Johdanto

Tässä podcastia ja teoriaa yhdistelevässä esseessä pohditaan tunnetaitojen merkitystä työelämässä ja tiimiyrittäjyyden menestystekijänä. Kuinka voimme hyödyntää tunnetaitoja ja miten se näkyy yksilö- ja tiimitasolla? Kuuluvatko tunteet tai ystävyys ylipäätään työpaikalle? Liitteenä olevassa podcast-jaksossa Helmi ja Niina pohtivat tunnetaitoja, niin Roiman näkökulmasta kuin omista henkilökohtaisista kokemuksistaan käsin. Kirjallisessa osuudessa syvennytään näiden aiheiden pariin ottaen tukea erilaisista teorialähteistä, kuten positiivisen psykologian koulutuspalveluja tarjoavan Joyllan webinaarista Tunnetaidot ja positiivinen psykologia. Tarkastelemme sitä, kuinka tunnetaitoja voidaan kehittää osana tiimityötä ja avaamme muutamia esimerkkejä siitä, kuinka Roima on tunnetaidoissaan kehittynyt.

Mitä ovat tunnetaidot?

Tunnetaidot ovat olennainen osa työelämässä menestymistä, sillä ne mahdollistavat omien tunteiden havainnoinnin, ilmaisun ja säätelyn. Näiden taitojen avulla yksilö pystyy myös hahmottamaan toisten tunteita, mikä on keskeistä vuorovaikutustilanteissa. Ilman toimivia tunnetaitoja ihminen saattaa olla tunteidensa vankina, mikä vaikeuttaa tehokasta toimintaa ja päätöksentekoa. Tunnetaidot rakentuvat jo lapsuudessa, mutta niitä voi ja kannattaakin kehittää läpi elämän. Vahvistamalla tunnetaitojaan yksilö voi parantaa vuorovaikutustaitojaan, hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan. Joitakin keinoja tunnetaitojen vahvistamiseen ovat tunteiden huomioiminen, itselle luvan antaminen ilmaista erilaisia tunteita sekä keinojen löytäminen tunteiden säätelyyn ja itsehillintään. Empatialla suhtautuminen tunteisiin auttaa ymmärtämään niiden merkityksen elämässä. (YTHS, 2024)

Kuinka tunnetaidot ovat Roimassa kehittyneet

Proakatemialla tunnetaidot ovat valtava osa vuorovaikutusta ja tunneilmaisu taidot korostuvat. Tiimityöskentelyssä epävarmuuden, pelon ja häpeän sietämistä tulee opittua rutkasti. Meillä Roimassa oli toisen vuoden keväällä vaihe, että tartuimme negatiivisuuteen ja ilmaisimme huolta negatiivisesta ilmapiiristä. Pikkuhiljaa tajusimme, että negatiivisille tunteille täytyy antaa myös tilaa mutta niihin ei saa takertua liikaa. Ylipäätään olemme oppineet valtavasti myös turhautumisen ilmaisusta, ennen olemme joko hieman piilotelleet turhautumista tai lopulta räjähtäneet turhautumisen tunteen kanssa. (YTHS, 2024)

Pohdimme podcastissa, että onko tiimin hyvä meininki, eli pöhinä aina niin hyvä juttu? Voiko hyvällä pöhinällä peittää tai yrittää vältellä aitojen tunteiden käsittelyä? Camilla Tuominen erottelee tunnetaitojen pitkä- ja lyhytjänteisiä hyötyjä. Kun tiimiyritys pyrkii kehittymään huipputiimiksi pitkäjänteinen tunneilmaston rakentaminen, on tärkeämpää, kuin ikävien tunteiden välttely (Tuominen, 2020)

Onko hyvä pöhinä aina vilpitöntä vai merkki valetiimivaiheesta; aitojen tunteiden välttelyä, epävarmuutta ja konfliktien pelkoa

Kun luotamme siihen, että tiimi kantaa ja kestää kaikenlaisia tunteita, puhutaan tiimissä vallitsevasta psykologisesta turvallisuudesta. Amy Edmondson on tutkinut tiimien psykologista turvallisuutta ja huomannut, että psykologisesti turvallisissa tiimeissä raportoidaan enemmän virheitä. Tämä ei johdu siitä, että virheitä tehtäisiin enemmän, vaan siitä, että ne uskalletaan nostaa esiin, koska tiimin kollektiivinen tavoite on kehittyä. Edmondsonin mukaan psykologisesti turvallisessa tiimissä kommunikoidaan avoimesti, hyväksytään monimuotoisuus, uskalletaan ottaa laskelmoituja riskejä ja pyytää apua. Tiimissä luotetaan toisiin ja hyödynnetään kaikkien yksilöllisiä tietoa ja taitoa yhteisen menestyksen saavuttamiseksi. (A. Edmondson. Fearless Organization)

Psykologinen turvallisuus on kasvanut Roimassa sen myötä, kun yksilöt ovat tuoneet omia tunteitaan ja haasteitaan ilmi koko tiimille. Aina tiimiläisen käytökselle tai läsnäolon puutteelle on saanut selityksen, kun olemme avoimesti alkaneet juttelemaan ja tiimi kysyy lopuksi ”miten me voimme tiiminä auttaa sinua tässä?” Meidän tilanteessamme bisneksen voima kumpuaa tiimistä, jolloin tunteet ovat tärkeässä asemassa. Me voimme olla tehokkaampi ja tuloksekkaampi tiimi, kun tiedämme tiimiläisten resurssit ja ylläpidetään hyvinvoivaa yrityskulttuuria

Yksi esimerkki Roiman tunnetaidoista, kun olemme tiimin kesken käsitelleet laidasta laitaan isoja tunteita, oli 2023 vuoden myyntipäivät. Kävimme tiimin kesken valtavan kirjon tunteita ja näimme toisistamme sellaisia puolia mitä ei vielä ollut nähty. Oli onnistumisen ja itsensä ylittämisen tunteita mutta lopulta hämmennystä, surua ja vihaa. Kävimme koko tiimin sekä pienemmissä porukoissa läpi tapahtunutta ja käsittelimme kaikkien tunteita. Kun on kyse tiimistä, jossa on paljon ihmisiä, tarkoittaa se = paljon eri tunteita sekä eri aikoja mitä niiden käsittelyyn menee. Tässä tilanteessa vaadittiin ymmärrystä ja empatiaa monelta tiimin jäseneltä.

Kannattaako tunteita aina kuunnella?

Tunteet ovat aina tärkeää tunnistaa ja hyväksyä, mutta se kuinka niitä ilmaisemme, on asia erikseen. Ennen tunteiden ilmaisua on hyvä käydä hieman tarkemmin läpi mistä tunteessa onkaan kysymys ja mistä tunne alkujaan kumpuaa. Jos lähdemme ilmaisemaan tunteitamme ennen tällaista jäsentelyä, on riski, että asian mittasuhteet ovat ylimitoitetut ja viesti menee hieman aiheen vierestä. Jäsentelyn jälkeen pystymme myös paremmin kertomaan mistä on kyse ja saamme rakentavamman lopputuloksen. Arto Pietikäinen (2009) ohjeistaa Joustava mieli kirjassaan, että ajatuksien ja tunteiden eriyttäminen auttaa meitä ymmärtämään mistä oikeasti on kyse. Jos esimerkiksi huomaamme tuntevamme riittämättömyyttä, voi alkulähde olla ajatuksessa, että kollega hoiti työnsä niin esimerkillisesti, että olemme epävarmoja omasta panoksestamme. Ennen kuin annamme riittämättömyyden tunteelle vallan, voimme pysähtyä miettimään onko ajatus totta ja onko kollegan suoritusta alkujaankaan relevanttia verrata omaamme.

Joyllan webinaarissa (2023) nostettiin myös esille se, miksi on ihmisille luontaista tulkita asioita epävarmuuksien ja haasteiden valossa. Tällöin puhutaan negatiivisesta vinoumasta. Huomaamme negatiiviset asiat helpommin, reagoimme niihin positiivisia vahvemmin ja ne jäävät myös mieleen tiukemmin. Tällainen ominaisuus on perua ajoilta, jolloin ihmisen selviytymisen kannalta oli merkittävää huomata mahdolliset vaarat. Nykypäivänä tarpeellisempaa on osata säätää omaa ajatteluamme. (Joylla, 2023)

Koska tartumme herkästi negatiivisiin asioihin ja jäämme kiinni epävarmuuksiimme, on positiivisten asioiden korostaminen erityisen merkityksellistä. Positiivisuuden ylläpitäminen vaatii meiltä hieman enemmän panostusta ja työtä, mutta se maksaa itsensä takaisin. Tiimissä huomaamme auttavamme toisiamme tunnistamaan onnistumisia ja kehitystä, asioita, jotka ovat jo hyvin, sekä ottamaan aikaa ja tilaa myös näille positiivisille kokemuksille. Positiivinen vahvistaminen auttaa myös vastaanottamaan haasteita, koska myönteiset tunnetilat vahvistavat resilienssiämme ja suhtaudumme haasteisiin vain osana kokonaisuutta, emmekä pääasiallisen asian tilana. (Joylla, 2022)

Voiko tunnetaitoja kehittää?

Tunnistamme tunnetaitojemme kehittyneen tiimiyrittäjyyden aikana huimasti. Tähän on varmasti useita syitä, mutta merkittävimmät tekijät ovat jokapäiväinen mahdollisuus harjoitella, sekä ympäristö, joka tukee kehitystä. Joylla (2022) neuvoo aloittamaan tunnetaitojen harjoittelun tunteen havainnoinnista, tunnistamisesta ja nimeämisestä. Tämän jälkeen voidaan siirtyä harjoittelemaan tunteen säätelyä ja ilmaisua. (Joylla, 2022). Jaoimme tunnetaidon harjoittelun tiimityössä kolmeen kohtaan: Tunteen tunnistamiseen, tunteen käsittelyyn ja tunteen ilmaisuun. Tässä järjestyksessä pääsemme myös hedelmällisempään lopputulokseen tunteen ilmaisun osalta.

1. tunnistaminen – mistä tunne tulee, millaista viestiä se kertoo?
2. käsittely – kuinka voin suhtautua tähän tunteeseen ja millä tavoin se on merkittävä työni ja tiimini osalta?
3. ilmaisu – miltä osin tunne on relevanttia jakaa tiimin kanssa, mikä on se viesti, jonka haluan tiimini ymmärtävän?

Tunnetaidoissa voimme myös harjoitella tunnesäätelyä eli sitä, kuinka paljon valtaa annamme tunteillemme tai millaista virettä tavoittelemme. Positiivinen mielentila on työmme kannalta tarpeellista, koska se muun muassa ylläpitää luovuutta ja laajentaa ajatteluamme. Pystymme silloin myös huomioimaan muut tiimiläiset paremmin, koska emme ole selviytymisvaiston ohjaamassa ”minä”-ajattelussa kiinni. Ylläpitääksemme tällaista mielentilaa, voimme kannatella itseämme luonteenvahvuuksillamme. Luonteenvahvuus on ajatus, tunne- tai käyttäytymismalli, jonka toteuttaminen tuo meille energiaa ja auttaa meitä siten ylläpitämään positiivista virettä. Tällaisia ovat esimerkiksi inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja rohkeus. Positiivisen mielentilan tavoittelun keskellä on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa positiivisuuteen keskittyminen muuttuu epämiellyttävien tunteiden välttelyksi ja kieltämiseksi. (Joylla, 2022)

Kaikki tunteet ovat meille viestejä itseltämme ja epämiellyttävien tunteiden osalta on merkittävää tunnistaa, mitä viestiä tunne tuo. Kun huomaamme ärsyyntyvämme jostain, se voi olla meille viesti siitä, että jotain rajaamme tai arvoamme on rikottu. Siksi onkin tärkeää jäsennellä nuo ajatukset ja tunteet, ennen niiden ilmaisemista, jotta se todellinen viesti tulee kuulluksi.

Pohdinta

Pohdimme podcastissä tunteiden ja bisneksen liittoa, ja sitä onko ystävyys bisneksen kannalta hyöty vai haitta. Uskomme, että tunteiden ja ystävyyden merkitys työelämässä korostuu entisestään tiimiyrittäjyydestä puhuttaessa, kun yhteenkuuluvuus ja yhteistyö ovat niin suuressa roolissa. Meidän työssämme hyvät tunnetaidot auttavat monilla tavoin, joista kiteytimme alle neljä selkeintä.

1. Tunnetaidot sujuvoittavat työtä
2. Tunnetaidot tukevat avointa keskustelu- ja palautekulttuuria
3. Ymmärrämme tuen ja kannustuksen merkityksen – tarjoamme sitä päivätasolla toisillemme
4. Ymmärrämme toistemme resurssit – ylipäätään tiedämme resursseistamme, koska luotamme jakaa myös henkilökohtaisia asioita tiimin kesken

Mietimme myös sitä, kuinka yhteinen liiketoiminta voi kehittyä ystävyydeksi ja kuinka se eroaa tilanteesta, jossa liiketoiminta käynnistetään ystävyydestä käsin. Näemme, että näissä skenaarioissa vallitsee erilainen dynamiikka, koska luonnollisesti priorisoimme sen osa-alueen, josta suhteeseen on lähdetty. Eli mikäli ystävykset aloittavat liiketoiminnan yhdessä, vaalitaan ystävyyttä huolellisemmin ja ehkä ajoittain liiketoiminnan kustannuksella, kun taas liiketoiminnan myötä ystävystyneiden toimintakulttuuri pohjautuu liiketoiminnallisiin sääntöihin ja raameihin. Molemmissa tapauksissa ystävyys tuo yhteistyöhön ja liiketoimintaan uusia ulottuvuuksia muun muassa kehittävän palautteen muodossa. Kun palautetta annetaan rakkaudesta ja aidosta halusta kehittää toisiamme, uskomme myös palautteen saajana kehitysehdotusten hyväntahtoisuuteen ja pystymme käsittelemään palautetta lahjana. Tiimissä olemme myös huomanneet, kuinka arvokasta palaute onkaan tiimin ja liiketoiminnan kehittymisen kannalta, ja olemme alkaneet vaatia rehellistä palautetta kaikilta. Patric Lencioni nosti Nordic Business Forumin puheessaan (2023) esille, kuinka meillä on vastuu nostaa epäilyksemme esille ja antaa palautetta. Tästä inspiroituneena podissa lainataankin Niinan muistiinpanoja, joissa sanotaan: ”Älä pihtaa tiimiltä mahdollisuutta onnistua, vaan koska sulla ei ole munaa sanoa mitä ajattelet”(Piirainen.2023). Tunnetaidot kulkevat käsi kädessä monen tiimityölle elintärkeä teeman kanssa, kuten avoimuuden, luottamuksen, palautekulttuurin ja ystävyyden. näistä haluamme jatkossakin pitää kiinni.

LÄHTEET:

Edmondson, A. 2018. The Fearless Organization. Wiley: Englanti

Joylla. 2022. Tunteet ja positiivinen psykologia. Webinaaritallenne. Tallennettu 18.08.2022. Katsottu 06.2023. https://www.joylla.com/tunteet-ja-positiivinen-psykologia

Lencioni, P. 2023. Teamwork simplified. Puhe. Nordic Business Forum. 27.09.2023.

Pietikäinen, A. 2009. Joustava mieli – Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta. Duodecim; Helsinki

Tuominen, C. 2020. Tunteet ei kuulu työpaikalle. Otava; Helsinki

YTHS. Tunnetaidot määritelmä. nd. https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/tunnetaidot/