Tampere
27 May, Monday
17° C

Proakatemian esseepankki

Viimeinen kevät



Kirjoittanut: Anni Tapio - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kevät viimeinen

2,5 v opinnoissa on hurahtanut ohi nopeasti. Tuntuu, että olimme Roiman kanssa aivan vasta aloittelemassa 2. vuoden syksyä, saati ummikkoina räpiköimässä ammattikorkeakoulun maailmassa. Vaikka aika akatemialla on ollut antoisaa ja välillä turhauttavaakin, viimeisenä vuonna huomaa, että ajatukset alkavat siirtyä jo valmistumisen aikaiseen elämään. Vuodenvaihteen jälkeen rajallinen aika konkretisoitui 12 kuukaudeksi, jonka vuoksi onkin aika kääntää uusi vaihde silmään ja sinetöidä viimeisen kevään tavoitteet.

Käsittelimme kuluneen viikon keskiviikon pajassa rohkeutta ja oman ammatillisen osaamisen kehittymistä. Puhuimme potentiaalista, sen valjastamisesta sekä seikoista ihmisten taistelutahdon takana. (Roima, 2023) Pajan teema sai jatkoa perjantaina, jossa lähdettiin viemään ajatuksia konkretian tasolle BL johdolla. En ollut pajassa paikalla, mutta sain tehtäväkseni purkaa ajatuksiani ja tavoitteitani osiin 4 apukysymyksen avulla. Näitä tavoitteita pohdinkin tässä esseessä.

3 asiaa, jotka priorisoit tärkeimmiksi kevään aikana

Tämän kevään teema olkoon vahvasti oman ammatillisen osaamisen syventyminen. Koska aikaa alkaa olla rajallisesti ja tutkiskelut on suurimmilta osin tutkiskeltu, olen huomannut suurimpien kiinnostuksenkohteitteni pyörivän markkinoinnin ja viestinnän ympäristössä joihin myös tulevaisuuden työkuvioni fokusoituvat. Tänä keväänä aion siis syventää osaamistani entisestään edellä mainituissa kategorioissa, joten esimerkiksi 1 p esseet tulevat tästä lähtien käsittelemään ainoastaan markkinointia ja viestintää. Toinen tärkeä prioriteetti on Makea Media, eli Tupa-projekti, joka koki nimenmuutoksen vuodenvaihteessa. Kevät (ja kesä näillä näkymin) vietetään projektin parissa ja ammennetaan asiakastöihin taitoa sekä osaamista (myös vice versa). Projektiin priorisoiminen tarkoittaa myös sitä, että oma energia, aika ja keskittyminen menee siihen. Tämä näkyy vähintäänkin henkisenä irrottautumisena kaikesta muusta. Kolmas prioriteetti on oma jaksaminen, sen ylläpito ja oma aika, sillä yhtäkään tavoitetta ei saavuteta jos oma kroppa käy ylikierroksilla. Työpäivät loppuu viimeistään 6-reikä-reikä, jonka jälkeen jatkuu lempeä hermostoa palauttava vapaa-aika.

3 asiaa, jossa menet oman mukavuusalueen ulkopuolelle kevään aikana

Tänä keväänä en aio polttaa itseäni loppuun, mutta aion hakea säännöllistä vitutusta osaamattomuudestani (positiivisella ja kehittävällä tavalla). Tämä tarkoittaa sellaisten asioiden aloittamista ja loppuun saattamista, jota en yksinkertaisesti osaa. Vitutus ja sinnikkyys on yllättävän tehokas tapa oppia. Toinen on oman osaamisen valjastaminen, eli aion puhua, näyttää ja ilmaista osaamistani avoimemmin ja ylpeämmin alkaen akatemiatasosta jatkuen omiin kuvaustöihin saakka. Haluan olla avoimesti ylpeä osaamisestani ja sanallistaa sen. Kolmas on oppariprojekti, joka startannee nyt tulevina kuukausina. Haluan tehdä opparista hyvän, mutta ennen kaikkea oppia läpivientikykyä ja tehokkuutta näyttötyön kautta.

3 asiaa, joita kehität tai parannat omassa toiminnassa kevään aikana

  • Opettelen läpivientikykyä (lue ylempi), tehokkuutta ja luovalla tavalla ’harkitsematonta’ päätöksentekoa. En junnaa yksityiskohdissa vaan saan asioita aikaiseksi. Päätös ja eteenpäin.
  • Luen enemmän ammattikirjallisuutta ja perehdyn muiden ammattilaisten toimintaan. Verkostoidun, ammennan tietoa muilta ja olen korvat höröllä uusista mahdollisuuksista. Junnaan vähemmän omassa kuplassa ja suuntaan katseeni uteliaasti ulospäin.
  • Nostan esseiden tasoa mutta jalostan tekemiseen tehokkuutta nysväyksen sijaan

3 asiaa, joita luulet että tulet akatemian jälkeen kaipaamaan aksuajasta

Taatusti voimakkain ja korvaamattomin ikävä koskee ihmisiä sekä ihmisten luomaa positiivista ’pöhinää’. Sillä on ollut valtava vaikutus tuotteliaisuuteen ja siihen, millaisia mahdollisuuksia näkee ympärillään. Toiset roimalaiset tuovat rytmiä ja säännöllisyyttä arkeen. He myös ovat jonkinlainen henkinen takaseinä sille, että asioita tapahtuu ja sovitut hommat etenevät. Ihmiset on akatemialla verkosto, josta pystyt peilaamaan itseäsi, nostamaan vaatimustasoa ja kehittymään. Se on kehittävää, toki rankkaa.

Luulen, että tulen kaipaamaan ’etenemisen tunnetta’. Sitä, että jonkinlainen prosessi alkaa ja päättyy. Opinnot ovat hyvä esimerkki alkamisesta ja päättymisestä. Vaikka valmistuminen ei tarkoita suoraan Roiman päättymistä, se on jonkin aikakauden loppu. Yksin omalle tekemiselle tulee helposti sokeaksi ja etenemistä on vaikea tunnistaa. Kun asiat etenevät selkeästi (kuten opinnot kohti loppua) ja saman katon alla ihmiset aloittavat ja lopettavat prosesseja jatkuvasti, on helpompi ammentaa itseensä motivaatiota ja tekemisen draivia. Kun akatemia loppuu ja muutos tapahtuu, onkin mietittävä sitä, miten draivia saa ylläpidettyä ihan itsekseen ilman sitä ylläpitäviä rakenteita.

Kolmatta asiaa on vaikea miettiä, eikä mitään asiaa tule heti mieleen. Olen saanut akatemialta paljon, ennen kaikkea henkistä kasvua, tiedon pääomaa ja ihmisiä elämääni. Ennustettavasti nämä kaikki kulkevat mukanani valmistumisen jälkeen. Mitä kaipaan ja haluaisin takaisin elämääni akatemiasta? Ensimmäisenä mieleen nousee sana yhteys. Yhteys ihmisiin ja jaettuihin tunnekokemuksiin. Kenties, toivottavasti, tämä yhteys jatkuu valmistumisen jälkeen ja jaamme Roimalaisten kanssa esimerkiksi työtiloja, mökkipajat ja illanvietot tulevaisuudessakin.

Pohdinta

Puhuin vastikään Roimalaisten kanssa siitä, että olen tyytyväinen ’aksulla’ käyttämääni aikaan ja olen tyytyväinen omiin valintoihini. Tuntuu, että opintojen aikana on tultu koettua ja tehtyä, opit ovat kertyneet sieltä mistä on halunnutkin. Vaikka aikaa on tullut käytettyä ns. oikeisiin asioihin, on matkan varrella luonnostaankin tullut vastaan mukavia (ja epämukavia) yllätyksiä ja sellaisia oppeja, joita ei tiennyt edes tarvitsevansa vasta kun ne nenän eteen sattuivat.

Tältä tulevalta keväältä tavoittelen ensisijaisesti aikaisemmin mainittua ammattitaitoni syventämistä, mutta myös edelleen sitä samaa seikkailun intoa jota olen kokenut koko akatemian ajan. Olkoon viimeinen kevät siis oppien ja iloisten yllätysten aikaa (ja vitutuksen, sopivassa suhteessa).

Lähteet

Roima Team Osk. (2023) Roiman oppimistilanne. 10.1.2024. Viitattu 14.1.2023

Kuva: Pexels

Kommentoi