Näin vaihdon taittuessa jo loppuun ajattelin koostaa yhteen havaintoja ja huomioita, joita olen tämän matkan varrella huomannut. Heti alkuun täytyy todeta ajan todellakin juosseen tämän kuluvan lukukauden aikana. Päällimmäisenä päässä pyörii edelleen ajatus siitä, että hetkinen, vastahan tänne tulin. Alun uudet asiat ja vieraat kadut taittuivat nopeasta normaaliksi arjeksi ja tuntemattomat kadut kotikulmiksi. Tuntuu edelleen hurjalta, että kuinka nopeasti ihminen pystyy omaksumaan uuden maan omaksi kodikseen. Itselläni arkea on aina koristanut varsin vahvat rutiinit ja on ollut mielenkiintoista seurata niiden muotoutumista täällä, koska kovinkaan moni rutiini ei suoraan seurannut perässä. Toki täytyy todeta, että käyn edelleen joka ikinen maanantai ostamassa koko viikon ostokset, aivan kuten Suomessakin. Jotain pysyvää sentään. Yksi päällimmäisistä ajatuksista on myös suunnaton kiitollisuus sitä mahdollisuutta kohtaan, että ylipäätään pääsi lähtemään vaihtoon. Erilaisten vaihto-ohjelmien kautta on tehty todella helpoksi päästä kokeilemaan omia siipiään ulkomailla ja voin kai jo tässä kohtaa todeta, että omalla kohdallani ne todellakin kantoivat. Tarkastellaan nyt hieman tarkemmin muutamia kohtia, jotka ovat jääneet kirkkaana mieleen.

Uudet ystävät

Voi tuntua hassulta, mutta kaiken tutun ja turvallisen jäädessä taakse monesti tulee mietittyä todella paljon kaikkea aina siitä, että minkälaisia kavereita siellä mahtaa olla ja löydänkö itselleni uusia tuttavuuksia siihen, että miten arki siellä tulee toimimaan ja kuinka opinnot on järjestetty. Yksi itseäni eniten askarruttaneista asioista oli se, että mietin kuumeisesti, kuinka asuminen kahden kämppäkaverin kanssa tulee sujumaan. Olen koko aikuisikäni asunut yksin ja tykkään kotona omasta rauhasta. Asia mitä en tätä pohtiessani osannut ottaa huomioon oli se, että kämppäkaverini ovat tismalleen samassa tilanteessa kuin minä. Täysin vieraassa maassa ja vielä vieraiden ihmisten ympäröimänä. Käytännössä kaikki piti rakentaa alusta alkaen tyhjästä. Omalla kohdallani kämppäkavereikseni sattui osumaan täysi napakymppi. Tulimme heti ensimmäisestä päivästä alkaen todella hyvin juttuun ja monellakin tapaa meidän kaikkien erilaisuus täydensi meidän pientä yhteisöämme. Ajan kuluessa meistä tuli käytännössä kuin pieni perhe. Jokaisen tehdessä päivätasolla omia askareitaan istuimme monesti samaan päivällispöytään jakamaan päivän aikana tapahtuneita asioita.  Nopeasti oma ”perheemme” alkoi laajeta asuntomme ulkopuolella, kun aloimme tutustuttaa toisiamme myös muihin vaihto-opiskelijoihin, joita kukin oli tahollaan tavannut. Ajatuksen tasolla voidaan todeta näin: mieti, että lähdet vieraasta maasta lomamatkalle vieraaseen maahan, vieraiden ihmisten kanssa. Saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta esimerkiksi Ranskaan lähdettiin juuri noin. Lyhyellä varotusajalla ja pienellä budjetilla. Jälkikäteen on ollut hauska tarkastella tuon reissun dynamiikkaa ja sitä, että kuinka paljon se vahvisti meidän hieman nupullaan olevaa ystävyyssuhdetta. Pitkien päivien ja lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen sitä alkaa huomaamaan ihmisestä erilaisia puolia ja voin kyllä vahvistaa, että tuon kaltainen reissaaminen ei sovi kaikille. Meillä se kuitenkin toimi harvinaisen hyvin ja mukaan siitä tarttui valtavasti uusia kokemuksia. Ylipäätään vaihto-opiskelijoiden keskuudessa vallitee tietynlainen ilmapiiri, missä ollaan hieman muita valmiimpia vastaanottamaan uusia kokemuksia ja hyppyjä tuntemattomaan. Jos tätä lukiessasi vielä mietit kannattaako vaihtoon lähteä, niin voin todeta, että ei kannata edes miettiä. Pääset todennäköisesti kokemaan paljon sellaisia asioita, mitä et ole ystäviesi kanssa Suomessa koskaan kokenut.

Englannin kielitaidon paraneminen

Vaikkakin tietyt liike-elämän piiriin kuuluvat englannin kielen sanat saattavat edelleen olla hukassa on ollut mielenkiintoista seurata oman kielitaidon paranemista. Ensimmäisenä päivänä tänne saavuttaessa hohdin rajatonta itseluottamusta ja olin varma siitä, että kielitaitoni on lähes täydellinen. Paikallisen opintokoordinaattorin esittämä yleismaailmallinen kysymys ja oma epäröivään sävyyn annettu epäselvä vastaukseni veti maton jalkojeni alta. Ajattelin silloin, että tätä täytyy vielä vähän jumppailla. Vaikka englanti on kulkenut mukana aina ala-asteelta ja moni sarja ja elokuva Suomessa esitetäänkin englanninkielisenä, oli silti ensimmäisten oppituntien aikana myös erikoista huomata, kuinka haastavaa englannin käyttäminen opintokielenä oli. Tuntien kuluessa ja sanavaraston karttuessa juttu alkoi kulkemaan. Ehkä yksi keskeisimmistä asioista tässä on se, että kaksi ihmistä ei tarvitse yhteistä kieltä pystyäkseen tulkita toistensa ajatuksia. Tarvittaessa voi vaikka heiluttaa käsiä ja näin yrittää selvittää omaa viestiään muille. Epävarmuus omasta kielitaidosta vaikuttaa myös suuresti tähän. Mitä rohkeammin avaa suunsa ja yrittää yrittämisen perään saada asiansa sanotuksi, niin lopulta kyllä siinä onnistuu. Varsinkin omalla kohdalla, kun tykkään suomeksi käyttää laajaa sanavarastoa ja kielikuvia on siitä kiinnipitäminen ollut hieman haastavaa. En vieläkään väitä olevani täydellistä englantia puhuva henkilö, mutta ainakin olen huomattavasti lähempänä, kuin tänne tullessani.

Kokemukset

Vaihto-ohjelman tarjoavat mahdollisuudet kerryttää kokemuksiaan on täysin omassa luokassaan. Jos ajatellaan asiaa niin, että lähestulkoon kaikki on etukäteen hoidettu sinulle valmiiksi ja periaatteessa jäljelle ei jää muuta kuin se, että sinun tehtäväsi on vain vaihtaa kotiosoitteesi ulkomaille, pakattava tavarasi ja vaihdettava maisemaa. Hirveästi helpommaksi ei asiat voi enää mennä. Kokemuksena pelkästään uuden maan ja kulttuurin omaksuminen on jotain sellaista, mitä ei voi mitata rahassa. Tutun ja turvallisen arjen vaihtaminen täysin vieraaseen ja sen jälleenrakentaminen on jotain sellaista, jonka toivoisin kaikkien jossain elämän vaiheessa kokevan. Tietyllä tapaa sitä voi jopa pitää puhdistavana, koska yhtäkkiä kalenteri ei olekaan enää pullollaan ja sitä pitää alkaa täyttämään uusilla asioilla. Muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa onkin ollut mielenkiintoista aina ensimmäistä päivistä alkaen tutustua Hollantiin ja kaikkiin sen tarjoamiin ihmeisiin. Hollannin ollessa myös erittäin pieni maa, niin on se tehnyt meidän seikkailumme huomattavasti helpommaksi ja se tuleekin varmasti olemaan yksi sellaisista asioista, joita suomessa tulee kaipaamaan. Mieti, että hyppäät junaan ja 15-30minuutissa olet uudessa kaupungissa ja parhaassa tapauksessa se eroaa täysin edellisestä.

Kansainvälisyys

Kiistattomasti yksi vaihto-opiskelun parhaista puolista on myös se, että sen tuomaa kansainvälistä kokemusta on vaikea saavuttaa muilla keinoilla. Meidänkin vaihto-ohjelmassamme on ihmisiä kaikilta maailman mantereilta, mikä onkin avannut oven moneen erilaiseen kulttuuriin ja uusiin toimintatapoihin. Hollanti on maana myös erittäin kansainvälinen ja katukuvassa voi nähdä ihmisiä ympäri maailmaa. Suomea en toki ole kuullut puhuttavan, kuin muutaman kerran. Vaihto avaa oven täysin uuteen maailmaan ja se toimii parhaimmillaan ponnahduslautana maailmalle. Vaikkakin itselläni suuremmat haaveet ulkomaille muutosta ovat vaihtuneet punaiseen tupaan ja perunamaahan on silti täysin mahdollista, että löydän itseni tulevaisuudessa itseni asumasta ulkomailta. Pohja ja valmiudet, jonka vaihto-opiskelu on luonut ovat tärkeässä roolissa, mikäli joskus niin onnekkaasti pääsee joskus tapahtumaan. Kynnys ulkomaille muuttamiseen madaltuu myös sen myötä, kun kavereita ja ystäviä alkaa löytymään jokaisesta maailma kolkasta. Eli jos vielä mietit lähteväsi, lopeta jahkailu ja täytä hakupaperit, sillä sinä voit olla seuraava.