Tampere
28 May, Tuesday
17° C

Proakatemian esseepankki

Voinko minä olla tiimini tunnelmajohtaja?



Kirjoittanut: Iina Sinisalo - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tunnelmajohtaja
Marjo Rantanen
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Kirjoittanut: Iiris Sorri, Iina Sinisalo ja Tuomas Kuusisto

 

”Jokainen yrityksen työntekijä on tunnelmajohtaja” (Rantanen 2019)

 

Valmentajallamme Mikael Lindellillä on tapana antaa kuukausittainen kooste tiimimme työskentelystä. Lokakuun koosteessa Mikael haastaa Empiriaa pohtimaan erinäisiä kysymyksiä. Esseessämme haluamme paneutua Mikaelin kysymyksiin tunnelman ja ilmapiirin luomisesta.

”Mitä tulee tilaan, kun tulen tilaan? Millainen on Empirian ilmapiiri? Mikä on minun vastuuni tässä? Mikä on tämän merkitys bisneksen tekemiseen?” (Lindell 2022). Kun mietitään yrityksen ilmapiirin nostatusta, usein nousee esiin, missä yrityksen johto voisi kehittyä. Ajatellaan hypoteettisesti. Johto ottaa yksilöiden toiveet, tarpeet, menneisyyden sekä voimavarat huomioon ja toimii niiden mukaisesti. Yrityksen henkilöstöhyvinvoinnista vastaavaa henkilöä on helppo lähestyä ja henkilö on luottamuksen arvoinen. Työntekijöille järjestetään hyvinvointipäiviä ja ryhmäytymistä. Osa yrityksen henkilöstöstä kokee tästä kaikesta huolimatta työilmapiirin huonoksi sekä epäinspiroivaksi. Missä on vika? Kun pohdimme tilannetta, nousee ajatus siitä, kuinka yksilö voi vaikuttaa ilmapiiriin. Yksi mätä omena omenakorissa pilaa muut omenat on loistava vertaus tähän kontekstiin. Mitä jos jokainen yksilö pohtisi mitä tuo mukanansa tilaan? Mitä tapahtuisi, jos työpaikalta poistettaisiin yksi henkilö, joka synnyttää epäinspiroivaa ilmapiiriä puhumalla pahaa muista selän takana? Tunnelman johtaminen on kaikkien yksilöiden vastuulla. Vastuu on myös heillä, jotka tunnistavat epäkohdat, vaikkei itse viljelisikään negatiivisuutta. Mikäli työntekijä ei halua itse antaa palautetta asianomaiselle, on hänen vastuullaan kertoa havainnoistaan eteenpäin henkilölle, jonka työhön kuuluu epäkohtiin puuttuminen.

Johdatus tunnelmaan

Jos sinulta kysyttäisiin, kuka on ollut elämäsi merkittävin vaikuttaja, mitä vastaisit? Kuka on saanut sinusta kaivettua esiin parhaan versiosi ja auttanut löytämään jotain ainutlaatuista? Jokaisella meillä on ollut elämässämme kohtaaminen, jonka jälkeen jotain meissä on alkanut muuttua.  Vastaukset ja niiden perustelut vaihtelevat. Kyseessä voi olla valmentaja, opettaja tai läheinen ihminen. Joka tapauksessa hän on henkilö, joka on nostanut sinut uudelle tasolle johtamalla tunnelmaa ja ainutkertaisuuttasi oikein. Miksi meillä on niin suuri vaikutus toisiimme? Miten muut seurassasi vaikuttavat tunnelmaan? (Rantanen 2018, 9)

Näihin yllä mainittuihin kysymyksiin etsimme esseessämme vastauksia. Malta lukea esseemme loppuun, niin saatat saada muutaman vinkin tunnelman johtamiseen!

 

Mitä johdat, kun johdat tunnelmaa

Tunnelma on sanana kaunis, kiehtova, mutta myös monimuotoinen. Tunnelma sanana on oikeastaan jopa niin uniikki, että sitä on vaikea kääntää muille kielille. Mutta mitä tulee mieleen sanasta tunnelma? Mukavia hetkiä villasukkien, kynttilöiden ja musiikin parissa? Vallitseva tunnetila, mieliala tai ilmapiiri? Kokemus tunnelmasta on enemmänkin yhdistelmä ajatuksia, havaintoja ja tunteita, jotka syntyvät, kun olemme vuorovaikutuksessa ympäristön, toimintatapojen ja ihmisten kanssa. Tunnelma on toisin sanoen jotain, joka syntyy kaikissa kohtaamisissa, tiedostamatta tai tiedostetusti. Tunnelma ei kauniista sanasta huolimatta ole aina hyvä. Kokemus tunnelmasta voi olla yksilöllinen, yhteinen tai kollektiivinen. (Rantanen 2018, 25–26)

 

Minustako tunnelmajohtaja?

Tunnelman johtaminen lähtee oman tunnelman johtamisesta. Tunnelmajohtaja menestyy, koska saa muut mukaan nostamalla toiminnan ja ajattelun täysin uudelle tasolle. Hyvälle tunnelmajohtajalle ominaista on taito johtaa sekä omaa ajattelua, toimintaa ja tunteita että toisten kokemuksia tunnelmasta. (Rantanen 2018, 28–29)

Hyvää muutosjohtajaa määriteltäessä puhutaan kyvyistä johtaa asioita, aikatauluja, numeroita ja tekemistä. Hyvä tunnelmajohtaja osaa johtaa omaa ja toisten tunnelmaa. Miten muutosjohtaja voi olla hyvä tunnelmajohtaja? Hyvä tunnelmajohtaja saa toiset mukaansa, innostaa ja auttaa muita onnistumaan. Hän on paras mahdollinen versio itsestään tuntiessaan omien vahvuuksiensa lisäksi myös omat heikkoutensa. Hyvä tunnelmajohtaja osaa toimia tilanteessa kuin tilanteessa sen vaatimalla tavalla. (Rantanen 2018, 30)

”Johtaminen voi luoda tai latistaa tunnelman” (Venho 2019)

Asiajohtaja, joka ei huomio yksilöitä ja heidän tarpeitansa, ei tue myöskään luovuutta tai kehitystä. Tiimi, jossa purraan hammasta päivästä toiseen ei yksinkertaisesti pysty olemaan luova. Oli ala mikä tahansa, pitää johtaa kokemusta ja tunnelmaa, sillä se tarttuu. Avoin ja keskusteleva työkulttuuri on avainasemassa hyviin suorituksiin ja kehitykseen. Tarvitaan kokemusperäistä empatiaa. Sitä tarvitaan varsinkin silloin, kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. (Venho 2019)

 

Hyvän ja huonon tunnelman vaikutuksia

Tunnelma syntyy aktivoimalla signaaleilla laajemman kokemuksen verkoston. Tunnelma on uniikki kokemus, johon liittyy oma elämäntarina ja aiemmat kokemukset. Miksi tunnelma tarttuu ja vaikuttaa? Yksinkertaisesti siksi, että pystymme aistimaan ajatuksia, tunteita ja aikomuksia toistemme sanojen ja tekojen takana. Kuitenkin huono tunnelma tarttuu nopeammin kuin hyvä. Huono tunnelma usein myös herättää kiinnostuksemme nopeammin, sillä se on helppo pilata nopeasti, kun taas hyvän tunnelman luomiseen tarvitaan erilaista kyvykkyyttä, taipumuksia, taitoja ja motivaatiota. Hyvä tunnelma lisää tehokkuutta, tuottavuutta ja luovuutta. Tehokkaamman liiketoiminnan lisäksi hyvä tunnelma lisää hyvinvointia, vähentää stressiä ja vapauttaa energiaa meille tärkeisiin asioihin. Pelkän hyvän tunnelman luomisella voi sitouttaa asiakkaita sekä työntekijöitä, se jopa auttaa johtoa paremmin onnistumaan muutoksissa. (Rantanen 2018, 27–28)

Hyvä tunnelman ylläpitäminen ei ole itsestään selvyys. 20 hengen tiimissä tunnelman johtaminen saattaa olla haastavaa jo pelkästään siksi, että meillä yksilöillä on erilaisia käsityksiä hyvästä tunnelmasta. Se missä me kolme tunnemme tunnelman inspiroivaksi, voi joku muu samassa tilassa oleva kokea tunnelman epämukavaksi. Olemme Empiriassa pohtineet työilmapiiriämme ja siihen vaikuttavia asioita. Kokemuksemme mukaan yksilö vaikuttaa niin vahvasti koko tiimin tunnelmaan, että jo yksi vitsi apaattisuuden keskellä nostattaa tunnelman kattoon. Valitettavasti tilanne toimii myös toiseen suuntaan. Mikäli yksi henkilö tiimistä on syystä tai toisesta allapäin, saattaa tunnelma lopahtaa nopeastikin koko tiimillä.

Pohdimme voiko kuka tahansa johtaa tunnelmaa tiimissämme. Tunnelmajohtaja -kirjassa vastataan kysymykseemme näin: ”Tunnelmajohtaja on henkilö, jolla on valtaa ja arvostusta ryhmässä. Pelkkä asema tai titteli ei takaa onnistumista toisten tunnelman johtamissa. Tunnelmajohtaja voi olla myös ryhmän jäsen, jolla ei ole esimiehen asemaa, mutta joka muusta syystä koetaan ryhmässä seuraamisen arvoiseksi.” (Rantanen 2018, 30)

”Tunnelmajohtaja osaa johtaa oman tiiminsä tunnelmaa myös tilanteessa, jossa ei itse ole tiimin johtaja.” (Rantanen 2018, 39)

Erilaiset ihmiset voivat saada aikaan hyviä tuloksia, mutta heterogeeninen tiimi tarvitsee kuitenkin tunnelmajohtajia, jotta keskenään erilaiset ihmistyypit eivät joudu törmäyskurssille. (Venho 2019)

 

Askeleita tunnelmajohtajaksi

  1. Tunnelman elementit (Rantanen 2018, 31)

Kuten hyvä valmentaja, myös hyvä tunnelmajohtaja tuntee oman lajinsa maailman ja on kyvykäs näkemään sen myös valmennettavan silmin. Tunnelmajohtaja on kiinnostunut kuulemaan ihmisten unelmista ja haaveista. Mistä kaikesta tunnelma syntyy? Tunnelman elementtejä ovat ympäristö, tapa toimia sekä ihmiset. Haaste tunnelmajohtajalle onkin keskittyä jokaisen osa-alueen kehittämiseen. Yhteen tunnelman osa-alueeseen keskittyessä lopputulos saattaa olla sattumanvarainen. Tunnelman elementtien tunnistaessa osaamme ennustaa tunnelman tulevaisuutta ja täten myös tarvittaessa kääntää tunnelmaa paremmaksi. Tunnelmajohtamisen todellinen oppiminen alkaa vasta, kun heittäydymme sen mukaan, sillä käytäntö ja ihmiset ovat parhaita opettajia. (Rantanen 2018, 31–37)

Miten ympäristö vaikuttaa tunnelmaan?

Teemme erilaisia aistihavaintoja viidellä aistillamme. Nämä aistit synnyttävät tunteita ja ajatuksia. Tunnelmaan vaikuttavat paikan äänet, visuaaliset elementit, tuoksut, erilaiset materiaalit sekä muodot. Joskus aistimme myös makuja. Tunnelman muodostumiseen vaikuttaa myös, miten hyvin tila vastaa tarpeeseemme. Tunnelman kautta välittyy se, miten hyvin paikasta on pidetty huolta, sekä myös se, kuinka hyvin paikassa ihmiset todellisesti viihtyvät. Paikan tunnelmaa muokkaavat menneen ajan henki ja se mitä paikassa on historian aikana tapahtunut. (Rantanen 2018, 72–73)

Akatemialla vallitsee sääntö, jonka mukaan jokaisen tilan käyttäjällä on velvollisuus jättää tila parempaan kuntoon, kun se oli sinne saapuessa. Sääntö koskee niin keittiö-, paja- kuin wc-tilojakin. Sillä, että laitat oman käytetyn kuppisi pesukoneeseen ja jätät pajatilan tuolit siististi lähtiessäsi, vaikutat koko yhteisön tunnelmaan positiivisesti.

  1. Oma tyyli johtaa tunnelmaa (Rantanen 2018, 31)

Jokaisella meillä on omat tyylimme. Oma tyylisi on maailman paras, kun vain tunnet itsesi ja tiedostat kehityskohteesi. Tyyli on ainutkertainen, koska sitä ohjaa oma tarinamme. Tunnelmajohtaja, joka ei tutustu omaan tyyliinsä tai kiinnostuksen kohteisiinsa, ei täysin onnistu myöskään johtamaan itseään ja sitä kautta muita. Hyvä tunnelmajohtaja luo hyvän yhteyden itseensä ja osaakin kehittää itseään tilanteen vaatimalla tavalla. (Rantanen 2018, 37–38)

  1. Toisten johtaminen (Rantanen 2018, 31)

Kukaan ei pärjää ja menesty yksin. Kuten jo aikaisemmin totesimme, hyvä tunnelmajohtaja ottaa huomioon ihmiset ympärillään. Hyvän tunnelmajohtajan tunnuspiirteisiin kuuluukin aito kiinnostus yksilöiden erilaisuuksista ja tarinoista. Yksilöllisyys ei tarkoita rohkaisua yksin työskentelyyn, vaan erilaisuuden hyödyntämistä yhteiseksi hyväksi. Hyvä yhteys toisiin vaatii hyviä sosiaalisia taitoja. Tunnelmajohtaja johtaa arvostuksen, varmuuden, vaikuttamisen tunteen, yhteenkuuluvuuden- ja reiluuden tunnetta. Hänelle tulee ihmiset aina ensin, mutta se ei tarkoita johtajalle tehotonta tekemistä. (Rantanen 2018, 38–39)

  1. Miten olla paras versio itsestä (Rantanen 2018, 31)

Tärkein ominaisuus menestyvälle tunnelmajohtajalle on olla aina oma itsensä. Tässä muutama vinkki, jotka voit viedä käytäntöön johtaessaan tunnelmaa: Ole rohkea. Ota vastuu ihmisistä ympärilläsi sekä myös itsestäsi. Ole viisas. Hyväksy ja ymmärrä erilaisuutta sekä vahvuuksia. Ole myötätuntoinen. Myötätuntoisuus tulee näkyä muita, mutta ennen kaikkea itseä kohtaan. (Rantanen 2018, 39–40)

 

Muistilista tunnelmajohtamiseen:

  1. Osoita arvostuksesi muita kohtaan sanoin ja teoin.
  2. Johda tiimiäsi esimerkillä luomalla turvallisuuden ja arvostuksen tunnetta.
  3. Kuuntele muita ja anna heille tilaisuus vaikuttaa.
  4. Tehkää tiiminä muutakin, kuin työhön liittyviä asioita.
  5. Ole myötätuntoinen itseäsi ja muita kohtaan.

(Venho 2019)

 

Pohdinta

Empirian kohdalla olemme miettineet sitä, kuinka pienikin asia voi vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti ilmapiiriin. Se, kuinka kerrot asiasi on usein mieleenpainuvampaa kuin itse asia. Keskity sanojen painotukseen, äänensävyyn ja sanavalintoihin. Ajattele mielessäsi, mitä viestität tiimillesi, jos keskityt siihen, kuinka moni ei ole vielä täyttänyt forms-kyselyä. Mitä, jos ensin kiittäisit, että niin moni on jo täyttänyt forms-kyselyn ja perään toivoisit, että loputkin tekisivät sen.

Tiimityöskentelylle tyypillistä on kitkan syntyminen aika ajoin. Kitkaa synnyttää huono tunnelma, laskenut vireystila ja oma ajattelu. Oma mieli on usein suurin esteemme, kun haluamme siirtyä ajattelun tasolta tekoihin. Ihmisellä on tapana selitellä itsellemme, miksi ajankohta tekemiselle on väärä. Joskus selitys voi olla ajan riittämättömyys tai oman idean keskeneräisyys. Täydellisyyden tavoittelu on iso jarruttava tekijä. (Rantanen 2018, 459–460)

Empiriassa pyrimme välttämään turhan kitkan syntymistä ennakoimalla sitä. Haluamme olla avoimia ja rehellisiä, jotta mahdollinen kitka saataisiin käsiteltyä ennen kuin konflikti syntyy. Haluamme myös yhdessä ehkäistä epäonnistumisen tunnetta. Syksyn aikana olemme järjestäneet innovointipäiviä, jossa myös keskeneräisille ideoille annetaan aika ja paikka. Epäonnistumisen pelkoa pyrimme ehkäisemään tekemällä mahdollisimman paljon yhdessä.

Pohdimme, kuinka Proakatemian muutto Kuntokadulle tulee vaikuttamaan yhteisön tunnelmaan. Olemme tottuneet olemaan ikään kuin eristettynä Tamkin muista opiskelijoista. Mitä tapahtuu ympäristön tunnelmalle, kun Akatemia on pian osa pääkampusta? Ympäristön tunnelmaan vaikuttaa vahvasti se, kuinka tilat vastaavat tarpeitamme. Tähän asti olemme tottuneet siihen, että jos unohdat lompakkosi Akatemialle, löytyy se koskemattomana siitä paikasta, johon se unohtui. Säilyykö luottamus pääkampuksella, mikäli tiloihimme voi tulla kuka tahansa Tamkin opiskelija? Tiivistyykö yhteisö entisestään, kun tilamme vaihtuvat kompaktimpaan? Parantavatko uudet modernit tilat yhteisön tunnelmaa? Näihin ympäristön tunnelmaan liittyviin kysymyksiin voimme palata syksyllä 2023, kun saavumme uusiin tiloihimme.

 

 

Lähteet:

K.Venho, 2019. ”Tunnelmamuotoilulla luodaan tunnelmaa ja tulosta” Viitattu 5.12.2022. HR viesti 2022 | Tunnelmamuotoilulla luodaan tunnelmaa ja tulosta

M.Rantanen, 2019.”Haluatko menestyä työssäsi? – Näin johdat tunnelmaa” Viitattu 5.12.2022. Haluatko menestyä työssäsi? – Näin johdat tunnelmaa | LUONTAISET TAIPUMUKSET

M.Rantanen, 2018. Tunnelmajohtaja. Helsinki: Alma Talent Oy.

Kommentoi