Tampere
19 May, Sunday
19° C

Proakatemian esseepankki

Uni, sinä pieni riesani



Kirjoittanut: Julia Liinamaa - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Miksi nukumme - unen voima
Matthew Walker
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Uni, yksi ihmisen tärkeimmistä perustarpeista. Useimmiten kuulee ihmisten sanottavan, että kyllä  yhden yön pärjää hieman lyhyemmillä unilla, mutta mitäs sitten kun öitä on takana useampi ja yhdestä poikkeavasta kerrasta on tullut tapa jolle ei enään itse mahda mitään? Itse voinen myöntää, että jos jostakin tarvitsee tinkiä on se uni, valitettavaa, mutta totta. Ihminen nukkuu keskimäärin kolmasosan elämästään. Valtavasta määrästä huolimatta on olemassa lukemattomia terveyteen vaikuttavia tekijöitä, miksi sinun on nukuttava kahdeksan tuntia yössä. Tässä kohtaa haluaisin jokaisen miettivän, nukkuuko oikeasti joka yö kahdeksan tuntia? Toivonkin, että kyseisen esseen jälkeen jokainen tämän lukenut henkilö rupeisi miettimään omia unitottumuksiaan ja sitä kuinka tärkeä uni on jokaiselle meistä.

 

Uni ja sen tärkeys

Pari päivää sitten saimme Empiriassa mahtavan mahdollisuuden saada Melina “Mellu” Näätänen pitämään meille valmennusta menestyvän yrityksen salaisuuksista. Usko tai älä, mutta yksi näistä oli uni. Ei suinkaan yrityksen uni, mutta yrityksessä työskentelevien työntekijöiden uni, joka vaikuttaa työntekijöiden tehokkuuteen. Tällöin rupesin itse ajattelemaan omaa unen laatua ja sen tärkeyttä omassa elämässä. Viimeisten kuukausien aikana olen huomannut olevani väsyneempi ja ailahtelevampi, mistähän tämä sitten voisi johtua? Ehkäpä stressin tuomasta univajeesta. Suurimpana minulla kuitenkin nousi se, että yhden yön aikana saatan herätä parisenkymmentä kertaa, eikö kuulostakin aivan hullulta? Miettiessäni asiaa enemmän voinen todeta sairastuneeni jonkinlaiseen uniongelmaan. Tämän lausunnon antamiseen ei tarvita ammattilaista, sillä tämän näkee minä ja sokea porokin, että ongelma on todellinen. Tämän kirjoittaminen paperille kuulostaa hurjalta, koska enhän minä sairastu uniongelmaan? Uniongelmat ovat kuitenkin nykypäivänä varsin yleisiä, mutta kyllähän se kuitenkin kuulostaa hullulta.

 

Tätä sitten hetken pohdittuani ajattelin, että olisi kivempi kuitenkin käydä asiaa läpi muiden kanssa, niinpä rupesin jakamaan omia ajatuksiani uniongelmasta lähimpien tiimiläisten kanssa ja tästä innostuneena huomasin alkavani kuuntelemaan kirjaa nimeltä Miksi nukumme. Kirjan on kirjoittanut Berkeleyn yliopiston neurotieteen ja psykologian professori Matthew Walker. Kirjassaan hän avaa unta koskevaa uutta tutkimusta ja kertoo, miten unen uudistava voima voidaan valjastaa elämänlaadun parantamiseen.

 

Uni on yksi elämän, hyvinvoinnin ja pitkäjänteisyyden tärkeimmistä osatekijöistä. Nykyään tiedämme, että uni parantaa oppimiskykyä, muistia ja loogista päättelykykyä. Uni muokkaa tunteita, uudistaa immuniteettijärjestelmää, hienosäätää aineenvaihduntaa ja säätelee ruokahalua. Mihin uni siis ei vaikuttaisi? Kirjassaan Walker kertoo, miten unta voi käyttää parantamaan oppimiskykyä, mielialaa, ja jaksamista, säätelemään hormonitoimintaa, ehkäisemään niin syöpää, alzheimerin tautia kuin diabetestakin.  Walker käy kirjassaan myös läpi miten unen laadun avulla voidaan pidentää ihmisen omaa elinikää sekä kasvattamaan työn tehokkuutta ja tuottavuutta.

 

Tiesitkö, että ihmisen valvottuaan 12-18 kuukautta tämä kuolee. On siis todistetusti totta, että unen puute voi pahimmillaan johtaa, jopa ihmisen kuolemaan. Toinen tutkitusti olemassa oleva tilanne, joka johtaa ihmisen kuolemaan on se, että univajeesta kärsivä ihminen tarttuu auton tai minkä tahansa moottoriajoneuvon rattiin. Univajeessa ajaminen johtaa joka vuosi satoihin tuhansiin liikenneonnettomuuksiin ympäri maailmaa. (Walker, 2019) Noin 19 tunnin mittainen yhtäjaksoinen valvominen on verrattavissa noin 0,5-0,6 promillen humalatilaan, joten mietithän ensi kerralla kanssa autoilijoita kun lähdet väsyneenä auton rattiin. 

 

Iltavirkut vs aamuvirkut

On tutkitusti pystytty todistamaan, että vaikka jokainen ihminen noudattaa samaa 24 tunnin sykliä, sen huippu- ja pohjakohdat eivät osu samoihin hetkiin, yksilölliset erot voivat olla varsin suuret. Noin 40% ihmisistä on aamuvirkkuja ja 30% on iltavirkkuja, mutta mihin loput 30% sitten sijoittuvat? Loput 30% ihmisistä ovat omalta rytmiltään näiden kahden vaihtoehdon välimaastossa ja yleensä kuitenkin lähempänä iltavirkkuja. (Walker, 2019) Itse koen sijoittuvani 30%, joka ei varsinaisesti kuulu kumpaankaan ryhmään, mutta kuitenkin olen enemmän iltavirkku kuin aamuvirkku. Pystyn kuitenkin aamuisin toimimaan tehokkaammin kuin iltaisin.

 

Iltavirkut nukahtavat vasta myöhään yöllä aamuyön pikkutunteina eivätkä varsinaisesti ilahdu aamun aikaisista herätyksistä. Iltavirkut eivät pysty toimimaan tehokkaasti aamun ensimmäisinä tunteina. Osaksi tämä on kuitenkin täysi selitettävissä, sillä heidän aivonsa pysyvät lähes unen kaltaisessa tilassa vaikka ovatkin hereillä. Koen, että maailma leimaa iltavirkut jotenkin huonoiksi ihmisiksi, vaikka kyseessä on asia johon henkilö ei voi itse vaikuttaa millään tavoin. Useimmiten iltavirkut leimataan laiskoiksi, siksi että he pyrkivät nousemaan sängystä vasta myöhemmin. Useimmiten muut ryhmät moittivat iltavirkkuja, koska nämä luulevat, että tämä käytös on heidän itsensä aiheuttamaa. Iltavirkut eivät kuitenkaan ole itse valinneet mihin vuorokausirytmiin haluavat kuulua. Kirjassa tätä kuvailtiin iltavirkkujen geneettiseksi kohtaloksi. (Walker, 2019)

 

Mistä tietää nukkuuko tarpeaksi?

Seuraavaksi voisimme miettiä saammeko tarpeeksi unta? Unettomuus on ääri-ilmiö, jonka useimmiten jätämme syrjään, mutta mistä voit tietää, että nukutko riittävästi? Tähän vastauksen voi saada kliinisillä tutkimuksilla, mutta on olemassa myös muutama kysymys joiden avulla voidaan antaa suuntaa antava vastaus. Kysymykset kuuluvat näin: Voitko aamun heräämisen jälkeen nukahtaa uudelleen kymmenen-yhdentoista maissa päivällä? Pystytkö suoriutumaan tehtävistä parhaalla mahdollisella tavalla, ellet saa kofeiinia aamulla päivällä? Jos vastasit ekaan kysymykseen myöntävästi, et luultavasti saa riittävästi yöunta. Jos vastasit toiseen kysymykseen kieltävästi todennäköisesti lääkitset omatoimisesti kroonista univajetta. (Walker, 2019) Kirjaa lukiessa esiin nousee monia hyvin mielenkiintoisia asioita, joita ei aikaisemmin ole osannut edes ajatella.

 

Mikä sitten estää hyvät yöunet? Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi pitkät työmatkat sekä myöhäisillan televisio-ohjelmien katsominen, että tietenkin myös puhelimen selaaminen. Näiden ohella kuitenkin muita merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat ledivalot, huoneen ilman tasainen säätely, kofeiini, alkoholi sekä kellokorttien perintö. Listasta korostuu yksi asia ylitse muiden, jonka uskon olevan yksi iso osa omia uni ongelmiani ja se on puhelimen selaaminen nukkumaan mennessä. Pitäisikin kokeilla miten oma unen laatu paranee, kun lopettaa puhelimen käytön ennen nukkumaan menoa. 

 

Nykypäivänä on mahdollista saada arvokasta tietoa omasta unesta erilaisia apuvälineiden kautta, kuten esimerkiksi älykellon avulla. Älykello mittaa unen laatua ja tällöin saat paljon tietoa siitä miten oikeasti nukut. Tieto jota saat erilaisten älykellojen avulla voi kertoa jotain sellaista mitä ei itse edes tajua miettiä ennen tiedon saamista. Itse koe, että jokaisen tulisi seurata omaa unen laatuaan, sillä uni on yksi ihmisen tärkeimmistä peruspilareista, kuten tätä esseetä lukiessanne varmasti tajusittekin. On siis syytä pitää huoli siitä, että aivot saavat tarpeeksi unta, jotta jaksavat käydä mahdollisimman hyvin.

 

Kommentit
  • Erika Niemi

    Hyvä essee! Mielenkiintoinen aihe hyvin kerrottuna ja pisti myös miettimään omaa ja läheisten unta tai sitä että mihin ryhmään kukin kuuluu.

    4.5.2022
Kommentoi