Itsensä johtaminen -yksi vaikeimmista ja samalla tärkeimmistä taidoista, mikäli haluaa toteuttaa unelmiaan ja elää johdonmukaista arkea. Varsinkin yrittäjänä itsensä johtaminen on arvokas taito. Kuinka voimme johdonmukaisesti kehittää liiketoimintaamme ja johtaa muita ellemme osaa ensin johtaa itseämme. Olen aina kamppaillut tämän taidon tai pikemminkin sen puutteen kanssa. Siksi haluankin kouluttaa itseäni lisää aiheesta ja löytää keinoja, joilla pystyn harjoittamaan itseni johtamista. Minulla on paljon unelmia tulevaisuuden suhteen esimerkiksi koulutukseen ja uraan liittyen, mutta niiden saavuttaminen vaatii paljon työtä. Paljon myös sellaista työtä, jota en mukavuuden haluisena ihmisenä saa aina aloitettua. Hyvänä esimerkkinä toimii opiskelu ja esimerkiksi esseen kirjoittaminen. Vaikka vauhtiin päästyäni nautin myös tästä, on aloittaminen aina vaikeaa. Tunnistan itsestäni, että tarvitsen arkeeni paljon rutiineja, jotta saan asioita aikaan. Vaikka rutiinit on suhteellisen helppo luoda, on ne myös yhtä helppo katkaista jo muutaman päivän tauon jälkeen. Tämä pätee ihan kaikkeen toimintaani arjessa, liikuntaan, ruokailuun, opiskeluun, työntekoon tai vaikka ystävien näkemiseen. Seuraavaksi tutustun lisää itsensä johtamiseen, jotta prokrastinointi vähentyisi, saisin helpommin luotua rutiineja elämääni ja jotta pystyisin johdonmukaisesti elämään arkeani ja saavuttamaan tavoitteeni.

Myös tiimimme on kamppaillut itsensä johtamisen kanssa. Useimmiten työelämässä esimies antaa sinulle työtehtävät, jotka tulee tietyssä aikamääreessä hoitaa. Työaika on määritelty etukäteen ja tehtävälle on määritelty usein melko tarkat raamit. Liki kahdenkymmenen henkilön tiimiyrityksessä tilanne on melko erilainen ja vaatii paljon itsensä johtamista. Näin toisen opiskeluvuoden alussa tiimillämme alkaa olla useita projekteja aluillaan, mutta luonnollisestikaan tuotto ei näy välittömästi. Rahaa täytyisi siis kerätä kulujen kattamiseen, lyhyemmillä, nopeasti tuottavilla projekteilla. Näiden projektien toteuttamisessa meillä onkin ollut haasteita. Kaikki haluaisivat keskittyä omiin projekteihin, onhan se nyt paljon mukavampaa tehdä juuri sitä, mistä on mahdollisesti haaveillut jo pitkään. Tässä kohtaa itsensä johtamista vaaditaan.  Se voi kuitenkin tuntua monesta vaikealta laittaa omaa aikaa likoon tiimin edun vuoksi, kun haluaisi edistää omia projekteja. Usein tässä kohtaa törmääkin ajatusmalliin, jossa jokaisen tiimiläisen tulisi antaa tismalleen sama panos. Tämän kokoisessa tiimissä se on kuitenkin haastava toteuttaa. Tämä myös hidastaa toimintaa ”minä tein viimeksi, nyt on jonkun muun vuoro” -ajattelun takia. Uskonkin, että yksinyrittäjänä ajankäyttäminen omaan yritykseen tuntuu huomattavasti helpommalta. Teethän sitä loppujen lopuksi itseäsi varten. Tiimiyrittäjinä suurin osa kuitenkin luultavasti ajattelee omaa etuaan, ainakin jossain määrin. Itsensä johtamista siis vaaditaan myös tässä ja seuraavaksi aionkin perehtyä siihen tarkemmin.

Itsensä johtaminen luokitellaan usein kolmanneksi johtamisen alalajiksi, ihmisten ja asioiden johtamisen rinnalla. Itsensä johtamisen käsite syntyi alun perin johtajien tarpeesta ja halusta tulla hyviksi johtajiksi ja kanssa ihmisiksi. Myöhemmin on alettu ajattelemaan, että se koskee kaikkia, jotka haluavat vahvistaa kykyään johtaa omaa työtään ja hyödyntää potentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla. Uskotaan, että johtamalla itseään oikein, ihminen pystyy tavoiteasetannan, itsereflektion ja harjoittelun kautta ohjaamaan elämäänsä haluttuun suuntaan. (Viitala & Jylhä 2019.)

Itsensä johtamista voidaan tarkastella sisäisten ja ulkoisten vaikuttimien kautta niin tiimi- kuin yksilötasolla. Yksilön ulkoisia vaikuttimia ovat esimerkiksi koulutus itsensä johtamisesta, organisaation johtaminen sekä kulttuuri. Tiimitasolla ulkopuolisia vaikuttimia on esimerkiksi ulkopuolinen johtaminen, kansainvälinen kulttuuri sekä organisaation kulttuuri ja palkitsemisjärjestelmät. Tiimin sisäisiä vaikuttimia on puolestaan koheesio, konfliktien hallinta, ryhmän tehtävät, sisäinen tiedonkäsittely sekä ryhmän kokoonpano. Itsensä johtaminen on näiden eri vaikuttimien summa. (Pietiläinen & Syväjärvi 2019.)

Miten voimme sitten oppia johtamaan itseämme? Tutkimusten valossa itsensä johtaminen on jossain määrin harjoittelun kautta opittua, mutta myös yksilön sisäänrakennettu ominaisuus (Pietiläinen & Syväjärvi 2019). Koppelomäki (2020) listaa viisi itsensä johtamisen aluetta, joihin kannattaa kiinnittää itsensä johtamisessa huomiota. Ensimmäisenä listalla on tavoitteiden ja suunnan asettaminen. Aluksi olisikin hyvä pysähtyä miettimään, mihin haluan päästä, missä ajassa ja mitä tämä vaatii. Tiimiyrittäjän näkökulmasta on myös hyvä pohtia, miten tiimissä toimiminen edesauttaa omien henkilökohtaisien tavoitteiden saavuttamisessa. Tätä kautta merkityksen löytäminen tiimin toiminnasta helpottuu.  On myös tärkeä muistuttaa itseään säännöllisin väliajoin omista tavoitteista, sillä ne ohjaavat jokapäiväistä elämäämme. Toinen tärkeä itsensä johtamisen osa-alue on mielenhallinta. Oma mielemme sekä estää meitä tekemästä asioita että mahdollistaa niitä. Olisikin syytä tarkastella oman mielen toimintaa, mikä saa juuri sinut tekemään asioita. (Koppelomäki 2020.) Tästä omalla kohdallani toimii hyvänä esimerkkinä rutiinit, joista jo aiemmin mainitsin. Tunnistan omasta elämästäni, että rutiinien avulla saan enemmän asioita aikaan. Ilman rutiineja alan herkästi prokrastinoimaan ja lykkään asioiden hoitamista. Kolmanneksi tulisi kiinnittää huomiota ajanhallintaan. Ajanhallintaa helpottaa, kun pyrkii tekemään asioita, joita aidosti haluaa tehdä. Tämän vuoksi asettamiesi tavoitteiden tulisi olla fiksuja ja realistisia, jotta tekeminen pysyy sinulle itsellesi mielekkäänä. Ajanhallinnassa on myös tärkeä ottaa huomioon oma jaksaminen ja suunnitelmallisuus. On myös tärkeää tarkastella omaa ajankäyttöään ja reflektoida sitä. Voisiko jotain mahdollisesti tehdä toisin? Neljäntenä listalla on ihmissuhteet ja niiden rakentaminen. On tärkeää kehittää kommunikaatio taitojaan ja muiden ihmisten ymmärtämistä. Viidentenä itsensä johtamisen osa-alueena on suhde itseensä ja sen kehittäminen. Oman itsetuntonsa vahvistamien, itsensä hyväksyminen ja itsevarmuus auttavat toimimaan rohkeammin.  (Koppelomäki 2020.) Itsetunnon ja itsevarmuuden kehittäminen on osa-alue, johon minun tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota. Tämä rajoittaa paljon tekemistäni, sillä huomaan monesti ”piiloutuvani” sen taakse, että en pysty johonkin. Takaraivossani usein piilee epäilys omasta osaamisesta ja pystyvyydestä, jonka vuoksi en aina edes yritä kaikkeani tavoitteiden saavuttamisen eteen. Yksi keino vahvistaa omaa itsetuntoa ja itsevarmuutta on onnistumisen kokemukset. Täytyy vain rohkeasti uskaltaa yrittää ja antaa onnistumiselle mahdollisuus, vaikka sitten epäonnistumisen uhalla.

Uskon vahvasti siihen, että meidän on ensin osattava johtaa itseämme, omaa elämäämme ja tietää selkeät tavoitteet omalle elämälle, jotta pystymme johtamaan itseämme paremmin tiimiyrittäjinä. On helpompi motivoitua ja sitoutua tiimin tavoitteisiin, kun löytää niistä merkitystä itselleen. Tiiminä on myös tärkeä tiedostaa, että eri asiat motivoivat eri ihmisiä ja päästäksemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, tulisi löytää keinoja näiden motivaattoreiden kehittämiseen.

Lähteet

Koppelomäki, I. 2020. Miten johtaa itseään. Youtube-video. Julkaistu 12.11.2020. Viitattu 29.10.2023. https://www.youtube.com/watch?v=CYvwMHXRmUM&t=36s

Pietiläinen, V. & Syväjärvi, A. 2019. Johtamisen psykologia. PS-kustannus. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.ellibslibrary.com/reader/9789524519793

Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen -keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Edita. Helsinki. E-kirja. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.ellibslibrary.com/reader/9789513776077