Tampere
24 May, Friday
16° C

Proakatemian esseepankki

Työilmapiirin tärkeys



Kirjoittanut: Roosa Haaka - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto 

Olen itse ollut työpaikassa, jossa työilmapiiri oli ajoittain jotain aivan kamalaa. Näin jälkeenpäin harmittaa, etten uskaltanut puuttua asiaan ja kertoa tuntemuksistani. Jos joutuisin tähän tilanteeseen tulevaisuudessa, niin varmasti ottaisin asian puheeksi. Onneksi olen tämän kyseisen työpaikan jälkeen saanut myös työskennellä työpaikassa, jossa on positiivinen ilmapiiri. Näiden kokemusten jälkeen olen ymmärtänyt miten tärkeä hyvä ja turvallinen työilmapiiri on.  

Kuuntelin hyvä paha johtaminen podcastin jakson 16 “Työilmapiirin johtaminen ja miten työilmapiiri vaikuttaa tuloksiin”, joka oli mielestäni äärimmäisen hyvä. Tämän pohjalta inspiroiduin syventymään aiheeseen hieman enemmän, sillä itselle hyvä työilmapiiri on merkittävä ja tärkeä asia. 

 

Mitä tarkoitetaan työilmapiirillä? 

Minulle herää ensimmäisenä mieleen ihmiset, mutta mielestäni se on niin, että ihmiset luovat työilmapiirin. Antti Aro (2022, 1:15) puhui podcastissa työilmapiiristä työilmastona sekä siihen liittyvästä tunnetilasta, joka organisaatiossa vallitsee. Tähän tunnetilaan vaikuttavat organisaation asiat sekä henkilöstö. (Aro 2022, 2:15)  

 

Mitkä asiat vaikuttavat työilmapiiriin? 

On varmaan sanomattakin selvää, että kaikella ympäristössä on vaikutusta työilmapiiriin. (Aro 2022, 3:06) Yksi tärkeimmistä työilmapiiriin vaikuttavista tunteista on kuitenkin luottamus ihmisten välillä. Johdon tai johtajan tärkein tehtävä onkin luoda turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteen luomisella ei kuitenkaan meinata sylissä pitämistä. Johtajalta kaivataan muun muassa vastauksia, selkeyttä, johdonmukaisuutta, ennakointia, tasapuolisuutta, jotka yhdessä luovat turvallisuuden tunnetta. Ihmiset usein alkavat seurata tällaista henkilöä, joka pystyy luomaan yleisen turvallisuuden ja luottamuksen tunteen työpaikalle. (Aro 2022. 3:16)  

Ryhmän tai tiimin käytöksellä on suuri vaikutus työpaikan ilmapiiriin. Tiimin käytöksen pitäisi olla rakentavaa, kannustavaa sekä tukea antavaa. (Aro 2022, 4:00) Jos työkaverin käytös on huonoa, niin se kuluttaa ja uuvuttaa muita. Tällainen käytös myös helposti tarttuu ja huomaamatta saatatkin itse alkaa toimimaan samalla tavalla.   

Työpaikalla täytyy olla selkeät säännöt sekä rajat. Työntekijän täytyy tietää, miten hänen oletetaan toimivan ja miten ei. (Aro 2022, 5:00) Jos sääntöjä ei ole tai niitä ei ole työntekijän kanssa käyty läpi, niin ei työntekijältä voida olettaa virheetöntä käytöstä tai toimintaa. Ilman yhteisiä pelisääntöjä sorrutaan helposti tähän olettamiseen, joka saattaa johtaa siihen, että esimerkiksi joitakin asioita jää hoitamatta. Jos työpaikan pelisäännöt on kuitenkin käyty läpi, mutta käytös ei ole sovittujen sääntöjen mukaista, niin esihenkilön on siihen helpompi puuttua ja keskustella asiasta.  

Työyhteisö toimii ikään kuin nyyttärit. Jokainen tuo siihen yhteiseen pöytään jotakin. (Sahimaa 2022, 5:20) Kaikki voimme varmasti olla samaa mieltä siitä, että jos joku ei osallistu yhteisen hyvän luomiseen samalla tavalla kuin muut, niin se on epäreilua. Yksilöt rakentavatkin työilmapiirin, joten jokaisella on oma vaikutusvaltansa. (Annunen 2022, 6:28) Et siis voi purkaa pahaa oloasi muihin, sillä silloin omalla vaikutusvallalla viet työilmapiiriä negatiiviseen suuntaan.  

Työpaikan rakenteet täytyy olla toimivat ja niitä täytyy ylläpitää. (Aro 2022, 6:40) Rakenteista pohjautuu millainen työilmapiiri, toimintatavat ja kulttuuri työpaikalla on. Myös esihenkilön omalla toiminnalla on suuri vaikutus työilmapiiriin. Jos esihenkilö näyttää itse huonoa esimerkkiä, niin silloin hän ikään kuin tekee huonosta käytöksestä sallittavaa. (Aro 2022 7:18) 

 

Voidaanko työilmapiiriä mitata?  

Monille tulee varmasti ensimmäisenä mieleen perinteinen kysely, joka lähetetään kerran vuodessa henkilöstölle. (Aro 2022, 8:00) Pystyykö kyselyn välityksellä kuitenkaan välittämään oikeat tunteet ja ajatuksensa? Minun mielestäni ei, jolloin kysely saattaa antaa osviittaa muttei kertoa koko totuutta.  

Paras tapa työilmapiirin mittaamiseen on säännöllinen reflektointi. (Aro 2022, 8:33) Sekä lisäisin tähän vielä palautteenannon, jota tapahtuisi jatkuvasti työpaikan arjessa. Reflektoinnille voidaan ottaa esimerkiksi hetki tapaamisen päätyttyä, jolloin käydään läpi muun muassa saiko jokainen sanottua kaiken haluamansa, oltiinko palaveriin tyytyväisiä, minkälainen fiilis porukalla on siinä hetkessä. Tämän lisäksi olisi myös hyvä kerran kuukaudessa pysähtyä tarkastelemaan tiimin toimintaa paremmin, jolloin reflektointiin käytettäisiin hieman enemmän aikaa kuin esimerkiksi viikkotasolla. (Aro 2022, 8:50) Tällainen toiminta on mielestäni hyvin verrattavissa motorolaan, joka on meillä Proakatemialla paljon käytössä. 

 

Konfliktit ja tulehtunut työilmapiiri 

Huonon työilmapiirin merkkejä on hymyn puuttuminen työntekijöiden kasvoilta. Ihmiset ovat väsyneitä, kuormittuneita ja negatiivisia. (Aro 2022, 11:15) Nämä huonot elementit välittyvät helposti asiakkaillekin, joka saattaa ajaa heitä kauemmas. Kun näitä merkkejä alkaa esiintyä työpaikalla, niin on tilanteeseen puututtava välittömästi. Bisneskin kulkee paremmin, kun työpaikalla on hyvä työilmapiiri. (Aro 2022, 12:40) 

Konfliktit ja erimielisyyden kuuluvat niin elämään kuin työpaikallekin, mutta se miten niihin suhtaudutaan määrittää paljon. (Aro 2022, 13:36) Joskus on tilanteita, jolloin osapuolet saavat olla erimieltä asiasta eikä se vaadi sen enempää selvitystä. Toisenlaisissa tilanteissa erimielisyys saattaa vaatia selvitystä, jos se on esimerkiksi kärjistymässä konfliktiksi. Tärkeää on, että työpaikalla puhutaan asioista sekä siellä on toimiva systeemi, jonka avulla konfliktit käsitellään. (Aro 2022, 14:30) Joskus konfliktin kärjistymisen syynä voi olla se, ettei ihmiset osaa riidellä tai asian taustalla onkin jokin muu syy. (Aro 2022, 14:39) Riiteleviltä osapuolilta on myös hyvä kysyä, että miten asia tai aihe liittyy työhön. Jos se ei liity, niin voi osapuolet ohjata selvittämään riitansa työpaikan ulkopuolella. (Aro 2022, 15:10) Konfliktien jälkeen työpaikalla on hyvä miettiä, että miten turvallisuuden tunne saadaan palautettua. (Aro 2022, 16:28)  

Välillä työpaikalla saattaa olla muutostila, jos esimerkiksi firma myydään ja johtoon astuu uusi henkilö. Tämä saattaa luoda turvattomuuden tunnetta työpaikalla, jolloin konfliktien riski kasvaa. Odotukset saattavat mennä ristiin eikä yhteistä tilannekuvaa ole. (Aro 2022, 17:00) Tällöin työilmapiirin “haistelu” ja siihen panostaminen on erittäin tärkeää, sillä muuten konflikteja saattaa alkaa esiintymään enemmänkin. 

Millainen on terve konflikti tai onko sellaista? Terve konflikti on sellainen, joka tuo jonkin uuden ja tarpeellisen näkökulman esiin, esimerkiksi riski esiin nostaminen, jossakin asiassa. (Aro 2022, 18:19)  

 

Miten kehittää työilmapiiriä? 

Työilmapiiri kehittyy samalla, kun työyhteisöäkin kehitetään. (Aro 2022, 20:24) Yhdessä työskenteleminen rakentaa huomaamattakin työilmapiiriä koko ajan. Ei kannata siis kuvitella, että yhteisöllisyys tai tiimiytyminen tapahtuisi vain virkistyspäivillä, vaikka nekin ovat myös tärkeitä. Kuitenkin ne ovat enemmänkin vain kirsikkana kakun päällä. (Aro 2022, 27:19)  

Jo aiemmin mainitut yhteiset pelisäännöt ovat työilmapiirin kehittymisen kannalta tärkeitä. Nämä säännöt on hyvä olla jossakin näkyvillä, jotta tarvittaessa niihin on helppo palata. Uusi työntekijä on myös aina saatava ajan tasalle työpaikan säännöissä. (Vilkman 2019) 

Turvalliseen työyhteisöön kuuluu matala kynnys pyytää apua. On siis tärkeää, että työpaikalla vallitsee auttamisen kulttuuri. Tämä lisää myös työntekijöiden tunnetta siitä, että töitä tehdään yhdessä eikä vain yksin. (Vilkman 2019)  

Hyvä työilmapiiri on arvokas asia, joka ei kuitenkaan synny tyhjästä. (Aro 2022, 29:05) Jokainen pystyy kuitenkin pienilläkin teoilla luomaan parempaa työilmapiiriä. Aloita vaikka kehumalla työkaveria, jolloin saat piristettyä työkaverin päivää sekä saat myös itse mahtavan fiiliksen. Pienistä eleistä muodostuu nopeastikin jotain suurempaa.  

Työilmapiiriä pystyy kehittämään yllä mainittujen keinojen lisäksi vielä monella muullakin tapaa. On tärkeää “tunnustella” työpaikan ilmapiiriä ja miettiä, milloin olisi hyvä painottaa mitäkin keinoa työilmapiirin kehittämisessä. Jos esimerkiksi työpaikalla on erittäin kireä tunnelma, ei silloin kannata lähteä virkistyspäiville, jolloin asiat saattaisivat räjähtää käsiin. Johdolla täytyykin olla ihmisten lukutaitoa, jotta tunnelmaa voi osata aistia.  

 

Pohdinta 

Tämän esseen kirjoitettuani voin todeta, että työilmapiiriin vaikutta kaikki ja sama toisinpäin eli kaikella on vaikutus työilmapiiriin. Näin voisin melkein sanoa, että työpaikan avoin ja positiivinen ilmapiiri on yrityksen tärkein asia, jota ei missään nimessä saa sivuuttaa.  

Haastan sinut miettimään, että mitä sinä teet tänään parantaaksesi työpaikkasi ilmapiiriä?   

 

Lähteet:  

Vilkman, U. 2019. 10 vinkkiä työilmapiirin parantamiseen. Verkkosivu. https://www.mastersuomi.fi/blogi/10-vinkkiae-tyoilmapiirin-parantamiseen/ 

Aro, A & Sahimaa, J & Annunen, J. 2022. Työilmapiirin johtaminen ja miten työilmapiiri vaikuttaa tuloksiin. Podcast-tallenne. Julkaistu 29.3.2022. https://open.spotify.com/episode/6jkxx9ny2rpbYDDuRSXIex?si=e5af7459b8964442

Kommentoi