Tämän esseen ovat kirjoittaneet Susanna Kankaanpää & Iiris Sorri

Voihan visio. Siitä sanasta on tullut akatemia matkan aikana jotenkin ahdistava tunne. Kenties johtuu siitä, että oman tiimimme kanssa jumppasimme visiotamme todella pitkään ja hartaasti, mutta saimme sen kuitenkin luotua noin vuosi sitten. Onhan se nyt kuluttavaa miettiä mihin on menossa ja vielä tehdä sille asialla jotain, eikö? Meille molemmille on ajankohtaista luoda henkilökohtainen visio, sillä on äärimmäisen vaikea edetä, jos ei ole mitään hajua suunnasta mihin haluaisi mennä. Huvittuneena luimme Susannan syksyn alussa julkaisemaa esseetä ”Mikä susta tulee isona?”, koska koemme, että olemme molemmat tulleet hurjan harppauksen eteenpäin niistä ajatuskeloista ja kenties oivalluksia on mennyt myös käytäntöön. Hyvä niin. Siksi siis olemme tätä esseetä kirjoittamassa. Tämä teema on myös ollut juuri niin sanotusti ”tapetilla” Susannan ja Niinan vetämässä suorittaja solussa, jossa Iiris on innolla mukana. Aiheeseen on siis käytännössä jo hieman uppouduttu. Miten sitten luoda henkilökohtainen visio? Mitä kysymyksiä kannattaisi pohtia ennen sen luomista? Tukeeko henkilökohtainen visio, jaettua visiota?  

Mitä haluan? Haluan paremman kysymyksen. 

Timothy Ferriss kirjassaan ”4 tunnin työviikko” (2014) puhuu, kuinka suurempien asioiden toteuttaminen alkaa siitä, että niitä ja niiden eteen tehtävää työtä oikeasti halutaan. Mitä siis haluat? Mitä tavoitteita sinulla on? Mikä sinua innostaa? Osaatko sinä vastata näihin tältä istumalta? Kuinka moni oikeasti tietää mitä tarkalleen ottaen haluaa? Kysymyksenä se on huono, koska se on monelle liian vaativa ja epätarkka. Sen sijaan parempi kysymys olisi, mitä tavoitteita sinulla on?  Sekin on itseasiassa hieman huono kysymys, koska sekin voi jättää tilaa arvailulle, jos tavoitteet eivät ole tarpeeksi selkeitä ja yksityiskohtaisia. Kun tavoitteilta puuttuu pohja, ei voi tietää miksi jotain tekee ja mitä varten. Silloin tavoitteet ovat vääriä, ne eivät ole kestäviä ja syvempi merkitys niiden taustalta uupuu. Jos tavoitteet johtaisivat aina onnistumisiin, niin kaikki meistä olisivat esimerkiksi hyvässä kunnossa ja rahaa olisi kuin roskaa. Sen sijaan mitä haluat ja mitä tavoitteita sinulla on, pitäisi ihmisiltä kysyä, mikä heitä innostaa. (Ferriss 2014, 65-67.) 

Vision ja tavoitteiden on tarkoitus olla vahvan päätöksenteon perusteena. Mikäli näin on, ihmisen on helpompi tehdä päätöksiä niin, että ne vievät lähemmäksi heidän tavoitteitaan ja visiotaan. Kun asioiden tekemisen taustalla on tiedossa miksi, ihmiset kyllä selvittävät, miten ja mitä heidän tarvitsee tehdä onnistuakseen ja saavuttaakseen visionsa. Yleensä ihmisiltä kysytään ensimmäistä kysymystä eli mitä haluat, vaikka tärkeämpää olisi saada vastaus viimeisimpään, mikä sinua oikeasti innostaa (Ferriss 2014, 66-67). Toisin sanoen mikä sinulle on oikeasti merkityksellistä, innostavaa ja tärkeää, jota tekisit jopa ilman korvausta? Ferriss (2014, 67) tiivistikin hyvin, että ”Innostus on käyttökelpoisempi synonyymi onnellisuudelle, ja juuri sitä pitäisi tavoitella. Se on ratkaisu kaikkeen.”. 

Jotta olisi helpompaa lähteä pohtimaan syvemmin mikä sinua innostaa ja mitä oikeasti haluaisit tehdä elämässäsi, jos ei olisi mitään esteitä, tässä muutama kysymys pohdittavaksi: 

• Mistä olen pitänyt aiemmin? Mistä nautin lapsena? 
• Mitä oikeasti haluan tehdä? Mistä todella nautin? 
• Mitä voisin tai haluaisin tehdä ihan vain tekemisen ilosta? 
• Mitä elämääni pitää lisätä entä mitä pitää karsia?  
• Mitkä ovat ydinarvoni? Näkyvätkö ne jokapäiväisessä toiminnassani?
  (Juha Kankaanpää 2023.) 

Oi miksi? 

Tiedätkö sen tunteen, kun sinulla on kaikki faktat ja järkeen perustuvat tiedot merkittävän päätöksen tekemiseen, mutta se ei vain tunnu oikealta. Voisiko taustalla olla se, ettet tiedä todellista syytä sille, miksi tekisit tämän päätöksen. Simon Sinekin (2016) Golden Circle- teorian mukaan tekeminen voidaan jakaa kolmeen osaan: Mitä? Miten? Miksi? Nämä taas asetetaan sisäkkäin kolmelle kehälle. Uloimmalla ja samalla suurimmalla kehällä on kysymys mitä, sillä suurin osa ihmisistä ovat tietoisia siitä, mitä tekevät. Keskimmäisellä kehällä on kysymys miten, koska huomattavasti pienempi osa ihmisistä tietää, miten he tekisivät näitä asioita. Sisimmällä ja kehistä pienimmällä komeilee kysymys miksi. Vain harvat pystyvät määrittämään todellisen syyn ja merkityksen tekemisensä takana. (Sinek 2016.) 

Usein Golden Circlea tarkastellaan ulkokehältä sisälle päin, mikä ei vaadi syvällisempää pohdintaa varsinkaan, jos ei ole tarpeeksi motivaatiota päästä ydinkysymykseen, miksi. Todellisuudessa olisi parempi lähteä etenemään ydinkysymyksestä kohti ulkokehää. Kun merkityksellinen syy tekemiselle on selvillä, täyttyvät muutkin kehät, kuin itsestään. (Sinek 2016.) Sinek (2016) puhui TED Talk:ssaan siitä, kuinka kysymys miksi puhuttelee sitä osaa aivoista, joka hallitsee käyttäytymistä ja varsinkin vaistomaisia, tunteeseen perustuvia päätöksiä. Niin kuin mainitsimmekin, tunne menee usein lopulta faktojen edelle päätöksenteossa. Ihmisten tulisikin siis ajatella syvällisemmin merkitystä tekemisen takana, koska sillä on vaikutusta käyttäytymiseemme ja auttaa ensiaskeleissa kohti oman vision luomista. 

Apua! Vision luominen. 

Mitä se visio nyt tarkoittikaan? Se on näkemys tulevasta. Visiolla luodaan tarkoitusta ja merkitystä tekemiseen. Arnold Schwarzenegger kertoi kirjassaan ”Ajattele isosti: 7 oppia menestymiseen” (2023), että kirkas visio tarkoittaa selkeää mielikuvaa siitä, millaista elämää haluaisi elää ja suunnitelmaa, miten sen saavuttaisi. Kaikkein eniten hukassa olevilla ihmisillä ei ole kumpaakaan. Heillä ei ole mielikuvaa haluamastaan elämästä eikä suunnitelmaa sen toteuttamiseen. Tällaiset ihmiset saattavat katsoa peiliin ja pohtia: Miten hitossa olen päätynyt tänne? Eikä heillä välttämättä ole aavistustakaan siitä. He ovat kuin ajelehtineet elämän virrassa, koska eivät ole ehkä halunneet miettiä asioita ja päätöksiään syvemmin. (Schwarzenegger 2023, 8.) 

Teemme jatkuvasti jonkinlaisia päätöksiä, joilla kaikilla on merkitystä elämämme kulkuun. On sanomattakin selvää, että kun sanot jollekin asialle kyllä, sanot toiselle asialle ei. Monesti emme huomaa päätöksiemme seurauksia ja kuinka ne vaikuttavat tulevaisuuden näkymään, niin pienet kuin isommatkin päätökset. Minkä mukaan teemme edes päätöksiämme? Kirkas visio auttaa pohtimaan päätöksenteko hetkellä, onko päätös hyväksi vai ei ja viekö se lähemmäksi vai kauemmaksi sitä, minne haluaa mennä. Jos ihmisellä ei ole mitään päätöksenteko perusteita, eihän silloin voi tehdä hyviä tai huonojakaan päätöksiä. Hän on siis juuri siellä, missä hänen kuulukin olla. Kirkkaan vision luonut ihminen pyrkii tekemään aina valintansa niin, että ne edistävät vision toteutumista. He ovat ymmärtäneet, että vision ja mieleisen elämän toteutumiseksi, kaikki avaintekijät ovat vain ja ainoastaan omissa käsissään. (Schwarzenegger 2023, 9.) 

Miten lähestyä vision luomista? 

Schwarzeneggerin (2023) mielestä kirkkaan vision luomiseen tyhjästä, on kaksi erilaista lähestymistapaa. Kerrotaanpa niistä hieman seuraavaksi. 

1. Ensimmäistä tapaa hän kuvaili näin: Ajattele heti isosti ja tarkenna kuvaa, kunnes se on kirkas ja selkeä. Ajateltaessa isosti ja unelmoidessaan haluamastaan elämästä, ei tarkemmat tavoitteet ja yksityiskohdat mutkista turhaan matkaa, vaan se voi olla helpommin lähestyttävä tapa pohtia omaa visiotaan. Tärkeää on kuitenkin miettiä milloin, missä ja miten alkaa tarkentamaan kuvaa. Tarkentamisella ei tarkoiteta, että visiota pitäisi pienentää vaan tarkoituksena on alkaa muodostaa yksityiskohtia, jotta kuva terävöityisi selkeämmäksi. (Schwarzenegger 2023, 9-10.)
   
2. Toista tapaa hän kuvaili näin: Aloita varovasti ja rakenna pikkuhiljaa, kunnes se kasvaa kattavaksi ja kirkkaaksi kuvaksi. Jos ei vielä tiedä millaista elämää haluaisi elää ja vision luominen tuntuu liian isolta asialta, on tärkeää luoda ensin pieniä tavoitteita eikä vaivata päätään liian laajoilla asioilla. Luomalla pieniä tavoitteita ja tekemällä pieniä parannuksia omaan elämään päivä kerrallaan, alkaa asioiden tekemisestä tulla rutiini, niiden tekemisestä on ylpeä sekä niitä tekee mielellään. Rutiinien ja rytmin löydyttyä voi pikkuhiljaa alkaa luomaan itselleen viikko- ja kuukausitavoitteita. Jonkin ajan kuluttua alkaa kiinnittää huomiota eri asioihin ja nähdä asioita uudessa valossa.  Sen sijaan, että olisi heti iso kuva, jota tarkentaa, on hyvä alkaa rakentamaan mieleistään elämää pienien asioiden kautta ja antaa sitä kautta mahdollisuus vision avautumiselle hiljalleen. Kun se alkaa hahmottua, on aika ottaa seuraavat askeleet. (Schwarzenegger 2023, 13.) 

”MITÄÄN VÄÄRIÄ VASTAUKSIA EI TÄSSÄ OIKEASTAAN OLE, KUNHAN SUUNNITELMASI VAIN TARKENTAA VISIOTASI JA SELVENTÄÄ, MILLAISIA ASKELEITA SINUN TULEE OTTAA SEN SAAVUTTAMISEKSI.”
– ARNOLD SCHWARZENEGGER

Katso peiliin ja näe se oikeasti! 

Luodessaan visiota, joko isosta kuvasta yksityiskohtiin tai toisin päin, pitää pystyä itse ensin näkemään se. Mitä näet, jos katsoisit juuri nyt peiliin? Näetkö siellä onnellisen vai onnettoman ihmisen? Ihmisen, jolla on visio siitä, mitä haluaa ja mihin on menossa vai ihmisen, joka on eksyksissä? Usein voi olla hyvinkin epämiellyttävää katsoa oikeasti peiliin ja käydä rehellistä keskustelua itsensä kanssa, koska todellisuus ei välttämättä vastaa sitä, mitä ajatuksissaan elämänsä haluaisi olevan. Tasaisin väliajoin, on tärkeää katsoa peiliin ja tarkistaa, onko henkilökohtainen visio linjassa oman reaalimaailman valintojen kanssa, jotta voi tietää onko menossa oikeaan suuntaan. (Schwarzenegger 2023, 19.) 

Kehittymistä ei siis voi tapahtua, jos ei ole valmis seuraamaan omaa työskentelyään, eikä myöskään voi verrata itseään siihen, miltä tietää sisimmissään elämänsä haluavan näyttää (Schwarzenegger 2023, 21). Schwarzenegger (2023) sanoi kirjassaan hyvin “jotta voisi saavuttaa minkä tahansa vision sen mahdollisesta hulluudesta tai mahdottomuudesta riippumatta, on voitava nähdä itsensä yrittämässä sitä muiden ihmisten silmin”. Halutessasi luoda elämääsi tukevan vision, älä uhriudu menneiden asioiden takia, sillä tärkeintä on vain ja ainoastaan tämä hetki.  Vain sinä voit luoda itsellesi haluamasi elämän ja jos et vielä tiedä mitä elämältäsi haluat, se on täysin ok. Tärkeintä on tämän hetken valinnat, joita teet, koska se on ratkaisevin asia tulevaisuutesi kannalta. (Schwarzenegger 2023, 16-21.) Kun suljet silmäsi ja ajattelet sitä, miltä haluaisit elämäsi näyttävän, pystytkö näkemään sen?  

”JOS ET LÖYDÄ ETSIMÄÄSI, ANNA SILLE EDES MAHDOLLISUUS LÖYTÄÄ SINUT”
– ARNOLD SCHWARZENEGGER 

Jaettu visio & visiot jakoon. 

Kaikkia aiemmin mainittuja kohtia voidaan hyödyntää, kun luodaan jaettua visiota. Jotta yhteinen visio voidaan luoda, tulisi yksilöillä olla oma henkilökohtainen visio. Tämä siksi, että jaettu visio rakennetaan näiden henkilökohtaisten visioiden pohjalta, kuitenkin huomioiden yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Miten jaettu visio sitten luodaan? 

• Kannusta jokaista luomaan henkilökohtainen visio. 
• Jakakaa omat visionne ja oivaltakaa toisiltanne. Tämä muokkaa jaetusta visiostanne teidän näköisenne. 
• Käykää avointa dialogia, sillä se auttaa visioon sitoutumiseen ja luottamuksen rakentamiseen. 
• Pohtikaa mitkä ovat ne periaatteet, jotka ohjaavat toimintaanne ja työskentelyänne. 
• Miettikää olemassaolonne syy. 
• Keskustelkaa mitä haluatte yhdessä luoda. 

Ihmisten sitouduttua jaettuun visioon, on yhteinen eteneminen ja oppiminen mahdollista. Kun kaikkien henkilökohtaiset visiot on huomioitu jaettua visiota rakennettaessa, on yhteinen tekeminen luonnollisesti merkityksellisempää. Näiden tasapainoinen yhdistäminen ei missään nimessä ole helppoa, mutta on lopulta sen arvoista. (Hämäläinen 2020.)

Pitäisikö vielä vähän pohtia? 

Tämän esseen kirjoittaminen ja yhteiset keskustelumme vision luomisesta auttoi meitä syventämään ajatuksiamme. Huomasimme, että vaikka kehitystä oman suunnan löytämiseksi on tapahtunut, pitää meidän silti palata pohtimaan, mikä meitä innostaa ja mikä on se meidän miksi. Näiden lisäksi meidän pitäisi pohtia mitä haluamme elämäämme lisää ja mitä pitäisi karsia, toisin sanoen meidän pitäisi opetelle priorisoimaan paremmin. Tajusimme, että olisi tärkeää kirkastaa omia visioitamme, jotta jaettu visio olisi mahdollista toteuttaa tiimissämme.  

Tänä syksynä palasimme tarkemmin Empirian visioon, koska koimme ettei se näy tarpeeksi tekemisessämme. Vaikka vision luomiseen on käytetty paljon tunteja, onko fokus ollut väärissä asioissa? Ehkä. Mielestämme emme ole keskittyneet tarpeeksi, jos ollenkaan luomaan henkilökohtaisia visioita. Todellisuudessa kukaan meistä ei taida tiedä mitä haluaa, joten miten voisimme tietää mitä haluamme luoda yhdessä. Tästä syntyy ilmiö “halutaan haluta”. Kun ei tiedetä mitä “halutaan haluta”, syntyy herkästi harhoja. Viisautta onkin se, että nähdään näiden harhojen läpi ja löydetään syvempi merkitys tekemiselle. (Kuusisto 2023.) Olemme halunneet luoda vision, koska sellainen kuuluu yrityksellä olla, mutta sen taustalta uupuu henkilökohtaiset visiot ja sitä kautta jaetun vision merkitys, johon ihmiset sitoutuisivat. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut ainakin siinä, että yksilön tarpeita ja tavoitteita on alettu ottamaan huomioon, sen sijaan, että puhuisimme ainoastaan tiimin tarpeista.  

Visiomme “Tiimiyrittäjyyden suunnannäyttäjä” vaatii selkeästi kirkastamista ja jokaisen tiimiläisen henkilökohtaisen vision luomista. Tämän jälkeen on helpompi käydä dialogia siitä, mitä haluamme yhdessä luoda ja saadaan ihmisiä paremmin sitoutumaan vision toteuttamiseen käytännössä. Eihän vision saatikka jaetun vision luominen ole hetken mielijohteen tuotos, vaan sen luominen vaatii kärsivällisyyttä ja sitkeyttä sekä toteuttaminen käytännössä vie paljon aikaa. Jaettu visio voi toimia tiimin eteenpäin puskevana voimana tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi se on todella palkitseva asia. Olisiko tässä yski tärkeimmistä elementeistä huipputiimikokemuksen saavuttamiseksi vielä viimeisen akatemia vuotemme aikana? 

”VOISITKO KERTOA, MINNE PÄIN TÄSTÄ PITÄISI LÄHTEÄ?” 

”SE RIIPPUU HYVIN PALJON SIITÄ, MINNE HALUAT MENNÄ”, SANOI KISSA. 

”EI SILLÄ OLE NIIN VÄLIÄ…” SANOI LIISA. 

”SITTEN EI OLE VÄLIÄ SILLÄKÄÄN, MINNE PÄIN MENET”, SANOI KISSA. 

-LEWIS CARROLL, LIISA IHMEMAASSA 

Lähteet: 

Ferriss, T. 2014. 4 tunnin työviikko. 6. painos. Helsinki: Basam Books Oy.

Hämäläinen, V. 2020. Oppiva organisaatio. Viitattu 5.12.2023.

Kankaanpää, J. 2023. Haastattelu 4.12.2023. Haastattelija Kankaanpää, S. Litteroitu. Tampereen kaupunki.

Kuusisto, T. 2023. Haastattelu 7.12.2023. Haastattelija Sorri, I. Litteroitu. Tampereen kaupunki.

Sinek, S. 2016. Simon Sinek Start With Why TED Talk Short Edited. Viitattu 7.12.2023.
https://www.youtube.com/watch?v=TDi4hzRIrgc

Schwarzenegger, A. 2023. Ajattele isosti: 7 oppia menestymiseen. Äänikirja: Storytel. Helsinki: Viisas Elämä. Viitattu 4.12.2023.