Tuonti sisään, vienti ulos

Otsikon mukaan esseemme tulee käsittelemään Suomen ulkomaankauppaa, tuontia ja vientiä. Paneudumme muutamiin case-esimerkkeihin ja käsittelemme lähinnä EU:n sisäistä kauppaa. Lähteenämme olemme käyttäneet Tilastokeskuksen verkkosivuja, Marika Koivulan opinnäytetyötä ”Käytettyjen autojen maahantuonti” ja Eero Bycklingin kirjoittamaa kirjaa ”Vienti vetämään”. Tavoitteenamme on havainnollistaa ulkomaankaupan toimivuutta, tulevaisuutta ja hieman menneisyyttä. Haluamme myös avata asioita, millä saisimme lisättyä esimerkiksi vientiä, mikä olisi tietysti Suomen talouden kannalta erittäin tärkeää.c

Tuonnista yleisesti

Tässä tulemme käsittelemään tuotteiden tuontia EU:n ulkopuolisesta maasta Suomeen. Kokonaisuudessaan tuontia oli tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 55 miljardia euroa. Se koostuu kemian teollisuuden tuotteista, sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteista, kulkuneuvoista ja erilaisista muista koneista ja laitteista. Pääasiassa tuontia tehtiin Saksasta, Ruotsista, Venäjältä, Kiinasta, Alankomaista, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Näistä suurin osa koostuu Saksan tuonnista ja se on kokonaisuudessaan reilut 8 miljardia euroa. Saksa onkin meidän merkittävin kauppakumppani, sillä teemme myös eniten vientiä sinne päin.

Mitä muutoksia tuonnissa on tapahtunut viimeisten vuosien aikana?

Taantuman jälkeen tuonti on lähtenyt taas tasaiseen nousuun ja on pysynyt jo useamman vuoden siellä 55 miljardin paikkeilla. Mistä tämä kertoo? Tämä kertoo siitä, että talous pyörii taas riittävän hyvin, jotta yritykset tekevät investointeja ja hankintoja. Tietysti myös kuluttajien ostokäyttäytyminen on aktiivisempaa, jolloin teemme jatkuvasti enemmän hankintoja elektroniikan, vaatteiden ja muun muodossa mikä lisää tuonnin osuutta. Suomessa on tunnetusti aika kehnosti saatavilla edellä mainittuja tuotesegmenttejä, joten tästä syystä tavarat täytyy hankkia Suomen ulkopuolelta. Yksi iso tekijä tuonnissa on myös kulkuneuvot ja niitä tuodaan koko aika enemmän ja enemmän muualta Euroopasta myös yksityishenkilöiden puolesta, koska hintataso on usein kotimaata edullisempi. Avataan tätä myöhemmin case-esimerkin muodossa.

Tuonnin tulevaisuus?

Miten me Oskarin kanssa näemme tuonnin tulevaisuuden Suomessa? Vaikea on tietysti ennustaa, mutta uskomme kuitenkin, että tuonnin pienoinen yliote viennistä tulee jatkumaan. Meillä Suomessa tehdään yksinkertaisesti liian vähän innovointeja tänä päivänä, eikä oteta niitä tarvittavia riskejä, jotta saisimme esimerkiksi aikaisemman Nokian tavoin tehtyä ison läpimurron maailmalla. Onko mahdollista, ettemme usko riittävän kovasti itseemme ja osaamiseemme vai puuttuuko yksinkertaisesti resurssit? Oli niin tai näin, niin EU maiden tuonti tulee pysymään voimakkaana edelleen. Elektroniikkaa tullaan tuomaan Aasiasta vielä varmasti aiempaakin enemmän, koska kehitys kehittyy jatkuvasti ja uutta elektroniikkaa puskee koko ajan markkinoille. Britannian osuus tuonnista tulee tippumaan vielä entisestään, kunhan se saa aikaiseksi irtaantua lopullisesti EU:sta.

Case autojen tuonti Saksasta Suomeen

Miksi autoja tuodaan Saksasta Suomeen? Siitä syystä, koska niitä ei pahemmin Suomessa valmisteta, jolloin ne täytyy hankkia muualta. Mistä syystä yksityishenkilökin saattaa hakea autonsa ennemmin Saksasta, kuin ostaa sen vaikka Autotalo Laakkoselta? Se johtuu taas siitä, että kuluttaja näkee saavansa siitä itselleen hyötyä. Hyöty on esimerkiksi taloudellinen, koska autojen hintataso on Saksassa edullisempi, kuin Suomessa ja se johtunee suurimmaksi osaksi matalammasta verotuksesta (Saksassa 19% ALV) ja siitä, ettei autoveroa ole laisinkaan. Suomessa jo pelkästään autovero nostaa autojen hintaa 10-40% riippuen auton arvosta. Autojen varustetaso on myös parempi Saksassa, kuin mitä se on Suomessa ja valikoimaa autojen välisissä malleissakin on enemmän. Tässä on monia syitä, miksi Matti Meikäläinen lähtee mieluummin autonhakureissulle Saksaan. Tätä samaa ajatusta hyödyntävät myös hyvin monet autoliikkeet Suomessa, jotka hakevat Saksasta autoja edelleen myytäväksi asiakkailleen Suomessa. Kilpailu on alalla kovaa ja kilpailuun on vastattava tietysti sillä, että sinullakin autoliikkeenä on vähintään yhtä hyvin varustelluita ja hinnoiteltuja autoja, kuin mitä autoliikkeellä naapurissa on.

Miten tätä tuontiprosessia autoliike voisi mahdollisesti vieläkin tehostaa, jotta taloudellinen hyöty olisi suurempi? Autoliikkeen on varmistettava, että Saksan päässä kaikki toimii suunnitellusti. Tähän kuuluvat esimerkiksi Saksan myyjäliikkeen luotettavuus, ajoneuvon kunnon oikeellisuus, rekisteröinnit, paperit ja tietysti kuljetus Suomeen. Tämän kaiken on oltava mahdollisimman tehokasta ja luotettavaa, jotta ylimääräisiltä mutkilta matkassa vältytään. Kuljetuksessa pystyy esimerkiksi säästämään, jos tuo mahdollisimman monta ajoneuvoa kerralla Suomeen, jolloin ei tarvitse vajaata kuorma-autoa lähettää matkaan. Ajoneuvon saavuttua Suomeen autoliike hoitaa luonnollisesti täällä päässä katsastukset, autoverot yms. Tärkeää on löytää autolle myös mahdollisimman nopeasti ostaja, jotta auto ei lepää varastossa, jossa sen arvo tuskin nousee ainakaan. Tämä prosessi, kun saadaan toimimaan ilman mutkia, niin tuottokin on maksimaalinen. Autoliike tekee voittoa, asiakas on tyytyväinen saadessaan haluamansa unelma-auton ja talous pyörii pyörimistään.

Yleistä viennistä

Suomen viennin kehitys on ollut heikkoa verrattaessa Suomen verrokkimaihin. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomi ei ole pystynyt luomaan uusia innovaatioita eikä luomaan talouskasvua. Mistä tämä voi johtua? Miksi Suomi ei ole pysynyt muiden maiden vauhdissa viennin kasvussa? Miten me voimme tehostaa vientiä ja saada se kasvuun?

Viennin merkitys Suomen talouteen on merkittävä. Viennin kasvaessa myös Suomen taloudellinen tila parantuisi ja kansantulo kasvaisi. Niin kuin Tilastokeskuksen vuoden 2016 raportista ilmenee, Suomen tuonti on tällä hetkellä merkittävästi suurempi kuin vienti. Vientiä oli kokonaisuudessaan 51 miljardia euroa vs. tuontia 55 miljardia. Vuonna 2016 kauppatase oli siis 3 125 miljardia miinuksella. Kun tätä vertaa kahdeksan vuotta taaksepäin eli vuoteen 2008 viennin määrä oli 3 178 suurempi kuin tuonti. Suuren ja mahtavan Nokian alas meno on yksi merkittävä vaikutin, mutta se ei selosta koko totuutta.

Tällä hetkellä suurimpia kauppakumppaneita viennin osalta ovat Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat, Venäjä ja Iso-Britannia. Nämä kaksi edellistä tosin ovat viimeisten vuosien aikana viennin osalta huomattavasti pienentyneet, johtuen Iso-Britannian hiljattaisesta eroamisesta EU:sta ja Venäjän poliittisesta tilanteesta.

Teollisuuden ja korkeakoulujen yhteistyö

Toinen merkittävä syy viennin laskuun on teollisuuden ja korkeakoulujen yhteistyön puute. Vielä 2000-luvulle asti teollisuus ja korkeakoulut tekivät paljon yhteistyötä. Tämän yhteistyön tuloksena voidaan pitää, sitä että paperi- ja puuteollisuuden tuotteet ovat merkittävimpiä vientituotteitamme Suomessa. Heidän läheinen yhteistyö ruokki kumpiakin osapuolia ja tuotti myös kehitystä. 2000-luvun jälkeen teollisuus ja korkeakoulut ovat eronneet toisistaan. Ennen yhteistyössä kehitettiin mm. uusia tuotteita synnyttäviä hankkeita ja nykyään yhteistyö suuntautuu erilaisiin tutkimuksiin. Ja vaikka korkeakoulut ovat suuntautuneet enemmän tutkimuksiin ja niiden tekoon Eero Byckling kertoo kirjassaan Vienti vetämään, näin luomme uusia menestyviä vientituotteita, että oikeastaan Suomessa tehtyjen tutkimusten taso maailmanlaajuisesti on vain keskitasoa, joka suoraan sanoen yllätti meidät. Teollisuuden ja korkeakoulujen mahdollinen uusi yhteistyön aloitus on myös yksi vaihtoehto, mikä voisi nostaa Suomen vientiä. Byckling mainitsee myös tästä kirjassaan ja muistuttaa, että se vaatisi myös rakenteiden muutosta ja selvää suuntaa mitä kohti pyrkiä.

Apurahat oikeaan osoitteeseen

Myös valtiolla on suuri mahdollisuus vaikuttaa viennin kasvuun. Bycklingin vahva mielipide valtion tavasta jakaa apurahat monille eri tahoille on viennin kannalta huono ratkaisu. Hänen mielestään apurahat pitäisi jakaa niille yrityksille, joilla on mahdollisuus, halu ja tavoite kasvattaa tai mahdollisesti luoda uutta vientiä. Mekin olemme sitä mieltä, että jos valtion tavoite on kasvattaa viennin osuutta, on tärkeää kuinka ja kenelle valtio jakaa rahojaan. Jos rahojen jakoa kohdennetaan ja tehostetaan, suuremmalla todennäköisyydellä yrityksistä syntyy vientiyrityksiä. Byckling huomio siitä, että valtion virkailijat, jotka jakavat apurahoja, eivät ole sijoittamisen ammattilaisia. Tämä johtaa siihen, että rahaa jaetaan ns. vääriin kohteisiin, jos tavoitteena on viennin kasvu.

Rahoitus

Muut maat ovat käyttäneet viennin kasvuun eri strategioita, joista mielenkiintoisin ja ehkä Suomelle parhaiten sopiva malli on Israelilla. Siellä heidän mallinsa on sellainen, jossa valtio omistaa yrityksestä puolet ja toisen puolen omistaa joku rahoittaja, usein yhdysvaltalainen. Tämän mallin hienous on siinä, että se houkuttelee riskirahoittajia, joilla on halua sijoittaa yritykseen ja heillä on mahdollisuus ostaa koko yritys itselleen. Näin saadaan yhdysvaltalaisia huippu sijoittajia sijoittamaan heidän maahansa ja samalla saamaan sijoittajien mielenkiinto ja osaaminen tuomaan kehitystä yritykselle. Valtiota tämä malli puolestaan hyödyttää siten, että se saa suuren määrän vientiteollisuutta. Hanke kulkee nimellä Yozma. Muutenkin Suomen tulisi olla tulevaisuudessa houkuttelevampi rahoittajien silmissä. Ulkoa tullut sijoittaja tuo pääomaa ja verkostojaan, jotka ovat erityisen tärkeitä ja ehkäpä elintärkeitä uuden vientiyrityksen luonnissa.

Yhteenveto

Meidän mielestämme viennin osuutta on etenkin valtion tukemana kasvatettava lähivuosina. Aiempina vuosina tilanne on mennyt siihen, että tuonti on ottanut yliotteen viennistä ja on johtanut kauppataseen valumisen miinukselle. Pitkässä juoksussa tämä tietää Suomen taloudelle huonoa, koska rahat virtaavat ulos muualle. Suoranaista oikeaa ratkaisua ei ole esittää, mutta koemme, että etenkin yrittäjyyteen valtion tulisi antaa jatkossa vieläkin isompi tuki. Mitä enemmän yrittäjiä, niin sitä isompi mahdollisuus ja todennäköisyys jollekin Nokian kaltaiselle menestystarinalle on olemassa.

Lähteet:

Eero Byckling, Vienti vetämään. 2017

Marika Koivula, opinnäytetyö 2016, Käytettyjen autojen maahantuonti

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/109094/Koivula_Marika.pdf?sequence=1

Tilastokeskus:

http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaankauppa.html