Muutama viikko takaperin saimme pajaamme vieraaksi palautesankari, Juha Herrainsillan. Herrainsilta on palautetaitojen valmennuksen ammattilainen. Hän pitää yrityksille valmennuksia, joissa harjoitellaan palautteen antamista sekä vastaanottamista. Pajassa kävimme palautetaitoja läpi niin teorian kuin käytännön harjoitteiden avulla.

Herrainsillan (2023) mukaan palautetaidoilla tarkoitetaan kykyä ja halua antaa ja vastaanottaa palautetta. Voimmekin varmasti kaikki olla yhtä mieltä siitä, että tämä on erittäin tärkeä taito niin työelämässä kuin arkisissa kanssakäymisissä esimerkiksi perheen ja ystävien kanssa. Miksi palautetta sitten kannattaa antaa? Jokainen meistä haluaa kuulla, mitä asioita teemme oikein – se motivoi ja kannustaa jaksamaan ja pyrkimään parempaan. Palautteen annosta on yksilötason lisäksi hyötyä koko yhteisölle. Se kasvattaa yhteenkuuluvuutta ja vie koko organisaatiota eteenpäin. (Notarec n.d.)

Vastuu palautteen antamisesta on jokaisella tiimiläisellä, oli kyse sitten tiimiyrityksestä tai perinteisemmästä työyhteisöstä. Usein palautetta annetaan johtajilta alaisille, mutta myös johtajat kaipaavat palautetta kehittääkseen toimintaansa. (Notarec n.d.) Palautteen antaminen arjessa esihenkilölle voi tuntua haasteelliselta ja luonnottomalta. Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi kaksin esimiehen kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa on helpompaa antaa palautetta myös esimiehille. Hyvä esimies saattaa jopa pyytää itse palautetta toiminnastaan. Sama pätee myös Proakatemialla valmentajien toimintaan, myös he ansaitsevat palautetta työstään meiltä.

Harjoittelimme pajassa Herrainsillan johdolla palautteen antamista ja vastaanottamista käytännön harjoituksen kautta. Valitsimme ennakkoon tilanteen tiimiyrityksemme arjesta, jonka avulla lähdimme harjoittelemaan. Tilanteeksi valikoitui yksi projekteistamme. Palautteen antajina toimi projektin päälliköt ja vastaanottajina projektitiimi. Me muut tarkastelimme palautteenanto tilannetta ulkopuolisin silmin ja teimme havaintoja. Mietimme mitä kehitettävää ja mitä hyvää tilanteessa oli sekä palautteenantajien että vastaanottajien näkökulmasta. Käytännön harjoitus oli todella hyvä ja opettavainen. Oli hienoa, että käytimme oikeaa esimerkkiä, jolloin harjoitus oli konkreettinen ja hyödyllinen.

Palautetta antaessa on tärkeää säilyttää ydinviesti ja ajoittaa palautteen antaminen oikeaan hetkeen ja tilanteeseen. Palautteenantajan tulisi pysyä puolueettomana ja neutraalina. Ylisanat ja liioittelu on syytä jättää kokonaan pois, samoin leimaaminen ja turhat johtopäätökset. Palautteenantajan tulisi sanoittaa palautteenvastaanottajan käytöksen vaikutus häneen. Palaute on peili, joka näyttää miten sinun käytöksesi tuntuu muista. (Herrainsilta 2023.)

Palautteen vastaanottaminen tuntuu toisinaan haastavalta. Kuten Herrainsiltakin (2023) totesi, kehittävä palaute on pettymys sen saajalle. Niinhän se on, harva meistä on aidosti iloinen saadessaan kuulla epäkohdista omassa toiminnassaan. On kuitenkin muistettava, että palautteen perimmäinen tarkoitus on auttaa sinua eteenpäin. Hyvin tarkoitusperin annettuna, se kertoo luottamuksesta ja arvostuksesta. (Herrainsilta 2023.)

En ole ikinä itse ollut kummoinen palautteen antaja tai vastaanottaja. Kuluneen vuoden aikana tiimiyrittäjänä kuitenkin koen kehittyneeni siinä paljon ja olen ymmärtänyt sen tärkeyden. Herrainsillan pitämästä pajasta sain jo paljon uusia vinkkejä ja näkökulmia, joita voin jatkossa hyödyntää.

Lähteet:

Herrainsilta, J. 2023. Palautesankari. Valmennus. 14.11.2023. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.

Notarec. n.d. Palautteen antaminen – miten ja miksi? Notarec. Viitattu 03.12.2023. https://notarec.fi/blogi/palautteen-antaminen-miten-ja-miksi/