Johdanto

Tässä tekstissä pureudumme lähinnä omien ajatuksien ja kokemuksien äärelle, koskien vertaisjohtajuutta proakatemialla. Kirjoja, joiden pohjalta tarkastelen asiaa ja jotka olen ottanut tukemaan tai muuttamaan näkemyksiäni, ovat: Johtajuuden ristiriidat, kirjoittanut Alf Rehn ja toisena, kuinka olla piittaamatta p*skaakaan, kirjoittanut Mark Manson.

Valitsin nämä kirjat tuekseni, koska johtajuus on hyvin laaja käsite ja varsinkin proakatemialla, sille ei ole selviä ääriviivoja vaan ne täytyy luoda itse. Auktoriteetti on aina ansaittava, kun puhutaan vertaisjohtajuudesta ja kirja ”Johtajuuden ristiriidat” käsittelee näitä asioita hyvin, lähinnä toki isojen yritysten toimitusjohtajista, mutta huomaan niissä huomattavan paljon samoja elementtejä rinnastettuna tapaamme toimia akatemialla. Johtajuushan on kuitenkin aina samaa asiaa, vaikka se olisikin pienemmän tiimin, kuin ison yrityksen ruorissa olemista, pähkinänkuoressa siis.

Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan, on varmasti monelle hyvin oudon kuuloinen kirjavalinta johtajuuteen liittyen, kun eikös johtajan täydy olla empaattinen ja välittää pienistäkin asioista? Toki, mutta asia ei ole niin yksiselitteinen. Tämän olenkin tähän valinnut lähinnä itseni psyykkaamista varten, koska paine, joka luodaan varsinkin alussa ja missään ei tule mukana vertaisjohtajan käsikirjaa nimenomaisesti proakatemiaa varten, on välillä siis hyvä myös olla piittaamatta p*askaakaan. Tämä ei tarkoita välinpitämättömyyttä, vaan lähinnä epäonnistumisen, mielipide ja konflikti pelkojen väistämistä ja niihin oikeanlaisen asenteen ottamista, kun ongelma tilanne tulee eteen. Kirja antaa hyviä pointteja ja eväitä ongelmatilanteita varten ja niistä voi oppia katsomaan asioita lintuperspektiivistä, joka avaa katsomustasi useammalta kannalta ongelmaan liittyen. Et siis kulje tunteiden sanelemana tällöin.

Miksi ja olenko tarpeeksi hyvä?

Näiden kysymyksien keskellä painelin menemään vuoden alussa, kun business leader paikka oli vielä auki. Mikä minua motivoi tässä roolissa ja olenko siinä tarpeeksi hyvä, jotta tiimini pystyy kehittymään myös johtajansa tuella. Vastauksia en kuitenkaan löytänyt, vaan tilaisuuden tullen kunnianhimo ja näyttämisen halu ohjasivat minut hakemaan rooliin, johon minut myös valittiin.

Johtajuuteen on monia erilaisia tyylejä. Määrätietoinen-, Empaattinen-, Visionääri-, Coachaava-, Käskevä-, ja Demokraattinen johtaja. Nämä eivät ole suoranaisia muotteja, vaan pelkästään tyylejä, jotka on hyvä tiedostaa, kun lähtee etsimään omanlaistaan polkua johtajana. En itse asetu yhteenkään näistä täysin, mutta näen paljon yhtäläisyyksiä näiden välillä reflektoiden omaan toimintaan. Tämä on varmasti jollain tasolla hyvä asia, mutta en selvästi myöskään ole löytänyt täysin oikeaa tapaa minulle itselleni johtaa ja mikä olisi luontevin tyyli.

Olenko tarpeeksi hyvä? Kysymyksenä on ehkä liian suora, kun tätä roolia harkitset. Sen tietää vasta kun kokeilee ja sitähän tänne on myös tultu tekemään. Oppimaan nimittäin. Kun on itse kuvainnollisessa ruorissa, on tärkeää tiedostaa oma yhdenvertaisuus, vaikka sinulta roolin tuoma osittainen auktoriteetti löytyy. Se täytyy kuitenkin ansaita ja se tapahtuu omalla tekemisellä ja oman osaamisen ilmi tuomisella.

Miksi? Tähän kysymykseen olisi yksinkertainen vastaus, no haluan oppia johtamaan. Hyvä. Avataan tätä kuitenkin hieman. Olen aina pitänyt itseäni jonkinlaisena suunnan näyttäjänä tai vähintään oppaana löytämään oikean tavan edetä. Halusinkin tähän rooliin mentäessä enemmänkin haastaa itseäni ja löytää se itselle sopiva johtamistyyli. Kun vertaisjohtajuudessa loistaa ja oppii oman tapansa johtaa ja kun pääsee asemaan, jossa auktoriteetti on jo taattu, on helppo ansaita työntekijöidensä luottamus proakatemialla opitun läpinäkyvyyden kautta. Tämä on mielestäni yksi hyvin korvaamaton oppi, jonka proakatemia pystyy tarjoamaan sinulle.

Haasteet

Helppoahan tämä ei alkuun ole. Suurimpana haasteena on löytää ja luoda se oikeanlainen kulttuuri, joka istuu tiimiyritykseemme ja kehittää meitä. Sen takana on suuri työ, joka vaatii tiimiltä ponnistuksia, kompromisseja, konfliktien läpikäymistä, empaattisuutta ja johtajalta hermoja. 22 henkilön kanssa, kun yrittää luoda yhteistä matkaa, mahtuu mukaan aina ongelmia ja niiden purkamista ja läpikäymistä tiiminä, johto ryhmässä tai sitten itse johtajana.

Monet asiat elämässä ovat itsestäänselvyyksiä. Esimerkiksi. Alkoholin juonti on pahaksi meille, mutta valtaosa tekee sitä kuitenkin. Urheilu ja liikunta on meille hyväksi, mutta ensin hieman netflixiä, katsotaan sitten huomenna. Vaikka asia olisi itsestäänselvyys, emme kuitenkaan osaa ummistaa silmiämme tälle ilmiselvälle asialle. Tämän pystyy rinnastamaan johtajuuden yhteen isoimpaan haasteeseen. Useimmat johtavat tietävät tasan tarkkaan mitä pitäisi seuraavaksi tehdä, mutta ongelmana on ajoittainen epävarmuus millä tavalla asia tulisi toteuttaa. Sitten on myös tietysti tekosyyt, kiire, palaverit ja paineet.

Ei siis ihmekään, että ilmiselvät ja yksinkertaiset asiat jäävät välillä hoitamatta. Alf Rehn mainitsee hienosti kirjassaan ”Ehkä se meneekin niin, että johtaminen on yksinkertaista, mutta ajan löytäminen siihen on vaikeaa. Parhaat johtajat eivät ole supersankareita eikä heillä ole yliluonnollisia kykyjä, sen sijaan he ovat henkilöitä, jotka ovat hyviä hallitsemaan kalenterinsa, sellaisia, jotka pystyvät löytämään aikaa itsestäänselvyyksille”

Halusin liittää tämän ajatuksen tekstiin, koska se on mielestäni täysin totta ja lisäksi olen itse huono kalenterini kanssa, mutta kehitän sitä aktiivisesti. Ajan löytäminen pienillekin asioille on tärkeää, myös siitä syystä, että asioiden merkitys ei ole suoraan liitetty asian suuruuteen. Kyseessä voi olla hyvin pieni ja näkymätön asia, mutta sillä voi olla suuri merkitys tiimin kannalta. ”Ero johtajan ja pomon välillä voi olla siinä, miten jälkimäinen ei alennu tekemään niitä pieniä asioita, eikä siten menesty myös niissä isommissakaan, kun taas edellinen ei näe tätä alentumisena” (Alf Rehn, ääniraita 17)

Itselle hyvin haasteellinen tapa johtajuudessa on hitaus ja tarkastelu. Se on hyvin olennaista ja rikastava tyyli toimia johtajan roolissa. Aina ei tarvitse tehdä näyttäviä liikkeitä tai suoriutua nopeasti, on myös hyvä jättää aikaa tiimille ja heidän tarkkailuunsa. Muiden vahvuudet, mielipiteet, tavat toimia eri tilanteissa, ovat kaikki johtajalle arvokkaita työkaluja, joilla parantaa tiimin tehokkuutta ja oppia hyödyntämään jokaisen potentiaalia.

Yhtenä isona haasteena on myös proakatemian luoma yhteisöllisyys ja yhteen hitsaantuminen. Miten pystyä erottamaan itsensä johtajana ystävyys suhteista. Olen saanut hyvän neuvon, että alkuun on ehkä hyvä tuoda ilmi sitä, että puhut nyt roolisi kautta etkä ystävänä tai kaverina. Sekin on ilmiselvää, mutta on hyvä muistuttaa siitä, jotta dynamiikka säilyy, eikä asian tai palautteen vastaan ottaja koe tätä henkilökohtaisena. Tiimiyrityksen alkuun painottaisin tätä oppia, koska opimme vasta tuomaan asioita esille myös kolmannesta persoonasta ja erottamaan tunteet asioista ja juttelemaan niistä, niiden oikeilla termeillä.

Hyödyt

Vertaisjohtajuus on yksi johtamisen vaikeimpia muotoja, kun auktoriteetti, luottamus ja kunnioitus täytyy käytännössä rakentaa nollasta. Johtajuus ei ole asia, joka rakennetaan hetkessä, jotta ihmiset kuuntelevat ja seuraavat sinua omasta vapaasta tahdostaan on tärkeää ansaita luottamus, joka tapahtuu edellä mainituin keinoin. Tuo oma osaamisesi ilmi ja halu kehittyä roolissa, sekä tuoda esiin myös ne omat tunteet ja kehityskohdat, koska ne tekevät sinusta ihmisen.

Tämä rooli on myös kehittänyt omaa ajatteluani hyvin laajalla tavalla. Osaan seurata omia tekemisiäni kolmannesta persoonasta, jolloin osaan erottaa tietyistä keskustelu aiheista tunteeni ja pystyn käsittelemään asian johtajuuden kautta pelkästään asiana.

Johtajuus myös luo ihmiselle tiettyä rohkeutta ottaa asioihin kantaa, varsinkin silloin, jos olet pystynyt erottamaan tietyllä tapaa (vertaisjohtajuudessa) oman persoonasi ja ystävyys suhteesi roolistasi. Johto tehtävässä, opit myös ottamaan vastuuta ja jos olet sen tyyppinen ihminen, ettei se ole ollut sinulle aikaisemmin luonnollista, on tämä todella hyvä tilaisuus harjoitella sitä. Kun sen kerran oppii, sen pystyy tunnistamaan itsestään jälkeenpäin yhä useammin ja tällöin siitä jää tapa, josta ei ole muuta kuin hyötyä.

Yhtenä todella isona hyötynä nostan myös asioiden priorisoinnin. Tiimin alkutaipaleella tapahtuu paljon asioita, niin pieniä kuin suuriakin. Priorisoinnilla on todella iso merkitys alussa tiimin tehokkuuden lisäämisessä ja miten koneesta saa kaiken irti, niin että hommat tulee kuitenkin hoidettua. Se vaatii mutustelua ja asioiden pyörittelyä monelta eri kantilta, mutta kun asiat pystyvät erottamaan tärkeysjärjestykseen, myös oman elämän asioiden priorisointi helpottuu, jolloin omaa tehokkuutta tulevaisuudessa pystyy lisäämään. Tämä on varsinkin työelämään kullanarvoinen oppi.

Pohdinta

Tätä tekstiä kirjoittaessa huomaa kuinka keskeneräinen olen itse johtajana. Olen saanut positiivista palautetta siitä mitä olen tehnyt ja luonut yhdessä tiimini kanssa, mutta on myös paljon asioita, joissa minulla on parannettavaa. En usko, että koskaan tulee olemaan valmis johtaja vaan se on jatkuvaa kehitystä. Liiketoiminta kehittyy tai tiimi vaihtuu, jolloin johtajan täytyy myös adaptoitua siihen, ei vaihtamalla tyyliään vaan luomalla uusia toimintamalleja ja mahdollisesti priorisoimaan omia vahvuuksiaan uusissa tilanteissa.

Kun paine on suuri ja asioita on pakko priorisoida myös nopealla aikataululla, tullaan itsensä psyykkaamiseen ja toiseen kirjavalintaani. Kun kohtaat ongelman varsinkin johtajana, on sillä todella suuri painoarvo, miten itse käsittelet ongelman ja tartut siihen. Kaikkeen ei pysty vaikuttamaan ja se täytyy hyväksyä, jotkin asiat muokkaantuvat ja löytävät paikkansa tiimin kehittyessä ja tämä kiteyttääkin ”kuinka olla piittaamatta p*skaakaan” kirjan opit.

Johtajana täytyy tuoda esille omaa persoonallisuuttaan, koska se määrittelee sinun tapasi viedä asioita eteenpäin. Kaikkien asioiden tasavertainen huomiointi ei ole aikataulutussyistäkään mahdollista, mutta tällöin on tärkeää nähdä se kokonaiskuva, että mikä on tiimin eikä sinun kannaltasi tärkein asia ja mitä lähdetään viemään ensimmäisenä eteenpäin. Johtajalta vaaditaan pidemmän ajan suunnittelua ja sen hahmottamista, tärkeää on myös tuoda ilmi oma näkemys miksi tämä ei niin akuutin asian läpikäynti on tärkeää tulevaisuuden kannalta. Se luo myös tiimiläisillesi parempaa tietoa siitä sinun ajatusmaailmastasi ja miten itse näet asioiden kokonaisuuden. Nyt varsinkin, kun olemme oppimassa, on hyvä myös olla normaalia läpinäkyvämpi johtaja ja tuoda näitä ilmi, koska vaikka metsään menisikin, sinulla on ympärillä ihmisiä kertomassa siitä, ettei asia nyt ole ihan noinkaan. Tällöin saat ilmaista apua itsesi kehittämiseen.

Halusin kirjoittaa tästä aiheesta esseen konkretisoidakseni itselleni omia kehityskohtiani ja muistuttaa myös siitä, että on ok tehdä virheitä ja oppia niistä, vaikka oletkin johtajan roolissa. Ei ole olemassa johtajaa, joka olisi aina oikeassa, älä siis myöskään pyri siihen.

Lähteet:

1. Alf Rehn. 2018. Johtajuuden ristiriidat – Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. DOCENDO. Viitattu 14.3.2023. Vaatii käyttöoikeuden.

2. Mark Manson. 2018. Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan – Nurinkurinen opas hyvään elämään. ATENA. Viitattu 14.3.2023. Vaatii käyttöoikeuden.