Tampere
25 Apr, Thursday
2° C

Proakatemian esseepankki

Vuorovaikutustaidot työelämässä



Kirjoittanut: Eevi Piipponen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Vuorovaikutuksen alaisena - Eli kuinka ihmiset ympärillämme vaikuttavat kaikkeen, mitä teemme
Sari Kuusela
Satu Paavola
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Vuorovaikutustaidot työelämässä

 

Johdanto

Yhteistyö- sekä vuorovaikutustaidot kulkevat käsikädessä. Kun vuorovaikutustaidot ovat tiimin jäsenillä laadukkaat, onnistuu myös yhteistyö huomattavasti paremmin. Ja toisinpäin, yhteistyö ilman vuorovaikutusta ei ole yhteistyötä. Kunnianhimoisen ja menestyneen tiimin takana näkyy vahva ja selkeä kommunikaatio sekä ystävällinen ja kunnioittava vuorovaikutus. Laadukkaat vuorovaikutustaidot näkyvät myös parisuhteessa, perheessä sekä ystävyyssuhteissa ja näin ollen ne ovatkin merkittävä taito oppia. Mielestäni hyviä vuorovaikutus taitoja ei ole merkittävän vaikeaa saavuttaa. Kunnioitus sekä hyvät kuuntelutaidot vie jo pitkälle. Ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu, jotta kuuntelisimme enemmän ja puhuisimme vähemmän.

Vuorovaikutustaidot ovat kaikilla erilaisia ja näin ollen yhteistyötaidot poikkeavat merkillisesti. Maailmassa on miljoonia erilaisia tapoja kommunikoida ja se on eräänlainen rikkaus. Ympärillämme vilisee jatkuvasti hyviä sekä huonoja vuorovaikutustapoja, mistä jokainen voi oppia edes hieman. Proakatemialla nähdään paljon erilaista vuorovaikutusta ja koen, että tämä on mitä parhain paikka oppia kunnioittavaksi kuuntelijaksi ja luovaksi keskustelijaksi. Vuorovaikutus rakentaa ja luo omaa identiteettiä eli vuorovaikutus on täysin sidoksissa siihen, millaisen vaikutuksen luot itsestäsi muille.

 

Mitä on vuorovaikutus?

Vuorovaikutustaidot koostuvat keskustelu- sekä kuuntelutaidoista. Eleet, ilmeet ja kehonkieli kertoo kuitenkin sen, miten suhtaudumme toisiin ihmisiin. Katse, ryhti, keskittyminen ja kosketus ovat esimerkkejä eleistä ja ne vaikuttavat siihen kuinka paljon keskustelun laatu muuttuu, mikäli nämä kärsivät. Vuorovaikutustilanteissa seurataan jatkuvasti toisen osapuolen viestintää ja mukaudutaan sen mukaan viestintään sopivaksi. Kun opimme yhdistämään toisen huomioimisen ja oman persoonan tulee vuorovaikutuksesta aitoa, vaikuttavaa ja mielenkiintoista. (johtakee.fi) (Kuusela & Paavola, 2023)

Eräänlainen rooli kumpuaa esiin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja näin ollen kommunikointi on täysin erilaista esimerkiksi esimiehen, työkaverin tai asiakkaan kanssa. Oman persoonan esille tuominen esimerkiksi myyntitilanteessa voi olla haastavaa, sillä myyjän rooliin nojaaminen on melko kuluttavaa ja vaatii paljon tietoa sekä taitoa. Näin ollen omaan persoonaan sisältyvä rentous, huumori ja itseluottamus saattaa nousta esiin heikommin.

Osa ihmisistä viihtyy luonnostaan vuorovaikutustilanteissa. Ulospäinsuuntautuneiden on helppoa jutustella ja keskustelun eteneminen ei tuota ahdistusta tai stressiä, sillä yleisesti juttua riittää. Heillä voi kuitenkin olla vaikeuksia antaa tilaa muiden ajatuksille ja mielipiteille ja toisten kuunteleminenkin voi olla haastavaa.

Ystävien kanssa keskustelu on todennäköisimmin rennointa. Perheenjäsenten kanssa saattaa joutua miettimään, kuinka tietyt asiat tuodaan ilmi ja joutuuko kenties olemaan tarkka sanoistaan. Työpaikoilla keskustelu on kuitenkin virallisinta. Työkavereiden kanssa kommunikointi voi muuttua entistä rennommaksi, mitä paremmin he tutustuvat. Esimiehen kohdalla auktoriteetti kuitenkin pitää keskustelun tason ammattimaisena ja kunnioittavana.

 

Työelämän vuorovaikutustaidot

Työelämässä hyvien vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu huomattavasti esimerkiksi työyhteisön hyvinvoinnissa, ilmapiirissä ja tehokkuudessa. Mikäli työyhteisön hyvinvointi on hyvässä kunnossa ei vuorovaikutukseen sisälly minkäänlaista kiusaamista tai nokittelua vaan vuorovaikutus on ystävällistä, rehellistä, auttavaista sekä kunnioittavaa. Mikäli työpaikalla havaitaan terve vuorovaikutus, lisää se ihmisten hyvinvointia ja näin ollen se liittäytyy merkittävästi työyhteisön ilmapiiriin. Kun keskustelu on rakentavaa ja iloista sekä sopivan rentoa, muotoutuu ilmapiiristä positiivinen, lämminhenkinen ja huumorintajuinen. Tämä kaikki taas on kytköksissä työyhteisöjen tehokkuuteen. Mikäli ympärillä vilisee positiivisuus sekä toisten ihmisten arvostus sekä tekemisen meininki, tarttuu se näin ollen myös muihin. Pala palalta työyhteisö saavuttaa iloisen ilmapiirin, jossa työskentelee hyvinvoivia ja tehokkaita työntekijöitä. (johtakee.fi) (Kuusela & Paavola, 2023)

Työmaailmassa vuorovaikutustaidot koostuvat lähtökohtaisesti perusasioista, kuten tervehtimisestä, kiittämisestä ja kuuntelemisesta. Taito osata keskustella eri lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa on rikkaus. Myös reilun pelin ylläpitäminen työpaikoilla on tärkeää. Esimerkiksi omien saavutuksien leuhkiminen, näsäviisaiden kommenttien heittäminen ilmoille ja toisten vähättely ei luo reilua tai rehtiä työilmapiiriä. Laadukkaat vuorovaikutustaidot näkyvät palavereissa ja niiden tehokkuudessa. Keskitetäänkö aika kuulumisten vaihtamiselle vai asioihin paneutumisella? Hyödynnetäänkö kaikkien osaamista ja tehostetaanko työntekoa delegoimisella? Keskustellaanko asioista syvemmällä tasolla, hyödynnetäänkö innovointi työkaluja tai yritetäänkö ongelmiin keksiä ratkaisuja. (johtakee.fi) (Kuusela & Paavola, 2023)

 

Hurmoksen vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaidot hurmoksessa, pitkä ja vaikea taival. Vuosi sitten kun proakatemia alkoi, puhuimme toistemme päälle, lähes huusimme, oma mielipide oli ainoa oikea ja tärkein kaikista, muiden puheenvuoroja ei kunnioitettu tai kokemusta ja tietoa arvostettu. Tammikuussa osuuskunnan perustamisen jälkeen nämä ongelmat olivat havaittavissa edelleen. Päivä päivältä ja viikko viikolta kehityimme ja kunnioitus toisten puheenvuoroja kohtaan parantui. Hurmoksesta löytyy paljon kokemusta, tietoa, taitoa ja arvokkaita mielipiteitä. Välillä mielipiteitä, ehdotuksia ja ideoita tulee ongelmien ratkaisuksi niin monia, että kaikki haluavat kertoa oman näkemyksensä. Loppujen lopuksi keskustelu lähtee etenemään vauhdikkaasti ja oma puheenvuoro jää helposti muiden jalkoihin. Tiimissämme näkee myös hyvin paljon äänen tason voimakkuuden nostamista, jotta oma ajatus ja mielipide tulee varmasti kuulluksi. Huutaminen ja puheenvuorojen epäreilu jakautuminen tuottaa turhautumista sekä vihaa. Päätelmänä käykin usein niin, että asiaan tai ongelmaan ei saada ratkaisua ja ihmiset poistuvat pajoista sekä palavereista närkästyneenä.

Toisena ongelmana hurmoksessa on asioiden toistaminen. Pajoissa keskustelemme samoista asioista useampaan kertaan, sillä jotkut eivät ole olleet läsnä tai ulosanti muilta on ollut epäselvää. Ulosanti onkin hurmoksessa melko usein epäselkeää ja heikkoa. Asioita kerrotaan ohi mennen joillekin ja oletetaan että kaikki olisivat ajan tasalla. Välillä jotain asioita kerrotaan palavereissa, Teamsissa ja WhatsAppissa, mutta ne menevät silti joltain ohi. Tähän olisi todella tärkeää keksiä ratkaisu, jotta kommunikaatiomme parantuisi, palaverien sopiminen olisi helpompaa, projekteista sekä työtarjouksista oltaisiin kartalla, yhteisten sääntöjen noudattaminen olisi vaivatonta ja yhteistyötaidot helpottuisivat.

Kyllä meistä positiivisiakin asioita löytyy, ei hätää! Hurmos ei pelkää. Pyydämme rohkeasti apua, kerromme rehellisesti mielipiteemme ja olemme hyviä syventymään keskusteluissa. Autamme mielellämme toisia ja ryhdymme spontaanisti asioihin mukaan. Vuorovaikutuksemme on huumorintajuista, kohteliasta, avuliasta, ja rohkaisevaa. Haastamme toisiamme oikealla tavalla ja olemme kehittyneet palautteen antamisessa sekä vastaanottamisessa. Päivistä riippuen vuorovaikutuksemme laatu kuitenkin vaihtelee. On hyvää ja on heikkoa vuorovaikutusta, mutta yleisesti ajateltuna olemme kohteliaita sekä rohkeita puhujia. Emme pelkää esiintymistä ja olemme rentoja sekä kunnianhimoisia puhujia. Tämä onkin tuottanut meille jo tähän mennessä mitä mielenkiintoisimpia projekteja sekä työkeikkoja.

 

Työyhteisön erilaiset vuorovaikutustavat

Työyhteisön vuorovaikutusta voidaan tarkastella kolmen erilaisen vuorovaikutustavan kautta: asiakaslähtöinen, dominoiva ja dialoginen vuorovaikutus. Eroina nousee esiin esimerkiksi seuraavat; miten totuus rakentuu, kuka hallitsee keskustelua, kenellä on tilanteen määrittämisen valta ja ketä kuunnellaan. (johtakee.fi)

Dominoiva vuorovaikuttaja jyrää muut alleen ja nostaa itsensä muiden yläpuolelle. Henkilö pyrkii kohottamaan asemaansa sekä vaikutusvaltaansa esiintymällä kaikkitietävänä ja dominoivana. Hän ei arvosta muiden mielipiteitä, kokemusta, tietoa, taitoa tai tunteita. Dominoivat henkilöt eivät siis pysty hyödyntämään muiden todellista osaamista tai edes omaa. Dominoiva vuorovaikutus, saati johtaminen saa muun henkilöstön vetäytymään, tietoa ei jakaannu, luovuus ja tiimin kehittyminen heikentyy ja ongelmanratkaisukyky tukehtuu. (johtakee.fi)

Asiakaslähtöinen vuorovaikutus kehittää keskustelua ja tehokkuutta. Asiakkaita kunnioitetaan, kuunnellaan, heidän ajatuksiaan arvostetaan ja heidän tarpeensa pyritään täyttämään, ellei jopa ylittämään. Ajatuksena on siis kohdella työntekijöitä, kollegoita ja esihenkilöä niin kuin asiakkaita. Mikäli yrityksessä työntekijät puhuvat toisilleen epäkunnioittavasti, loukaten tai näsäviisaasti, olisi hyvä käydä läpi vuorovaikutustilanteita asiakkaiden kanssa ja sisäistää viestintä- ja toimintatavat työyhteisön kulttuuriin. Mm. hurmoksen olisi todella tärkeää sisäistää asiakaslähtöinen vuorovaikutus, sillä ainakin tällä hetkellä kohtelemme toisia niin kuin ystäviä. Työnlaatu saattaa olla heikkoa, tehtävien deadlineja ei noudateta tai toisten työtä, aikaa ja vaivaa ei kunnioiteta. Uskaltaisin väittää, että oikeassa palkkatyössä nämä kaikki kohdat täyttyisivät, mutta hurmoksen kohdalla ei ole ihan niin väliä. Olisi todella tärkeää keskustella siitä, miksi emme kohtele toisia niin kuin asiakkaita. (johtakee.fi)

Kultainen keskitie näiden edelle mainittujen välillä on dialoginen vuorovaikutus. Dialoginen vuorovaikutus on avointa ja kaksisuuntaista. Jotta sellainen syntyisi, tarvitaan molemminpuolista luottamusta, kunnioitusta ja vastuuta. Sen tarkoituksena on korostaa yhteisöllisyyttä kollegojen mutta myös ulkoisten asiakkaiden kanssa. Dialoginen vuorovaikutus vaatii empatiaa, opettelua ja arviointia. Mikäli kärsit dominoivasta vuorovaikutuksesta, olisi syytä keskittyä asiakaslähtöiseen vuorovaikutukseen ja toisinpäin. Näin ollen saavutat dialogisen vuorovaikutuksen. (johtakee.fi)

 

Vuorovaikutuksen kulmakiviä

Niin kuin aikaisemmin totesin, vuorovaikutusta voi olla niin negatiivista kuin positiivista. Seuraavaksi nostan esiin muutamia vuorovaikutuksen kulmakiviä kuten kateellisuuden, ahneuden, juoruilun ja näkyvän puolustautumisen.

Kateellisuus syö paljon voimavaroja vuorovaikutuksessa. Keskustelu on jäykkää ja ihmiset eivät kuuntele toisia. Keskusteluissa tartutaan epäolennaisiin asioihin, kommentoidaan katkeralla tavalla ja pahimmillaan mennään kertomaan toisen asioita eteenpäin katkeroituneella asenteella. Usein tarina tai asia muuttaa muotoaan. Keskustelu voi olla hyvinkin tuomitsevaa kateellisen osapuolen toimesta ja kertoja saa olla hyvin tarkka sanoissaan, jotta kateellinen osapuoli ei pahastuisi. Usein myös törmää tilanteisiin, jossa ihmiset kehuskelevat tarinoillaan ja saavutuksillaan tahallaan, yrittäen luoda muut kateellisiksi.  (Kuusela & Paavola, 2023)

Ajatellaan että hurmos on kakku. Kakussa on kaksikymmentäyksi palaa eli jokaisella on niin sanotusti oma tontti hoidettavana. Kuitenkin ahneus tekee kakkupaloista eri kokoisia ja kakkupalat saattavat vähentyä. Jos yksi ihminen saa kyseisestä kakusta liian ison palan itselleen alkaa työyhteisön toiminta tuntumaan epäreilulta. Vaikka oma kakkupala tuntuisi liian isolta tai haastavalta, ei ihmiset yleisesti pidä siitä, että vastuulla olevia tehtäviä siirretään toisten tonteille. Samanaikaisesti levitetään hienovaraisesti sanaa, että asiat alkaisivat vihdoinkin edistymään. Ihmisten on hyvin vaikea kuulla, että joku muu hoitaisi homman paljon paremmin. Näin ollen oma tontti hoidetaan niin hyvin kuin mahdollista vaikka osaamista ei välttämättä olisi. Voidaan siis ajatella, että ahneus tuottaa työpaikoille epätasa arvoa ja samanaikaisesti luottamus kärsii. Organisaatioissa ahneus voi johtaa selän takana toimimiseen sekä epäeettiseen kilpailuun. Työpaikoille muodostuu helposti myös ristiriitoja, kun aletaan selvittämään kenen vastuulla mitkäkin asiat ovat. Näissä tilanteissa ahneiden on vaikea nostaa käsi virheen merkiksi. Tuli ehkä haalittua liikaa, liian lyhyelle ajalle ja toisten tietotaitoa ei arvostettu. Vuorovaikutuksessa ahneus tulee esiin puheenvuoro jaoissa. Ahneet ihmiset voivat haalia muiden puheenvuorot itselleen ja näin ollen luoda vuorovaikutuksesta epätasa arvoista sekä epäkunnioittavaa muita kohtaan. Ahneus on siis kytköksissä dominoivaan vuorovaikutukseen. (Kuusela & Paavola 2023)

Hurmoksessa sekä proakatemialla törmää usein juoruilukulttuuriin. Juoruilu virkistää sen tietää moni. On kiva hetkeksi aikaa paneutua muiden elämän ongelmiin ja kommelluksiin, jotta omat ongelmat unohtuisivat edes hetkeksi aikaa. Juoruilu ei ole pahasta, mikäli ne pysyttelevät arkisten tapahtumien tasolla ja ovat hyväntahtoisia. Mikäli juorut kohdistuvat tiettyihin henkilöihin ja ovat negatiivis- sävytteisiä on juoruileminen yhteisölle haitallista. Mikäli juoruilija ja tarinoiden kertoja on sinun tuttusi ja ihminen kehen voit luottaa, vaikuttaa kertomukset väkisinkin ajatuksiisi. Ihmiset herkästi takertuvat juoruihin ja niiden kiihdyttämiin tunteisiin ja saa kauhistumaan. Hurmoksessa huomaa usein rikkinäisen puhelinefektin. Toisten asioista puhutaan ilman että asiaa koskeva on tietoinen tästä. Vahingoista ja virheistä tehdään suurempia mitä ne ovat alun perin olleet ja asioiden perustaksi keksitään mitä ihmeellisempiä asioita. Esimerkiksi jos joku ei saavu viikkopalaveriin syytetään häntä ensimmäisenä huonosta kommunikoinnista tai lintsaamisesta. Toisin sanoen voidaan todeta juoruilun olevan enemmän haitta kuin hyöty tiimin välisessä vuorovaikutuksessa. Juoruilu tuottaa kitkaa, ratkaisemattomia ongelmia ja se vie aikaa muiden asioiden käsittelystä. (Kuusela & Paavola 2023)

Oletko huomannut selittäväsi jotain asiaa hieman epävarmasti tai vihaisesti? Oletko pelännyt mitä muut ihmiset ajattelevat sanomisista tai oletko pelännyt pitää puoliasi näkyvästi? Välillä tuntuu, että olet muiden ihmisten katseen kohteena, vaikka kuvittelit kommentoineesi vain jotain tilanteeseen sopivaa. Toisinaan saatat joutua keskelle puolustustaistelua ilman että tajuat olevan kamppailussa mukana. Näkyvä puolustautuminen on vaikeaa ja vaatii harjoittelua, mutta se on kuitenkin oikein toteutettuna rohkeaa. Mikäli tiimi ei käsittele yhteistä ongelmaa vaan taistelee toisiaan vastaan, saa se aikaan jatkuvan tarpeen puolustautumiselle. Mikäli ihminen joutuu julkisen hyökkäyksen kohteeksi, joutuu hän pitämään puolensa näkyvästi. Ihminen torjuu väitteet, syytökset ja mielipiteet, jotta ei joutuisi huonoon valoon. Myös tappioiden pienentäminen on vahvasti näkyvän puolustautumisen taustalla. Mikäli ihminen ei hallitse puolustautumisen taitoja, voi hän yrittää harhauttaa hyökkääjän huomion nostamalla keskusteluun uusia asioita. Todellisten ongelmien välttely alkaa ja välillä pyritään osoittamaan, ettei hyökkääjänkään oma toiminta ole ollut kovin menestyksellistä tiimin kannalta. Tietyn tyylisissä keskusteluissa myös toisten ihmisten historiasta kaivetaan esille jotain minkä tiedetään olevan arkaluontoista. (Kuusela & Paavola 2023)

 

Kuinka vuorovaikutustaitoja voi kehittää?

Vuorovaikutus vaatii kahden tai useamman henkilön läsnäoloa, halua ja kykyä vaihtaa kuulumisia, kokemuksia, mielipiteitä ja ajatuksia. Vuorovaikutus vaatii kaikkien osapuolien panostusta yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan. Myönteiseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen tarvitaan läsnäoloa, kuuntelutaitoja, rohkeutta, kannustamista, tukea, myönteistä palautetta, myötätuntoa, huomioimista ja toisen ilahduttamista. Kaikkia edellä mainittuja asioita ohjaa kunnioitus sekä empatia. Empatia tarkoittaa kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin ja se on sosiaalinen taito, jota tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa. Empatian suurin merkitys on nähdä asioita toisen ihmisen näkökulmasta ja unohtaa oman pään sisäinen ääni edes hetkeksi. Empatiaan sisältyy toisten ihmisten viestien, tunteiden, tavoitteiden sekä tarpeiden tunnistaminen, niiden huomioiminen sekä niihin vastaaminen. Empatian myötä pystymme tulkitsemaan toisten ihmisten sanattomia eleitä, ilmeitä ja kehollisia viestejä. Kunnioitus taas nojaa arvoihin ja siihen, kuinka paljon toisen hyvä olo tuottaa itselle hyvää oloa. Toisten ihmisten kannustaminen voi olla vaikeaa, mikäli se ei nojaa omiin arvoihin. Tähän taas nojaa empatia ja kunnioitus. Empatian ja toisten ihmisten kunnioitus luo hyvän pohjan laadukkaalle vuorovaikutukselle. (johtakee.fi) (www.mieli.fi)

Mikäli omien tarpeiden ja tavoitteiden tunteminen on sinulle tärkeää, on merkittävää harjoitella jämäkkää vuorovaikutusta. Jämäkkyyden, sitkeyden ja rohkeuden yhdistelmää kutsutaan assertiivisuudeksi. Mikäli olet jämäkkä vuorovaikuttaja, on se yhteydessä myönteiseen minäkuvaan, hyvään itsetuntoon ja itseluottamukseen. Jämäkkyys tarkoittaa kykyä tunnistaa ja määritellä omaa hyvinvointia rajojen avulla. Rajojen myötä muut tietävät miten sinua kuuluisi kohdella, mutta opit myös itse arvostamaan itseäsi enemmän. Jämäkkyys voi tarkoittaa myös kykyä viedä sitkeästi omia aloitteita ja tavoitteita eteenpäin, puolustaa rohkeasti omia näkökulmia, jättää takaiskut taakse niiden käsittelyn jälkeen, arvostaa omia näkemyksiä ja sitä myötä tuoda esiin omia mielipiteitä ja ajatuksia. (www.mieli.fi)

 

Pohdinta

Esseen pohjalta ymmärrykseni vuorovaikutustaitoja kohtaan syveni. Sain laajempaa käsitystä siitä, millaisia vuorovaikuttajia on olemassa, kuinka paljon vuorovaikutuksella on merkitystä työyhteisöön ja millaisia kulmakiviä vuorovaikutuksessa voi olla sekä miten ne vaikuttavat työyhteisöön. Mikäli tulevaisuudessa perustan yrityksen ja johdan tiimiä, on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota työpaikan hyvinvointiin, ilmapiiriin sekä siihen kuinka ihmiset puhuvat toisille sekä kuinka muita kohdellaan. Esimiehenä minun on tärkeää puuttua työyhteisön hyvinvointiin ja ilmapiiriin ammattimaisesti ja reilusti, joten on hyvä avartaa katsetta vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tämä voi auttaa minua tulevaisuudessa ymmärtämään toisten ihmisten kommunikointitaitoja ja puuttumaan oleellisiin asioihin.

Vuorovaikutuksessa jokainen kehittyy omalla tavalla ja omalla ajalla. On hyvä muistaa, että työelämässä vuorovaikutuksen ei tarvitse olla täydellistä, ammattitaitoista tai jämäkkää. Sen täytyy kuitenkin olla selkeää, kunnioittavaa, perusteellista ja tehokasta. Kuuntelemisen ja laadukkaan keskustelun painoarvoa ei voi koskaan toitottaa liikaa.

Vielä näin lopuksi haluaisin muistuttaa, että jokainen voi kehittyä vuorovaikutustaidoissa ja jokaisen olisi hyvä käydä läpi omaa osaamistaan kuuntelu- ja keskustelutaitoihin liittyen. Kiinnitä huomioita siihen, kuinka tuot tietyt asiat ilmi, miten otat palautetta vastaan, kuuluuko sinun kenties keskustella tietyistä asioista tietyllä hetkellä, annatko muille puheenvuoroa, autatko saamaan muiden äänen esiin ja erityisesti siihen että, millainen kuuntelija olet.

 

Lähteet

Kuusela, S. & Paavola, S. 2023. Vaikutuksen alaisena – Eli kuinka ihmiset ympärillämme vaikuttavat kaikkeen mitä teemme. Äänikirja. Into Kustannus. Viitattu 24.10.2023.

Mieli. 31.1.2022. Vuorovaikutustaitoja voi oppia. Viitattu 25.10.2022. www.mieli.fi

4 tapaa kuinka kehität työyhteisön tehokkuutta vuorovaikutuksen avulla. 2023. https://johtakee.fi. Viitattu 20.9.2023.

Kommentoi