TUNNE LUKKOSI

Tunnelukkosi kirja kertoo ihmisten aistihavainnoista ja niihin liittyvistä haitallisista käyttäytymismalleista pohjautuen skeematerapiaan. Kirjassa kuvataan ihmisen tunnelukko käyttäytymistä ja annetaan vinkkejä kirjassa kuvattujen tunnelukkojen avaamiseksi.

Vaikka kirja on tehty työkaluksi tunnelukkojen avaamiseksi, on se myös oiva apuväline johtamiseen. Tämä siitä syystä, että kirja antaa laajan kuvan erilaisista ihmisen toimintamalleista ja niiden syistä. Tämän avulla johtava yksikkö tai yksilö voi ymmärtää paremmin itseään sekä muita, ja johtaa parhaansa mukaan erilaisia tunnelukkoja omaavia ihmisiä.

Mikä on tunnelukko?

Tunnelukoksi kutsutaan sitä tapaa reagoida tilanteisiin, jota lapsuudessa tai nuoruudessa on opittu vanhempien sekä muiden aikuisten kautta. Tunnelukon virittyessä lapsuuden muistot palaavat mieleen ja ne käynnistävät erilaiset kokemukset, tunteet ajatukset sekä käyttäytymismallit. Tunnelukko kulkee mukana usein aikuisuuteen asti, jolloin se voi olla haitaksi elämän eri tilanteissa.

Suurin tunnelukkoihin vaikuttava tekijä on lapsuudessa kohdattujen omien vanhempien sekä muiden auktoriteettien vastuunotto ja ymmärrys lapsen tarpeista. Tunnelukkojen vahvuus vaikuttaa siihen, kuinka hyvin asiaa on pystytty käsittelemään ja kuinka paljon sen eteen on tehty töitä. Mitä vastuullisemmin aikuinen on toiminut lapsen elämässä, sitä heikompia tunnelukot ovat.

Tunnelukkojen vallitessa elämää eletään niin sanottujen linssien läpi katsoen. Jokainen tunnelukko omaa omanlaisensa linssin, joka aktivoituessaan näyttää maailmaa kyseisen tunnelukon ominaispiirteiden kaltaisesti. Linssit ovat haitallisia silloin, kun ei pystytä kontrolloimaan tunteita eikä olla läsnä tilanteessa.

Tunnelukot ovat ikään kuin ajureita, jotka ohjelmoivat meidät automaattisesti toimimaan tietyllä tavalla. Ne ovat periytyviä, sillä ihminen on sitä, mitä ympärillä on opetettu, nähty sekä omaksuttu. Mitä enemmän vanhemmilla on esiintynyt tunnelukkoja, sitä todennäköisemmin lapsi kantaa samoja tunnelukkoja tai niiden kompensaatioita. Yleensä tunnelukot ovat negatiivisia, sulkevat pois kaiken positiivisen ja korostavat toisten paremmuutta.

Tunnelukot

Tunnelukkoja on yhteensä 18, ja ne ovat

(www.tunnelukkosi.fi)

Jokaisella tunnelukolla on oma kuvauksensa ja ne löytyvät www.tunnelukkosi.fi sivustolta.

Tunnelukot ovat siis syntyneet lapsuudessa jonkin tarpeen sivuuttamisesta. Tärkeimpiä ihmisen tarpeita ovat lepo, ravinto, sosiaaliset suhteet, liikunta sekä emotionaaliset tarpeet. Yhteenkuuluvuus, vapaus, oma aika, arvostus, läsnäolo ja hyväksyntä ovat esimerkkejä emotionaalisista tarpeista. Emotionaaliset tarpeet ovat ihmiselle yhtä tärkeitä kuin fyysiset tarpeet.

Tarpeet ovat eri asia kuin halu. Halu on lyhyen mielihyvän täyttämistä ja se voi olla esimerkiksi suklaata, alkoholia, shoppailua tai peliriippuvuutta. Silloin ihminen täyttää tyhjää tilaansa lyhytkestoisen mielihyvän kautta, jolloin oikeat tarpeet jäävät sivuun. Tunnelukoissa on kyse oikeiden tarpeiden jäämisestä sivuun. Tunteet kertovat tarpeista, jotka jäävät täyttämättä ja pelko on tarpeiden vaille jättämisestä aiheutuvaa.

Mitä tunnelukot aiheuttavat?

Tunteet voivat hallita ja häiritä järjellistä ajattelukykyä. Tällöin emme pysty ajattelemaan järkevästi tai vastuullisesti sitä vaativissa tilanteissa. Tunnelukot saavat meidät ottamaan asioita henkilökohtaisesti lapsen tavoin. Tunteiden kautta se mitä pelkäät käy toteen. Jokainen tunnelukko ajaa jonkinlaista ajatusta eteenpäin siitä mitä tulisi tapahtumaan, jolloin odotus tapahtuu.

Tunnelukkojen kautta tilanteista syytetään ulkoisia tekijöitä ja estämme näin omien perus tarpeidemme tyydyttämisen. Tunnelukoille ei voi mitään, ennen kuin ne tiedostetaan. Ihmissuhteet voivat toimia vain, jos ne pohjautuvat tasa-arvoisuuteen.

Kolme toimintamallia

Tunnelukoista selviydytään kolmella eri toimintamallilla, jotka ovat välttäminen, antautuminen tai hyökkääminen. Toimimme samalla tavalla kuin villieläimet, ensin pyrimme välttämään tilannetta, jonka jälkeen joko antaudumme tai hyökkäämme. Tosin tilanteet voivat myös olla tunnelukosta riippuen eri päin niin, että ensin tapahtuu hyökkäys, jonka jälkeen vetäydymme ja lopuksi antaudumme. Näitä tilanteita voi tarkkailla niin itsessään kuin muissa. Millä tavalla itse reagoimme ja millä tavalla toiset reagoivat. Tunnelukot tulee siis tunnistaa itse, jotta niistä voi vapautua tutkimalla omaa nykyistä elämäntilannetta.

Moodit

Jokaisessa meissä asuu sisäinen lapsi, sisäistetty haitallinen vanhempi sekä vastuullinen aikuinen. Näitä kolmea kutsutaan moodeiksi, jotka vaihtelevat eri tilanteiden mukaan.

Sisäinen lapsi ja sisäistetty vanhempi

Sisäinen lapsi kuvastaa niitä haitallisia käytösmalleja, joita olemme lapsena omaksuneet ja jotka estävät meitä toimimasta tunnelukkojen kautta vastuullisen aikuisen tavoin. Sisäisellä lapsella on lapsenkaltaiset käyttäytymistavat, jotka saattavat haitata elämää.

Sisäinen lapsi on sisäistänyt käyttäytymismalleja haitalliselta vanhemmalta, joka on lapsuudessa vanhemman auktoriteetin haitallinen käyttäytymistapa. Haitallinen vanhempi on näin myös sisäistetty vanhempi, jonka käyttäytymismallit ovat hyvinkin samankaltaisia kuin lapsuudessa totutut mallit. Tunnelukot aktivoituvat sisäistetyn vanhemman kautta. Ne tuovat haitalliset tilanteet ja tunteet pintaan, jolloin lapsi käyttäytyy tunnelukolle ominaisesti. Tilanteeseen auttaa vain vastuullinen aikuinen, joka tiedostaa lapsen tarpeet. Jokainen voi olla itselle se vastuullinen aikuinen ja tätä kautta avata tunnelukkoja. Jokainen voi myös olla toiselle se vastuullinen aikuinen ja auttaa tätä pääsemään yli vaikeiden tilanteiden. Mutta loppujen lopuksi jokainen on vastuussa itse omasta toiminnastaan.

Vastuullinen aikuinen

Vastuullinen aikuinen osaa ottaa huomioon niin omat kuin toisen tarpeet. Vain minä itse voin olla vastuussa teoistani ja tunteistani.

Vastuullinen aikuinen pystyy luottamaan toisiin ihmisiin, uskaltaa olla haavoittuvainen ja ymmärtää etteivät kaikki asiat aina johdu hänestä. Vastuullinen aikuinen on tietoinen omista tarpeistaan ja osaa ilmaista niitä. Avun pyytäminen ja saaminen vastuullisen aikuisen elämässä on tasapainossa. Vastuullinen aikuinen löytää ympärilleen huolehtivia sekä vastuullisia ihmisiä ja ymmärtää, että olemme kaikki arvokkaita eikä meidän tarvitse todistaa niitä teoillamme.

Vastuullinen aikuinen pitää huolta itsestään, eikä stressaa liikaa koska hän pitää vaatimustason riittävän alhaalla ja on aktiivinen ongelman ratkaisussa. Todellinen vastuullinen aikuisuus on enemmän tässä hetkessä tekemistä.

Tunnelukkojen avaaminen

Tunnelukkoja lähemmäs pääsee selvittämällä niiden syntyperää. Se saattaa olla raskas tie ja tulee ymmärtää, etteivät tunnelukot ole synnynnäisiä, vaan ne johtuvat huomiotta jätetyistä tarpeista. Kirjassa annetaan erilaisia työkaluja tunnelukkojen avaamiseksi joita ovat esimerkiksi sisäisen lapsen kuuntelu, moodi päiväkirjan kirjoittaminen, mindfullness sekä terapiatyöskentely.

Vastuullinen aikuinen vastaa sisäisen lapsen hyvinvoinnista. Vastuullisen aikuisen vahvistaminen on koko loppuelämän hanke, uusien asioiden oppimista ja kasvamista. Vastuullinen aikuinen itsessä ottaa huomioon sisäisen lapsen tarpeet ja toimii niiden mukaan. Tietoisella tarkkailulla voidaan purkaa tunnelukkoja ja kun tarpeet täyttyvät, lukot aukeavat.

Miten tunnelukkojen ymmärtäminen auttaa tiimijohtamistaidoissa tai johtamistaidoissa ylipäätään?

Lukemani perusteella koen tunnelukkojen ymmärtämisestä olevan hyötyä ainakin henkilöstöjohtamisen tasolla. Johdettaessa tulisi ymmärtää erilaisia ihmisiä ja olla valmis ottamaan vastuullisen aikuisen rooli sitä tarvittaessa. Oikeastaan johtajalta vaaditaan vastuullisen aikuisen käyttäytymistä, sillä hän on yrityksen johtoasemassa. Vastuullisena aikuisena johtaja pystyy ymmärtämään, että jokaisella on hyviä sekä huonoja päiviä, mutta tarvittaessa myös uskallusta ja ymmärrystä puuttua tilanteisiin joissa kohdataan tunnelukkoja. Johtajalla olisi hyvä olla käsitys missä tiimiläiset tai työntekijät menevät tarpeidensa kanssa. Toki tähän tulee ottaa huomioon ammatillinen puoli, johtaja ei voi olla terapeutti eikä vanhempi, mutta toiminnallaan hän voi olla vastuullisen aikuisen roolimalli sekä auktoriteetti.

Yhteenveto

Tunnelukkojen työstäminen on pitkäjänteinen sekä jatkuva prosessi. Se on päivä päivältä kasvamista vastuulliseksi aikuiseksi, ymmärtäen sisäisen lapsen tarpeet ja ottaen huomioon sisäistettyjen vanhempien toimintamallit. Johtaja ei ole vastuussa työntekijöiden tai tiimiläisten tunnelukoista, mutta niitä huomaamalla ja ymmärtämällä voi ohjata oikeaan suuntaan sekä rakentaa luottamusta.

Johtaja on samassa asemassa kanssatyöskenteleviensä kanssa. Myös hänellä on tunnelukkoja, eikä johtajuus itsessään tee hänestä vastuullista aikuista, vaan hän tekee sen itse itsensä kautta. Tällöin tulisi ymmärtää ihmisen inhimillisyys.