi
ymmärtää toisiaan ja ystävyys voisi jopa vahvistua. On todettu ihmisten voivan kokea elämänsä
onnettomaksi, jos he viettävät aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joilla on heitä huomattavasti enemmän
rahaa (Thurén 2019). Tämä voi pidemmän päälle rasittaa erityisesti ystävyyssuhteita.

Parisuhteessa jo pienet eroavaisuudet rahankäyttötavoissa voivat alkaa hiertämään ja pahimmillaan kaataa
koko suhteen, jos niistä ei pureta yhdessä puhuen (Thurén 2019). Eri pariskunnilla voi olla hyvin erityyppiset
käytännöt sen suhteen, miten tulot ja menot jaetaan. Mitä jos toinen osapuoli tienaakin selvästi enemmän
kuin toinen, jaetaanko silti kaikki menot puoliksi? Yhteen muuttaminen, lapsien hankkiminen tai asunnon
ostaminen ovat parisuhteessa tilanteita, joissa rahasta ja sen käytöstä olisi ehdottomasti puhuttava.

Parisuhteessa sellaiseen tilanteeseen päätyminen, jossa toinen osapuoli kontrolloi liikaa koko talouden
rahankäyttöä voi johtaa pahimmillaan taloudelliseen väkivaltaan (Thurén 2019). Taloudellinen väkivalta on
vähemmän tunnettu lähisuhdeväkivallan muoto, jossa toinen osapuoli esimerkiksi valvoo toisen
rahankäyttöä, tekee kaikki päätökset rahan käytöstä tai painostaa toista ottamaan velkaa (Hietamäki &
Remes-Sievänen 2019). Uhrin voi olla vaikea tunnistaa tilannetta ja häpeän tunne voi estää hakemasta
apua. Parisuhteessa jokaisella on oikeus päättää omaisuudestaan ja omasta rahankäytöstään. Taloudellista
väkivaltaa voi esiintyä muissakin lähisuhteissa kuin parisuhteessa, sillä esimerkiksi itse olen todistanut,
kuinka vanhempi vaati aikuista lastaan ottamaan velkaa muun perheen elättämiseksi siihen pisteeseen asti,
että tämän luottotiedot menivät.

Raha ja työelämä

Palkkaneuvottelut tai palkasta puhuminen kollegoiden kanssa koetaan usein kiusallisina (Thurén 2019).
Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla, sillä palkka on vain korvaus tehdystä työstä ja esimerkiksi työtehtävien
muuttuessa, vastuun kasvaessa sekä oman osaamisen kehittyessä tehdyn työn arvo kasvaa. On vain
luontevaa, että palkkakin nousee sen mukaisesti. Harvemmin palkkaa kuitenkaan saa lisää, jos sitä ei uskalla
pyytää tai osaa perustella asiaa. Toisaalta esimerkiksi matalapalkka-aloilla työskentelevillä ei ole yleensä
käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa palkkoihinsa, vaan ne määräytyvät työehtosopimuksen minimien
mukaisesti. Näin on ollut esimerkiksi omalla kohdallani työskennellessäni pikaruokalassa elämiseen
riittämättömällä palkalla.

Suomessa on tyypillistä, että työpaikkailmoituksissa ei kerrota tehtävän palkkaa, vaan hakijan on itse
annettava palkkatoive (Salonen 2022). Hakija saattaa tällöin pelätä joko yli- tai alihinnoittelevan itsensä
kyseiseen tehtävään, ja varsinkin uransa alkupuolella olevan tai alaa vaihtavan työnhakijan voi olla vaikea
hahmottaa, millainen palkkataso alalla on. On myös hyvin tyypillistä, että ihmiset eivät tiedä kollegoidensa
palkkaa. Mieheni kysyi aiemmin hänen tehtävässään työskennelleeltä saman firman työntekijältä tämän
palkasta ja sai hyvin ympäripyöreän vastauksen. Pohdiskelin tuolloin syytä tälle, sillä työkavereilta palkkojen
salailu hyödyttää vain työnantajaa.

Palkka-avoimuus työpaikoilla on harvinaista, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi ohjelmistoalan yritys
Fraktiossa on ollut yrityksen perustamisesta saakka käytössä läpinäkyvä palkkauspolitiikka (Pajunen 2021).
Tätä yritys perustelee esimerkiksi sillä, että tutkimusten mukaan palkka-avoimuus voi johtaa parempaan
tuottavuuteen, motivaatioon, lisääntyneeseen oikeudenmukaisuuden tunteeseen ja muihin myönteisiin
vaikutuksiin. Lisäksi on osoitettu, että avoimuus parantaa naisten ja vähemmistöjen palkkaneuvotteluita.

Palkka-avoimuus on myös osana nykyisen hallituksen hallitusohjelmaa (Eduskunta 2022). Tavoitteena on
poistaa perusteettomia palkkaeroja ja palkkasyrjintää. Esityksen mukaan työnantajan olisi selvitettävä
henkilöstölle käytössä oleva palkkausjärjestelmä ja esimerkiksi palkkasyrjintää epäillessä henkilöstön
edustajilla olisi mahdollisuus saada yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja. Lakiesityksen valmistelu
kuitenkin keskeytyi elokuussa 2022, koska hallituspuolueet eivät saavuttaneet yksimielisyyttä esityksen
sisällöstä. Tämäkin kertoo siitä, kuinka vaikea ja kiistanalainen kyseinen aihe on.

Miten rahasta pitäisi puhua ja mihin se vaikuttaa

Rahasta puhuminen lisää ihmisten tietoisuutta ja mahdollistaa rahankäyttötaitojen parantumisen, joka on
lopulta kaikkien etu. Ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet ovat vaikeita asioita, mutta niistäkin voi selvitä
puhumalla rahasta (Thurén 2019). Avoimesta rahakeskustelusta voi oppia suunnittelemaan menojaan,
valitsemaan paremmilla ehdoilla olevan lainan tai jopa sijoittamaan rahaa. Turha häpeily ja salailu taas ei
johda koskaan mihinkään hyvään.

Monesti sanotaan, ettei raha tee onnelliseksi, mikä onkin tietyn tulotason ylityttyä totta. Pienituloiset, jotka
joutuvat jatkuvasti laskeskelemaan ja tarkkailemaan aivan kaikkia menojaan, kokevat tilanteesta stressiä ja
jopa fyysisen pahoinvoinnin oireita (Thurén 2019). Jatkuvassa rahanpuutteessa eläminen vie huomattavasti
energiaa eikä henkilöllä välttämättä edes ole mahdollisuutta parantaa rahankäyttöään päästäkseen
tilanteesta pois.

Pohdinta

Avoin ja rehellinen keskustelu rahasta ilman turhaa häpeilyä ja salailua hyödyttäisi monia. Jo vanhemmilta
opittu käyttäytymismalli, jossa rahasta ei puhuta kuin korkeintaan negatiiviseen sävyyn tuntuu olevan
todella yleinen. Rahasta puhumattomuus rasittaa perhe- ja ystävyyssuhteita, luo ihmisille turhaa stressiä
sekä häpeän ja riittämättömyyden tunteita. Parempaa rahankäyttötaitoa ei voi oppia eikä opettaa muille,
jos siitä ei pystytä puhumaan. Olen aiemmin joutunut oppimaan miten rahakeskustelun puuttuminen
parisuhteessa voi johtaa odottamattomaan taloudelliseen ahdinkoon, kun toinen ei pysty myöntämään
heikkoa taloudellista tilannettaan vaan pitää yllä kulissia siitä, kuinka kaikki on ok. Toisinaan avoin
rahakeskustelu voisi palauttaa maanpinnalle henkilöt, jotka välttelevät oman taloudellisen tilanteensa
ajattelemista ja ahdistuksessaan päätyvät käyttämään rahaa holtittomasti.

Koen, että omaan rahankäyttööni olisi mahdollisuutta tuoda enemmän suunnitelmallisuutta ja ryhtiä, sillä
pitkään hyvin vähällä toimeen tulleena on vaikea rajoittaa rahankäyttöä nykyisin, kun rahaa vihdoinkin on
enemmän. On viimeinkin mahdollisuus pohtia pidemmän aikavälin tavoitteita, mutta näiden toteuttaminen
oman budjetin tekemisen avulla on tuntunut olevan itselleni todella haastavaa.

Lähteet:

Thurén, J. Kaikki rahasta. 2019. Helsinki. Gummerus Kustannus Oy.

Yle uutiset. 2022. Suuret tuloerot voivat vieraannuttaa ystäviä toisistaan – vapaa-ajanvietosta on tullut
entistä kulutuskeskeisempää. Verkkosivu. Viitattu 25.8.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12575656

Airaksinen, O. 2021. Raha-asiat kiinnostavat nuoria, mutta rahasta puhuminen voi myös ahdistaa.
Taloustaito. Verkkosivu. Viitattu 25.8.2022. https://www.taloustaito.fi/nuoret-ja-raha/raha-asiat-
kiinnostavat-nuoria-mutta-rahasta-puhuminen-voi-myos-ahdistaa/#7f979566

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2017. Puhu rahasta. Verkkosivu. Viitattu 25.8.2022.
https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/puhu-rahasta/

Hietamäki, J. Remes-Sievänen, M. 2019. Taloudellinen lähisuhdeväkivalta – väkivallan muodoista
tuntemattomin – voi sattua kenen tahansa kohdalle. THL. Verkkosivu. Viitattu 25.8.2022.
https://blogi.thl.fi/taloudellinen-lahisuhdevakivalta-vakivallan-muodoista-tuntemattomin-voi-sattua-
kenen-tahansa-kohdalle/

Salonen, A. 2022. Hyvästi, kilpailukykyinen palkka! Näistä syistä rekrytointi janoaa palkka-avoimuutta.
Verkkosivu. Viitattu 25.8.2022.https://duunitori.fi/tyoelama/palkka-avoimuus-rekrytoinnissa

Pajunen, J. 2021. Olisitko valmis kertomaan palkkasi kollegoille? Fraktiolla palkka-avoimuus on ollut arkea
jo lähes 10 vuotta. Fraktio Oy. Verkkosivu. Viitattu 25.8.2022. https://www.fraktio.fi/blogi/olisitko-valmis-
paljastamaan-palkkasi-kollegoille-palkka-avoimuus.-fraktiolla

Eduskunta. 2022. Palkka-avoimuus. Verkkosivu. Viitattu 25.8.2022.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/palkka-
avoimuus.aspx