Tutkimushaastattelun käsikirjan poiminnat

Haluan saada vahvan osaamisen asiakasymmärrystutkimuksien tekemiseen, joten innostuin kirjasta Tutkimushaastattelun käsikirja. Heti aluksi huomasin, että kirjassa tutkimushaastattelut ovat hyvin eri maailmasta, kuin palvelumuotoilun nimissä tehtävät asiakaskyselyt. Kirja on enemmänkin tohtoreille ja tutkijoille. Selasin 460-sivuista kirjaa ja päädyin kunnolla lukemaan vain viimeisen osion “Haastattelun käytännöt”. Mutta tästäkin osiosta oppi taas paljon uutta. Haluan tässä esseessä erityisesti työparilleni Jonsulle jakaa näitä oppeja, joita kirja antoi.

Haastateltavaa rekrytoidessa, meille on itsestään selvää, että tilanteessa tulee olla eettinen ja reilu haastateltavaa kohtaan. Ennen haastatteluja palloittelemme aina kahdestaan, mikä on se spiikki, jolla haastateltava houkutellaan osallistumaan ja mitä hänelle tässä kohtaa kerrotaan haastattelusta ja haastattelun tarkoituksesta. Meillä ei kuitenkaan tähän ole mitään joka projektissa käytävää muistilistaa, joten tässä kirjan (2017, 415) listaus siitä, mitä tietoja haastateltavalle tulisi antaa

• “tutkijan yhteystiedot
• tutkimuksen aihe ja tavoite
• haastattelun toteutus (paikka, ajankohta, kesto, tallennus)
• osallistumisen vapaaehtoisuus
• haastattelun käsittelyn luottamuksellisuus
• haastatteluotteiden sisällyttäminen tutkimusjulkaisuihin
• haastattelun jatkokäyttö ja arkistoiminen.”

Asiakasymmärryskyselymme ovat olleet useimmiten anonyymejä ja myös tähän liittyi teoriatietoa Tutkimushaastattelun käsikirjasta. Kirjassa todetaan (2017, 419), että “Haastatteluihin soveltuvista anonymisoinnin tekniikoista keskeisimmät ovat muuttaminen, poistaminen ja kategorisointi.” Muuttamisella tarkoitetaan sitä, kun henkilön oikea nimi, tai oikea nimi ja paikkakunta tai vastaavat tunnistetiedot muutetaan. Tällaisina muutettuina niminä useimmiten kuulee Mikko Mallikkaasta ja Yritys X Oy:stä. Myös esim. Maijan nimi voidaan muuttaa Liisaksi ja Löytöliiteri voidaan muuttaa Tavarakaupaksi. Poistamista on se, kun esim. haastatteluaineistosta lopuksi poistetaan haastateltavien yhteystiedot. Kategorisointia on taas se, kun “Ylöjärven” sijaan kirjataankin “kaupunkimainen kunta Pirkanmaalla”.

Kirjasta otsikon “Haastatteluaineiston kuvailu ja tiedostojen hallinta” alta (2017, 422), en olisi uskonut löytäväni juuri meidän projekteihin hyödyllistä tietoa, mutta kävikin toisin. Ensinnäkin lista siitä, mitä haastattelun metatietoihin sisältyy:

• “toteutustapa (esim. puhelimitse, sähköpostitse, kasvokkain) ja käytetyt tallennusvälineet
• haastattelupaikka
• haastattelujen päivämäärä
• haastattelijan ja haastateltavan nimet sekä haastateltavaa koskevat taustatiedot
• kontekstitekijät (ulkoiset olot tai muut asiat, jotka vaikuttavat haastattelun kulkuun).”

Sitten vielä listaus siitä, mitä koko haastatteluaineiston kuvailutiedostoista tulisi selvitä:

• “miten haastateltavat valikoituivat tutkimukseen
• milloin aineiston keruu alkoi ja päättyi
• millaisia keruuinstumentteja (haastattelukysymykset, teemat, virikemateriaalit) käytettiin?”

Palvelumuotoiluprojektien luonteesta johtuen, meillä ei ole tarvetta varsinaisesti tällaiselle haastattelujen hallinnalle. Halusin kuitenkin nostaa nämä listat tähän, koska useimmat näistä ovat sellaisia asioita, jotka on kuitenkin syytä muistaa meidän asiakkaalle tehtävään koontiin laittaa informoimaan asiakasymmärrystutkimuksestamme.

Haastatteluaineiston litterointi on aina oma urakkansa meilläkin ja yksi oleellinen kysymys onkin, kuinka tarkkaan litteroida? Käsikirja kertoo (2017, 427), että litteroinnin tarkkuustason määrittävä seikka on tutkimuskysymys. Mikäli on tarpeen voidaan litteroida kaikki huokaukset ja muut vastaavat “implisiittisemmät piirteet”. Meidän kyselyissä tarpeen on ollut litteroida vain “puheen ilmisisältö” tai pelkästään “puheen pääsisältö”. Rajallisista resursseista huomauttaen, myös kirjassa (429) kehotetaan välttämään litterointimerkinnöissä pikkutarkkuutta ja “ylilitterointia”. Tämä jos mikä on mielestäni erityisesti aina yrittäjän tärkeä muistaa, koska projektien tulee olla taloudellisesti kannattavia. Kirja myös muistuttaa (2017, 437), että aivan täydellistä litteraatiota ei ole olemassakaan. “Tekstiksi muotoiltu versio on vääjäämättä vain yksi tulkinta tilanteesta, ei eksakti kuvaus.”. Jokainen litteroija kuitenkin tulkitsee asiaa oman havaintokykynsä rajoittamana, todetaan kirjassa. Ihmisiä ollaan, joten näin asia on. Näillä vinekillä jatkamme kuitenkin asiakasymmärryksen hankkimista haastatteluiden avulla.

LÄHTEET

Hyvärinen, M. & Nikander, P. & Ruusuvuori, J. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino.