Tampere
27 May, Monday
14° C

Proakatemian esseepankki

Voiko erityisherkkä olla hyvä johtaja?



Kirjoittanut: Kiia Räty - tiimistä Kaaos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Herkäksi syntynyt
Prinsessa Märtha Louise, Elisabeth Nordeng
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

JOHDANTO 

 

Erityisherkkyys on käsitteenä monille vieras. Mitä se tarkoittaa? Onko se diagnoosi? Rajoittaako se elämää? Tämä essee antaa sinulle vastauksen näihin kysymyksiin. En kuitenkaan ole täällä kertomassa pelkästään erityisherkkyydestä, vaan siitä, kuinka se vaikuttaa johtajuuteen. Voiko erityisherkkä olla hyvä johtaja? Aihe on ristiriitainen, joten pohdinnoille riittää paljon tilaa.  

 

MITÄ ON ERITYISHERKKYYS? 

 

Norjan prinsessa Märtha Louise on kirjoittanut ystävänsä Elisabeth Nordengin kanssa kirjan nimeltään Herkäksi syntynyt (2017). Kirja on enemmänkin heidän yhteinen elämänkertansa, mutta punaisena lankana toimii heidän molempien yhteinen piirre: erityisherkkyys. 

 

Psykologian tohtori ja psykoterapeutti Elaine N. Aronin mukaan 15-20% ihmisistä on erityisherkkiä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että noin joka viidennellä syntyvällä lapsella on tavallista herkempi hermosto, eli he ovat vastaanottavaisempia aistimuksille, he ovat ylivirittyneitä, sekä heillä on suuri eläytymiskyky. Erityisherkkyys kulkee ihmisen mukana läpi elämän, eikä se ole mikään diagnoosi tai “heikkous, josta kärsitään”. (Louise & Nordeng, 2017, 12). 

 

Siis kaikessa yksinkertaisuudessaan, erityisherkkyys on vain biologinen taipumus olla erityisen herkkä aistinvaraisille tuntemuksille. Erityisherkät lapset eivät silti ole yhtään sen alttiimpia ahdistukselle, masennukselle tai ujoudelle kuin muutkaan lapset. (Louise & Nordeng, 2017, 16). 

 

Vedetäänpä nyt mutkat suoriksi: ajattelet, että erityisherkät ovat heikkoja, joista ei todellakaan ole menestyjiksi, puhumattakaan johtajiksi. Näin minä itsekin ajattelin ja näin monet ajattelevat. Asiaa objektiivisemmin tarkastellen, tilanne ei kutenkaan ole tämä. Erityisherkät tuntevat paljon ja voimakkaasti, mutta sen ei tarvitse rajoittaa heidän elämäänsä. Jutun juoni on siinä, että erityisherkän täytyy tunnistaa tämä piirre itsessään ja siten rakentaa itselleen ne työkalut käsitelläkseen herkkyyttään. Sinun ei tarvitse jättää mitään tekemättä, vain koska olet herkempi. Sinun on vain opittava käsittelemään tätä erityistä piirrettäsi, sillä sen voi parhaimmillaan kääntää suuren suureksi vahvuudeksi.  

 

HYVÄN JOHTAJAN MÄÄRITELMÄ 

 

Tämän väliotsikon alle voisi kirjoittaa kokonaisen kirjasarjan. Mennään nyt kuitenkin tiivistetyllä versiolla. Klassinen hyvän johtajan määritelmähän on vahva ja päättäväinen henkilö, joka ei ota mitään itseensä ja osaa toimia kuin kone suurenkin paineen alla. Tällainen johtaja ei epäröi tehdä mitä täytyy, kunhan yritys menestyy ja liikevoitto kasvaa kasvamistaan. Tämä “pukumiehet Wall Street:illä”-kuva on vanhanaikainen kuvaus johtajuudesta, mutta ainakin itselleni se vain tuppaa aina tulemaan ensimmäisenä mieleen, kun ilmoille heitetään sana johtajuus. Onneksi ajat ovat muuttuneet ja hyvän johtajan määritelmää on alettu tarkastelemaan kriittisesti viimeisen reilu kymmenen vuoden aikana.  

 

Yrityksen taloudellinen menestyminen tulee aina olemaan tärkeää. Tietenkin. Eihän kukaan muuten haluaisi nähdä suurta vaivaa menestyneen yrityksen eteen, jos siitä ei jotain kahisevaa jäisi käteen. Johtajan ei kuitenkaan tarvitse olla tietynlaiseen muottiin istuva johtaja, jollaista äsken kuvailin. Nykymaailmassa on alettu puhumaan pehmeästä johtajuudesta. Samuel Kotilainen julkaisi OP Mediaan artikkelin “Millainen on hyvä johtaja? – Pehmeät ominaisuudet tuovat kovia tuloksia.” Jo pelkästään artikkelin nimi on nerokas ja herättää lukijassa välittömästi ajatuksia. (Kotilainen, 2019). 

 

Kotilainen kertoo artikkelissaan toimitusjohtaja Karoliina Jarenkosta, jonka mukaan rakkaus on kovinta bisnestä. Jarenkon mukaan nykyään on otettava pehmeät arvot huomioon liiketoiminnassa, mikäli halutaan menestyä. Mitä tämä siis tarkoittaa? Pehmeät arvot, kuten empaattisuus ja nöyryys luovat työpaikoille ja tiimeihin psykologista turvallisuutta. Tämän myötä ilmapiiri on positiivinen ja vapautunut, mikä johtaa siihen, että ihmisten täysi potentiaali on saavutettavissa ja he ovat luovempia (=parempia liiketoiminnallisia tuloksia). (Kotilainen, 2019).  

 

Empatiakyky on muiden tunteiden ja ajatusten ymmärtämistä. Kotilaisen artikkelissa haastatellut asiantuntijat painottivat sitä, kuinka tärkeää empaattisuus on johtajille (Kotilainen, 2019). Myös Prinsessa Märtha Louise mainitsee kirjassaan empaattisuuden. Hän kertoi ymmärtäneensä vanhempana, että kyky tuntea muiden tuska, ahdistus ja ilo oli lahja, eikä heikkous. Hän kokee, että hänellä on niin suuri empatiakyky, että hän näkee ihmisten “naamioiden läpi” eli ymmärtää muita hyvin (Louise & Nordeng, 2017, 32). Huomaatteko jo mihin olen menossa tällä? 

 

ERITYISHERKKÄ JOHTAJANA 

 

Erityisherkät voivat olla todella hyviä ja menestyneitä johtajia, mutta heidän täytyy osata käsitellä herkkyyttään ja toimia sen mukaisesti. Erityisen tärkeää on omien rajojen piirtäminen. Prinsessa Märtha kertoo, kuinka hän imi itseensä niin paljon muiden tunteita, että hän kadotti sen, kuka hän on. Hän ei enää kokenut olevansa kokonainen, sillä hän keskittyi liikaa muihin. Tämä oli hänelle herättelevä ajatus. Sen seurauksena Märtha alkoi ottamaan omaa tilaa ja keskittymään enemmän itseensä, jolloin muista ihmisistä tuleva tunteiden ja tunnelmien virta vähentyi. (Louise & Nordeng, 2017, 118). 

 

Yksi erityisherkkien piirre on se, että he saattavat muuttua hyvin stressaantuneiksi ylivirittyneessä työpaikassa. Äänet ja kova tahti voivat ärsyttää ja kuormittaa. Tämä vain tarkoittaa sitä, että erityisherkän täytyy vältellä tällaisia liian hektisiä työympäristöjä, tai ainakin minimoida ne. Ylikuormittuneisuuskaan ei ole rajoittava tekijä, jos osaa ottaa tarpeeksi omaa aikaa kiireisen työn lisäksi. Märtha ja Elisabeth kertovat kirjassaan amerikkalaisesta psykologi ja kirjailija Ted Zeff:istä, joka kehottaa kaikkia erityisherkkiä sulkemaan digilaitteet aikaisin illalla. Työt täytyy lopettaa ajoissa, ja sen sijaan käyttää päivän viimeiset tunnit esimerkiksi meditoiden, lukien tai kuunnellen rauhallista musiikkia. (Louise & Nordeng, 2017, 134-135). 

 

Uskon, että erityisherkät voivat olla erittäin päteviä johtajia. Etenkin heille luontaisesti tulevat “pehmeät johtajuustaidot” ovat suuri etu. Erityisherkät aistivat tilanteita ja tunnetiloja, mikä tekee heistä erinomaisia ihmisten lukemisessa. He ymmärtävät, tarkkailevat ja analysoivat. Heidän empatiakykynsä luo positiivisen energian työpaikkoja ja psykologista turvallisuutta. Tämä johtaa parempiin tuloksiin ja menestyksekkäämpään liiketoimintaan. Myös lukemalla ihmisiä erityisherkät ymmärtävät nopeammin mikä työntekijöitä motivoi ja mitä he haluavat, jolloin he voivat inspiroida heitä suoriutumaan paremmin. Porkkanahan toimii aina paremmin kuin keppi? Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän juuri näitä pehmeitä johtajuustaitoja omaavia esihenkilöitä, sillä nuoret sukupolvet arvostavat psykologista turvallisuutta vanhempia enemmän. Nuoret haluavat, että työpaikoilla voidaan puhua asioista ja tunteista avoimesti, sekä että siellä on aina mukavaa olla. Vaikka työ olisi kuinka hyväpalkkainen tahansa, eihän kukaan jaksa siellä vuosikausia olla, jos ilmapiiri on toksinen tai muuten negatiivinen. Tämän takia erityisherkät johtajat ovat tulevaisuuden johtajia. 

 

 

LÄHTEET 

 

Kotilainen, S. Millainen on hyvä johtaja? – Pehmeät ominaisuudet tuovat kovia tuloksia. 31.7.2019. Verkkosivu. OP Media. https://www.op-media.fi/johtaminen/millainen-on-hyva-johtaja–pehmeat-ominaisuudet-tuovat-kovia-tuloksia/  

Louise, M. & Nordeng, E. Herkäksi syntynyt. 2017. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. 

 

Kommentoi