“Työuupumus on prosessi, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat ehtyvät vähitellen. Tämä ilmenee erityisesti kolmen oireen kautta, jotka ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Lisäksi vakavasti ja pitkittyneesti uupuneella esiintyy yleensä myös kognitiivisia ja tunne-elämän hallinnan vaikeuksia sekä runsaasti yleisiä stressioireita. 

Kokonaisvaltainen ja yleistynyt väsymys kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Väsymys ei enää hellitä vapaa-aikana normaalilla levolla eikä liity työn yksittäisiin kuormitushuippuihin. 

Kyynistyminen tarkoittaa, että epäilee oman työn merkitystä ja kokemus mielekkyydestä katoaa. Kyynistyminen toimii eräänlaisena puolustuskeinona mahdottomassa työtilanteessa, mutta se ei ole tahdonalainen valinta. Ihmissuhdetyössä kyynistyminen saattaa ilmetä myös suhteessa asiakkaisiin, esimerkiksi mekaanisena suhtautumisena, kun taas muissa töissä se ilmenee lähinnä suhteessa työhön ja sen merkitykseen. 

Ammatillinen itsetunto koostuu siitä, että kokee pystyvänsä työhönsä. Pystyvyyden ja aikaansaamisen kokemukset vähenevät työuupumuksen kehittyessä. Aikaansaaminen koetaan huonommaksi omaan aiempaan ja muiden suoriutumiseen verrattuna. 

Kognitiiviset ja tunne-elämän vaikeudet liittyvät ennen muuta stressiä säätelevän HPA-akselin pitkäkestoiseen ylikuormittumiseen ja tästä johtuviin muutoksiin keskushermoston toiminnassa.” (lähde: terveyskirjasto.fi) 

Kysyin myös kaikkitietävältä chat GPT:ltä yleisimpiä syitä työuupumukseen ja sain vastaukseksi tämän: “Työuupumus voi johtua monista eri tekijöistä, ja se on usein monimutkainen ilmiö, joka voi vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Tässä on joitakin yleisiä syitä työuupumukseen: 

Liiallinen työmäärä: Jatkuva työskentely liian pitkiä päiviä tai viikkoja ilman riittäviä taukoja voi johtaa uupumukseen. 

Psyykkinen kuormitus: Korkea stressitaso, jatkuva paine ja vaatimukset voivat kuormittaa mieltä, mikä voi johtaa uupumukseen. 

Epäselvät odotukset ja roolit: Jos työntekijällä ei ole selkeitä odotuksia työstään tai jos roolit ovat epäselvät, se voi aiheuttaa stressiä ja uupumusta. 

Vähäinen itsenäisyys ja hallinnan puute: Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä tai päätöksentekoon, se voi lisätä uupumuksen riskiä. 

Työympäristön ongelmat: Huonot työolot, epämiellyttävä työympäristö tai ongelmat työtovereiden kanssa voivat vaikuttaa negatiivisesti työntekijän hyvinvointiin. 

Työn ja vapaa-ajan epätasapaino: Jos työ vie liikaa aikaa ja energiaa muulta elämältä, se voi aiheuttaa uupumusta. 

Organisaation kulttuuri: Organisaation asenteet ja arvot voivat vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin. Esimerkiksi, jos organisaatio ei arvosta työntekijöidensä hyvinvointia, se voi lisätä uupumuksen riskiä. 

Työssä kehittymisen puute: Jos työntekijä kokee, ettei hän kehity tai etene työssään, se voi aiheuttaa tyytymättömyyttä ja uupumusta. 

On tärkeää huomata, että työuupumus voi olla monen tekijän yhdistelmä, ja yksilöiden reaktiot voivat vaihdella. Työuupumus on vakava tila, ja jos tunnistat näitä merkkejä itsessäsi tai muissa, on tärkeää hakea apua ja tukea mahdollisimman pian. Työterveyshuolto, esimiehet ja muut ammattilaiset voivat tarjota apua ja ohjausta työuupumuksen hallintaan.” 

Moni on nyt syksyn aikana koetellut jaksamisensa rajoja meillä Flyynassakin. Osalla syynä on varmasti se, että työmäärä kasaantuu hyvin suureksi ja tarjottimella on paljon kaikkea. Tiimimme on nyt ollut myös haastavassa vaiheessa, mikä on ollut stressaava tilanne monelle, joten stressinhallintaa olemme saaneet harjoittaa ihan urakalla. Mikäli ChatGPT:hen lähteenä luotamme, niin myös muut yllä mainitut syyt ovat luontevia syitä työuupukselle Flyynassa. 

Olen ehkä julma, mutta mielestäni tätä korttia käytetään akatemialla helposti perustelemaan myös laiskuutta. Tai sitten uupumus johtuu tekemättömyydestä ja siten merkityksen puutteesta. Enkä väitä, että tilanne olisi kaikkien kohdalla näin missään nimessä. Huomioi vaan niiltä oikeilta, aiheellisilta tapauksilta jää ehkä liian vähälle nimenomaan tästä syystä. 

Miten sitten helpottaa työuupumusta sen vaivatessa? 

Työuupumuksen seuraukset eivät rajoitu pelkästään yksilön terveyteen, vaan ne voivat heijastua myös työyhteisöön ja organisaatioon. Yksilö saattaa kokea fyysisiä oireita, kuten väsymystä ja univaikeuksia, sekä psyykkisiä oireita, kuten masennusta ja ahdistusta. Työn laatu ja tehokkuus voivat kärsiä, ja työntekijä saattaa menettää motivaationsa ja sitoutumisensa työhön. Työuupumus voi myös lisätä sairauspoissaoloja ja vaikeuttaa työntekijän kykyä suoriutua työtehtävistään. 

Ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota työympäristön tekijöihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Organisaatioiden tulisi edistää avointa viestintää ja kuunnella työntekijöidensä tarpeita. Työkuorman hallinnassa on keskeistä asettaa realistisia odotuksia ja tarjota tukea, kun työntekijät kokevat olevansa ylikuormitettuja. Työn ja vapaa-ajan tasapainon tukeminen on myös olennaista, ja organisaatioiden on kannustettava terveellisiin työtapoihin. 

Yksilötasolla työntekijöiden on tärkeää asettaa rajat, pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja hakea apua ajoissa. Stressinhallintatekniikoiden, kuten meditaation ja liikunnan, säännöllinen harjoittaminen voi auttaa ylläpitämään psyykkistä tasapainoa. Työntekijät voivat myös hyötyä ajanhallinnan taitojen kehittämisestä ja itsensä johtamisesta. 

Uni, lepo, terveellinen ruoka ja liikunta ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa. On tärkeää viettää myös vapaa-aikaa ilman huolta työasioista. Puhuminen ääneen voi myös auttaa, sillä on hyvä sanoittaa omaa huonoa oloa. Todennäköisesti ainakin Flyynaa ajatellen, on syytä kiinnittää huomiota myös omaan ajankäytön priorisointiin ja ajanhallintaan – jos mahdollista niin delegoida tehokkaammin. Myös ammattiavun hakeminen on hyvä idea, mikäli kärsii esimerkiksi jatkuvasta unettomuudesta. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että työuupumus on vakava haaste nykyaikaiselle työelämälle. Ratkaisu vaatii yhteistyötä organisaatioiden ja yksilöiden välillä. Työympäristön parantaminen, avoin kommunikaatio ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen voivat olla avaimia työuupumuksen vähentämiseen ja ehkäisemiseen. Työuupumuksesta kärsivät yksilöt eivät saisi epäröidä hakea apua ja tehdä tarvittavia muutoksia elämässään, jotta he voivat palautua ja nauttia terveellisestä ja tasapainoisesta työelämästä. 

Lähteet: 

ChatGPT.com. Viitattu 4.12.2023. 

Terveyskirjasto.fi/työuupumus.Viitattu 5.12.2023. 

https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus. Viitattu 5.12.2023. 

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/tyopaikan-kriisit-ja-muutokset2/tyouupumus/. Viitattu 5.12.2023.