Esseen on kirjoittanut Empirian Erika Niemi, Samuli Viitanen ja Tony Kalliala 

Essee jatkuu… 

Tunnesäätelytaidot organisaatioissa 

Menestyvät organisaatiot ymmärtävät tunnesäätelytaitojen roolin ja panostavat niiden kehittämiseen organisaatiotasolla. Organisaation ilmapiiri, johtamiskulttuuri ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat tunnesäätelytaitojen vahvistumiseen tai heikentymiseen.  

Organisaation ilmapiiri vaikuttaa suoraan työntekijöiden sitoutumiseen ja työtyytyväisyyteen. Työntekijät, jotka kokevat työympäristönsä tukevan tunnesäätelytaitoja, todennäköisemmin kokevat työnsä mielekkääksi ja tuntevat olonsa arvostetuiksi. Tämä sitoutuminen voi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja luoda vakaampaa työvoimaa, mikä puolestaan parantaa organisaation jatkuvuutta ja tehokkuutta. (Takamäki, M 2019.)  

Organisaatiot eivät ole staattisia, vaan ne muovautuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Tunnesäätelytaidot eivät ole vain yksilöllisiä ominaisuuksia, vaan ne voivat olla myös organisaation voimavara. Organisaatiokulttuurin muokkaaminen kohti tunnesäätelytaitoja arvostavaa ilmapiiriä voi tuoda lukuisia hyötyjä, jotka ulottuvat työtyytyväisyydestä aina liiketoiminnan menestykseen saakka. (Takamäki, M 2019.)  

Muuttuvassa organisaatiossa tarvitaan joustavaa mieltä ja tunteiden joustavuutta. Menestyksellisen muutoksen taustalla ovat sitoutuneet ihmiset sekä avoin ja luottamuksellinen tunneilmasto. Tiimin kollektiiviset tunteet vaikuttavat toimintaan, ja positiivinen tai negatiivinen asenne voi tarttua. Työpäivän aikana tapahtuvat kohtaamiset luovat kollektiivista tunne-energiaa, mikä vaikuttaa työilmapiiriin ja tunnelmaan. (Takamäki, M 2019.) 

Jos organisaation tunteiden käsittely on puutteellista, avoimuutta ei synny luontaisesti. Toimintaa ohjaavat kontrolli ja säännöt, mikä voi johtaa epäluottamukseen, tyytymättömyyteen ja pelon ilmapiiriin. Tämä haittaa positiivista työilmapiiriä. (Takamäki, M 2019.) 

Tunnetyöskentely ei merkitse tunteiden torjumista tai painottumista vain positiivisiin tunteisiin. Jatkuva paine olla aina iloinen voi olla uuvuttavaa. Liiallinen positiivisuus saattaa johtaa ikävien tunteiden välttelyyn. Tunnetyöskentely ei myöskään oikeuta tunteiden purkamista huonolla käytöksellä tai sanoilla. Tunteiden kokeminen ja toiminta ovat eri asioita – se ei ole syyllistämistä, valittamista tai tunteiden tukahduttamista. (Takamäki, M 2019.) 

Tunnetyöskentely tarkoittaa yksinkertaisesti omien tunteiden tunnistamista. Kielteisten tunteiden kokeminen ei lisää niitä, vaan voi pikemminkin auttaa niiden käsittelyssä. Välttäminen saattaa pahentaa ikäviä tunteita entisestään. Kaikkia tunteita tulisi hyväksyä ja tuntea. Ei tarvitse aina reagoida tunteisiin, mutta niiden sietokyky on tärkeää mielen ja ihmissuhteiden hyvinvoinnille. (Takamäki, M 2019.) 

Tunteet ja itsetuntemus 

Tunteet voivat avata uusia oivalluksia ja ulottuvuuksia, kun ne eivät herätä pelkoa tai hallitsemattomia reaktioita. Kun ymmärrämme, miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme ja opimme hallitsemaan niitä, voimme vapautua häiritsevistä käytösmalleista. (Takamäki, M 2019.) 

Tietoisesti valitsemalla reaktiomme tai reagoimattomuuden, tunneäly kasvaa. Näin otamme enemmän vastuuta omista ajatuksistamme, tunteistamme ja sitä seuraavasta toiminnastamme. (Takamäki, M 2019.) 

Tunteet ovat arvokas väline itsetuntemuksen lisäämisessä ja oman toimintamme tiedostamisessa. Luottamus itseen mahdollistaa vaikeidenkin asioiden esiin nostamisen ja rakentavan kommunikaation työyhteisössä. Tämä voi vaikuttaa myönteisesti koko organisaation ilmapiiriin. (Takamäki, M 2019.) 

Tunnesäätelyn häiriöt 

Tunnesäätelyn häiriöt muodostavat monimuotoisen joukon psykologisia haasteita, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn hallita ja säädellä omia tunteitaan. Näitä häiriöitä esiintyy eriasteisina, ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön elämään sekä sosiaalisiin suhteisiin.  

Tunnesäätelyn vaikeudet voivat ilmetä, kun yksilöllä on haasteita tunnistaa omia tunteitaan ja ilmaista niitä asianmukaisesti. Tämä voi johtaa tunteiden tukahduttamiseen tai päinvastoin, liialliseen purkautumiseen, mikä vaikeuttaa terveellistä tunnesäätelyä. 

Affektiiviset häiriöt, kuten masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, voivat voimakkaasti vaikuttaa mielialaan ja siten vaikeuttaa tunteiden hallintaa. Yksilö saattaa kokea voimakasta surua, ilottomuutta tai äkillisiä mielialan vaihteluita, mikä haastaa tunteiden säätelyn tasapainon. 

Impulsiivinen käyttäytyminen liittyy tunnesäätelyn haasteisiin, kun yksilöllä on vaikeuksia hillitä äkillisiä impulssejaan. Tämä voi ilmetä esimerkiksi raivokohtauksina tai ylireagointina stressaaviin tilanteisiin, heikentäen kykyä säädellä tunteitaan rakentavalla tavalla. 

Ahdistuneisuushäiriöt, kuten yleistynyt ahdistuneisuushäiriö tai paniikkihäiriö, voivat vaikeuttaa tunteiden hallintaa. Jatkuva huoli ja pelko voivat häiritä rauhallista tunteiden käsittelyä, luoden jatkuvan haasteen tasapainoiselle tunnesäätelylle. 

Traumaperäiset stressihäiriöt voivat vaikuttaa voimakkaasti tunteiden käsittelyyn. Traumaattiset kokemukset voivat synnyttää voimakkaita ja vaikeasti hallittavia tunteita, mikä asettaa lisähaasteita tunnesäätelyn näkökulmasta. 

Persoonallisuushäiriöt, erityisesti epävakaa persoonallisuushäiriö, tuovat omat haasteensa tunnesäätelylle. Epävakaa persoonallisuushäiriö on mielenterveyden häiriö, joka heikentää toimintakykyä merkittävästi. Sen oireet voivat vaihdella paljonkin, mutta keskeisiä oireita ovat epävakaa tunne-elämä, vaikeus säädellä omaa käyttäytymistä ja ongelmat vuorovaikutussuhteissa muiden ihmisten kanssa. Hoitona on ensisijaisesti psykoterapia ja tarvittaessa psyykenlääkkeet. (kaypahoito.fi) 

Tunnesäätelyn häiriöt eivät ainoastaan vaikuta yksilön sisäiseen maailmaan vaan heijastuvat myös ulkoisiin vuorovaikutussuhteisiin ja päivittäisiin toimintoihin. Näiden häiriöiden tunnistaminen ja asianmukainen hoito, usein ammattiauttajan ohjauksessa, ovat olennaisia askelia kohti terveellisempää tunnesäätelyä ja parempaa elämänlaatua. 

Tunnesäätelytaitojen puute ja negatiivinen vaikuttaminen 

Huonot tunnesäätelytaidot voivat vaikuttaa merkittävästi työympäristöön ja organisaation toimivuuteen monin tavoin. 

Yksilöiden, joilla on haasteita tunnesäätelyn kanssa, on vaikeampaa hallita konflikteja rakentavasti. Heidän reaktionsa voivat olla voimakkaita ja impulsiivisia, mikä lisää konfliktien eskaloitumisen riskiä. Tämä voi synnyttää negatiivisen ilmapiirin ja haitata tiimityötä. 

Heikot tunnesäätelytaidot heijastuvat usein kommunikaatioon. Ymmärryksen puute omista ja muiden tunteista voi johtaa epäselvyyksiin ja väärinkäsityksiin työyhteisössä. Tämä heikentää vuorovaikutusta ja voi lisätä stressiä työpaikalla. 

Heikko tunnesäätely voi vaikuttaa tiimityöhön. Yhteistyön laatu kärsii, kun ihmiset eivät pysty ilmaisemaan itseään avoimesti tai ymmärtämään toistensa tunteita. Tämä voi johtaa luottamuksen puutteeseen ja tehokkuuden laskuun. 

Henkilöillä, joilla on heikot tunnesäätelytaidot, voi olla vaikeuksia käsitellä epäonnistumisia tai pettymyksiä. Tämä voi heijastua heidän motivaatioonsa ja vaikuttaa koko organisaation suorituskykyyn.  

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, heikot tunnesäätelytaidot vaikeuttavat johtamista. Esimiehillä saattaa olla haasteita motivoimisessa ja positiivisen organisaatiokulttuurin luomisessa. Tämä voi heikentää työntekijöiden sitoutumista ja vaikuttaa koko organisaation hyvinvointiin. 

Kokonaisuudessaan huonot tunnesäätelytaidot voivat luoda negatiivisen kierteen työyhteisössä, vaikuttaen työntekijöiden hyvinvointiin ja organisaation tehokkuuteen. Siksi on tärkeää tunnistaa nämä haasteet ajoissa ja tarjota mahdollisuuksia tunnesäätelytaitojen kehittämiseen sekä yksilöille että organisaation tasolla. Tämä voi parantaa työilmapiiriä ja edistää tuottavuutta. 

Haasteet tunnesäätelytaitojen kehittämisessä 

Vaikka tunnesäätelytaitojen kehittäminen on keskeistä ja edistää liiketoimintaa, se ei aina ole kovin suoraviivaista. Yksilölliset erot, kulttuuriset tekijät ja organisaation asenteet voivat muodostaa haasteita. Esimerkiksi erilaiset kulttuuriset odotukset saattavat vaikuttaa siihen, miten tunteita ilmaistaan ja mitä pidetään hyväksyttävänä. Lisäksi organisaation on oltava valmis tukemaan työntekijöitä heidän pyrkimyksissään kehittää näitä taitoja. Tämä vaatii johdon sitoutumista, selkeää viestintää ja jatkuvaa tukea. 

Tunnesäätelytaidot tarjoavat lukuisia etuja, mutta niiden kehittäminen organisaatiossa voi kohdata monia haasteita. On tärkeää tunnistaa nämä haasteet ja löytää strategioita niiden voittamiseksi, jotta tunnesäätelytaitojen integrointi organisaation toimintaan olisi mahdollisimman tehokasta. 

Yksi haasteista on perinteisen liiketoimintakulttuurin vastustuskyky muutoksille. Monissa organisaatioissa vallitsee perinteinen näkemys liiketoiminnasta, joka korostaa tehokkuutta ja tuloksia tunteiden sijaan. Tämä voi luoda vastarintaa tunnesäätelytaitojen integroimiselle, kun organisaation jäsenet kyseenalaistavat niiden merkityksen liiketoiminnan kontekstissa. Voittamiseksi tässä haasteessa organisaation on tarpeen tiedottaa selkeästi siitä, miten tunnesäätelytaidot voivat parantaa työsuoritusta ja tukea organisaation tavoitteita. 

Toinen haaste liittyy koulutuksen ja resurssien saatavuuteen. Monet organisaatiot eivät välttämättä ole varautuneet tarjoamaan tarvittavaa koulutusta tunnesäätelytaitojen kehittämiseen. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijät jäävät vaille tarvittavia taitoja, mikä puolestaan vähentää organisaation kykyä hyötyä näistä taidoista täysimääräisesti. Haasteen voittamiseksi organisaatioiden on investoitava koulutusohjelmiin ja varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus kehittää tunnesäätelytaitojaan. 

Kolmas haaste liittyy arviointiin ja seurantaan. Tunnesäätelytaitojen kehittäminen vaatii jatkuvaa arviointia ja seurantaa, jotta voidaan mitata edistymistä ja tunnistaa alueet, jotka tarvitsevat lisää huomiota. Monilla organisaatioilla ei kuitenkaan ole selkeitä mittareita tunnesäätelytaitojen arvioimiseen, mikä vaikeuttaa kehityksen seuraamista. Ratkaisuna tähän haasteeseen organisaatioiden tulisi kehittää selkeitä arviointityökaluja ja sisällyttää ne säännöllisesti suoritusarviointiprosesseihin. 

Tunnesäätelytaitojen kehittäminen organisaatiossa kohtaa useita haasteita, mutta näitä haasteita voidaan voittaa strategisella suunnittelulla ja sitoutumisella. Voittamalla nämä haasteet organisaatiot voivat luoda positiivisen muutoksen työympäristössään ja edistää sekä yksilöiden että organisaation menestystä pitkällä aikavälillä. 

Yhteenveto 

Tunnesäätelytaidot työelämässä ovat näkyvästi nouseva trendi, ja niiden merkitys on kasvaa organisaatioiden pyrkiessä luomaan kestäviä ja inhimillisiä työympäristöjä.  

Tämän esseen tarkoituksena oli tarkastella tunnesäätelytaitojen roolia yksilöiden ja organisaatioiden menestyksessä. Keskityimme siihen, miten nämä taidot vaikuttavat yksilöiden suorituskykyyn, tiimityöskentelyyn ja organisaatioon yleisesti. Lisäksi käsiteltiin haasteita, joita organisaatiot saattavat kohdata tunnesäätelytaitojen integroimisessa osaksi liiketoimintaansa. 

Yksilöllä, joka hallitsee nämä taidot, on paremmat mahdollisuudet kohdata haasteita, parantaa yhteistyötä ja menestyä urallaan. Organisaatiot, jotka panostavat tunnesäätelytaitojen kehittämiseen, voivat nauttia paremmasta työtyytyväisyydestä, tehokkaammasta vuorovaikutuksesta ja pitkäkestoisemmasta organisaatiokulttuurista. Kattava ja systemaattinen lähestymistapa tunnesäätelytaitojen kehittämiseen on investointi, joka voi maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti pitkällä aikavälillä.  

Näin ollen tunnesäätelytaidot eivät ainoastaan ole avainasemassa yksilön menestyksessä työelämässä, vaan ne myös muokkaavat organisaatioiden kykyä luoda kestävää ja voimakasta työympäristöä, joka edistää sekä yksilöiden että organisaation kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

LÄHTEET 

FitMind. (n.d.) Tunnesäätelyn ongelmat. FitMind Psychotheraphies. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/tunne-elaman-epavakauden-omahoito-ohjelma/tunnesaately> Viitattu 7.12.2023. 

Mielenterveystalo. (n.d.) Tunnesäätely. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/tunne-elaman-epavakauden-omahoito-ohjelma/tunnesaately> Viitattu 7.12.2023. 

Mieli. (2022) Tunnetaidot tukevat työssä. Mieli Suomen Mielenterveys ry <https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/tunnetaidot-tyossa/> Viitattu 7.12.2023. 

Pietikäinen, H-P. (2023) Tunne pelkosi, vapaudu elämään. Bazar Kustannus. Helsinki. 

Sadeniemi, M. Häkkinen, M. Koivisto, M. Ryhänen, T. Tsokkinen, A-L. (2021) Viisas Mieli. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. 

Takamäki, M. (2019) Tunnetyöskentelyn merkitys organisaatiossa. Valmennustrio. <https://valmennustrio.fi/blogit/tunnetyoskentelyn-merkitys-organisaatiossa/> Viitattu 7.12.2023.