Esseen on kirjoittanut Empirian Erika Niemi, Samuli Viitanen ja Tony Kalliala 

Johdanto 

Tunnesäätelytaidot ovat nousemassa keskeiseen rooliin nykyaikaisessa työelämässä, joka on nopean muutoksen, kompleksisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen värittämää. Tämä essee tutkii tunnesäätelytaitojen merkitystä työelämässä, niiden vaikutusta yksilön menestykseen ja organisaation tehokkuuteen sekä keinoja, joilla näitä taitoja voidaan kehittää ja integroida osaksi organisaatiokulttuuria. (Mieli 2022.) 

Kun tunne valtaa mielen, heikentyy kyky ajatella selkeästi. Tunnetilojen säätelyä voi opetella. Säätelyn avulla opit valitsemaan paremmat toimintatavat. (Mielenterveystalo n.d.) 

Tunteminen ei ole vaarallista, vaikka joskus tunteet saattavat olla vaikean tuntuisia. Itse tunne on yleensä viisas ja juuri sillä hetkellä tärkeä. Tunteisiin reagoiminen voi sen sijaan muodostua haitalliseksi. Omien tunteiden tukahduttaminen on toki sekin suorin reitti hankaluuksiin. 

Useat kantavat sisällään tunnetaakkaa. Sitä on saattanut kertyä elämän saatossa melkoinen lasti. Tuo taakka kasvaa joka kerta, kun korvaamme epämiellyttävän tunteen jollain meitä miellyttävällä tekemisellä. Moderni aikakausi tarjoaa tähän mitä parhaimmat puitteet: on kännykkää, somea, valtavasti erilaista kirjallisuutta, elokuvia, sarjoja, musiikin suoratoistopalveluita, deittisovelluksia, ties mitä kaikkea.  

Mukavien tunteiden valitseminen ja epämiellyttävien sivuuttaminen ei ole ainoastaan helppoa, vaan siihen jopa kannustetaan. (Pietikäinen 2023) 

Tunnesäätelytaidot yleisesti

Tunteet ovat olennainen osa ihmiskokemusta toimien sekä motivaattorina että viestintävälineenä. Ne ohjaavat käyttäytymistämme ja vaikuttavat vuorovaikutukseemme ympäröivän maailman kanssa. Tunteiden monimuotoisuus tarjoaa elämään suunnan ja merkityksen, kun taas järki auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Evoluution myötä kehittyneillä tunteilla on keskeinen rooli niin yksilön kuin lajin selviytymisessä. Erilaiset tunteet, kuten pelko ja häpeä, täyttävät erityistehtäviä suojellen meitä vaaroilta ja ohjaten sosiaalista käyttäytymistämme.  

Tunnesäätelyn taidot ovat kehittyneet evoluution myötä monimutkaisina sopeutumisstrategioina, jotka auttavat eliöitä selviytymään ja menestymään vaihtelevissa ympäristöissä. Evoluution varhaisvaiheissa perustunteet, kuten pelko, ilo ja viha kehittyivät auttamaan eliöitä reagoimaan ympäristöönsä nopeasti ja tehokkaasti. Tämä auttoi eliöitä havaitsemaan uhkia, tunnistamaan mahdollisuudet ja reagoimaan niihin sopivalla tavalla.  

Sosiaalisen vuorovaikutuksen myötä evoluutio edisti monimutkaisten ryhmien syntymistä. Tunteet kuten empatia ja kiintymys, kehittyivät vahvistamaan sosiaalisia siteitä, mikä paransi ryhmässä selviytymistä ja resurssien jakamista. Tunnesäätelyn kehittyessä kehittyneemmät eliöt, kuten nisäkkäät, saivat kyvyn säädellä tunteitaan monimutkaisemmin. Tämä mahdollisti sopeutumisen monimutkaisempiin sosiaalisiin rakenteisiin ja pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin sekä paremman kyvyn käsitellä stressiä ja säilyttää emotionaalinen tasapaino. 

Ihmisillä evoluutio on edistänyt kognitiivisia taitoja, kuten ennustamista ja suunnittelua. Tämä liittyy vahvasti tunnesäätelyyn, sillä kyky ennakoida tulevia tapahtumia ja suunnitella niihin liittyviä tunnereaktioita antaa etua monimutkaisessa ympäristössä. On tärkeää huomata, että evoluutio ei ole tarkoituksenmukainen tai suunniteltu prosessi, vaan se perustuu sattumaan ja luonnonvalintaan. Tunnesäätelyn kehittymisen voidaan ajatella tapahtuneen vähitellen, kun ne mekanismit, jotka edistivät eliöiden selviytymistä ja lisääntymistä saivat jalansijaa populaatiossa.  

Tunteiden vaikutus ulottuu kokonaisvaltaisesti ilmenemällä ajatuksissa, kehon reaktioissa ja viestinnällisessä ilmaisussa. Positiiviset tunteet motivoivat meitä lähestymään asioita, kun taas negatiiviset opettavat välttämään haitallista käyttäytymistä. Tunteiden merkitys korostuu myös niiden viestinnällisessä roolissa, kun taas yksilön ilmaisut välittävät tärkeitä signaaleja yhteisölle. (Lindblom 2022) 

Esseen keskiössä on tunteiden moninaisuuden kuvaus esimerkkien avulla. Painottaisin, että tunteet ovat nopeita reaktioita, jotka ohjaavat meitä tietyissä tilanteissa. Lisäksi käsitellään tunneilmaisun vaikeuksia kokevien yksilöiden haasteita ja korostetaan tunteiden taitavaa hallintaa elämänlaadun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Taustataitojen, kuten tunteiden ymmärtämisen, ympäristön havainnoinnin ja tunteiden hyväksymisen, merkitys nousee esiin näiden taitojen keskeisyytenä. 

Kehittyvät työelämätrendit ja tunnesäätelytaidot 

Nykyinen työelämä on muutosten ja haasteiden leimaama. Monet perinteiset toimialat ovat kokeneet merkittäviä muutoksia globalisaation, digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä. Työtehtävät ovat monimutkaistuneet, ja samanaikaisesti työntekijöiden odotetaan olevan entistä joustavampia ja sopeutuvampia. Näissä olosuhteissa tunnesäätelytaidoista on tullut korvaamaton voimavara. 

Digitalisaation nopea eteneminen ja automaation lisääntyvä käyttö ovat tuoneet mukanaan monia etuja, mutta samalla ne ovat lisänneet epävarmuutta työtehtävien pysyvyydestä. Työntekijät joutuvat usein kohtaamaan epävarmuustekijöitä, kuten uuden teknologian omaksumista, roolien muuttumista ja jopa työnkuvien häviämistä. Tällaisissa tilanteissa tunnesäätelytaidot auttavat yksilöitä hallitsemaan stressiä, ylläpitämään motivaatiota ja sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. 

Lisäksi monikulttuuriset työympäristöt ovat yleistymässä. Globaalit yritykset ja kansainväliset tiimit ovat arkipäivää, mikä tuo mukanaan erilaisia kulttuurisia näkemyksiä, odotuksia ja työskentelytapoja. Tunnesäätelytaidot ovat tässä yhteydessä olennaisia, koska ne mahdollistavat paremman vuorovaikutuksen erilaisten taustojen omaavien työntekijöiden välillä. Taito lukea kulttuurisia vihjeitä ja sopeutua erilaisiin viestintätapoihin voi olla avain menestyksekkääseen kansainväliseen yhteistyöhön. 

 Ihmiskeskeisyys on noussut esiin tärkeänä arvona työelämässä. Yritykset, jotka panostavat työntekijöidensä hyvinvointiin, luovuuteen ja työtyytyväisyyteen, ovat todennäköisemmin kilpailukykyisiä ja houkuttelevat korkealaatuista osaamista. Tunnesäätelytaidot ovat avainasemassa tässä ihmiskeskeisessä lähestymistavassa, sillä ne liittyvät suoraan työntekijöiden kokemaan tunteelliseen ilmapiiriin ja työhyvinvointiin. 

Näin ollen, kun tarkastelemme työelämän kehittyviä trendejä, on selvää, että tunnesäätelytaidot eivät ole pelkästään yksilön sisäinen ominaisuus, vaan ne muodostavat osan laajempaa työympäristön dynamiikkaa. Ne ovat voimavara, joka auttaa yksilöitä menestymään monimutkaisessa ja vaativassa työelämässä. Tästä näkökulmasta onkin perusteltua kysyä, miten organisaatiot voivat tukea näiden taitojen kehittymistä ja integroida ne osaksi organisaatiokulttuuriaan. 

Yksilö ja tunnesäätelytaidot 

On kiistatta selvä, että tunnesäätelytaidoilla on vaikutusta yksilön menestykseen työelämässä. Kyky tunnistaa omat tunteet ja reagoida niihin järkevästi ja rakentavasti on avaintekijä, mikäli työntekijä kohtaa painetta ja haasteita. Taito samanaikaisesti osoittaa empatiaa ja lukea toisten tunteita luo positiivisen ilmapiirin ja vahvistaa tiimityöskentelyä työpaikalla. Nämä tekijät ovat erityisen merkityksellisiä organisaatioille, jotka pyrkivät luomaan kestävää menestystä ja kilpailuetua.   

Yksilön menestyksellinen toiminta työelämässä on olennaisesti sidoksissa tunnesäätelytaitoihin. Nämä taidot eivät ole vain henkilökohtaisia ominaisuuksia, vaan ne näkyvät selkeästi yksilön ammatillisessa suoriutumisessa ja työyhteisön dynamiikassa. 

Tunteiden hallinta on avainasemassa päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa. Työelämässä kohtaamme jatkuvasti tilanteita, jotka vaativat älykkyyttä, harkintakykyä ja kykyä säädellä tunteitaan. Yksilö, joka pystyy pitämään tunteensa hallinnassa stressaavissakin tilanteissa, on todennäköisemmin tehokas päätöksentekijä ja kykenee ratkaisemaan ongelmia objektiivisesti. 

Sosiaaliset taidot ja empatiakyky ovat olennaisia menestyksekkäässä vuorovaikutuksessa työtovereiden, esimiesten ja asiakkaiden kanssa. Tunnesäätelytaidot auttavat yksilöä ymmärtämään paremmin toisten näkökulmia, mikä edistää avointa kommunikaatiota ja rakentaa positiivisia ihmissuhteita. Nämä sosiaaliset taidot ovat erityisen tärkeitä tiimityöskentelyssä, joka on monissa organisaatioissa keskeinen toimintatapa. 

Itsensä motivoiminen ja positiivisten tunteiden ylläpitäminen voivat parantaa työsuoritusta ja luovuutta. Työelämässä kohtaamme usein haasteita ja vastoinkäymisiä, ja tässä vaiheessa kyky säädellä omaa tunnetilaa ja säilyttää positiivinen asenne voi olla ratkaisevaa. Yksilö, joka pystyy näkemään vaikeudet mahdollisuuksina ja ylläpitämään motivaatiotaan, on todennäköisemmin sitoutunut työtehtäviinsä ja menestyy pitkällä aikavälillä. 

Näin ollen voidaan sanoa, että yksilön menestys työelämässä on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat erilaiset taidot ja ominaisuudet. Tunnesäätelytaidot ovat kuitenkin kuin liima, joka yhdistää näitä osatekijöitä ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen menestyksen. Ne ovat eräänlainen voimavara, joka vahvistaa yksilön kykyä kohdata työelämän haasteita ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Organisaatiot, jotka tunnistavat näiden taitojen arvon ja tukevat niiden kehittymistä, voivat luoda innostavan ja tuotteliaan työympäristön, joka edistää sekä yksilöiden että koko organisaation menestystä. 

Psykologinen turvallisuus 

Tiimissä, jossa tunnesäätelytaidot ovat kunnossa, vallitsee niin sanottu psykologinen turvallisuus. Tällaisessa tiimissä oleminen tuntuu helpolta. Psykologisesti turvallisessa tiimissä voi olla oma itsensä ja tuoda hauraitakin ajatuksia ilmoille. Keskeistä on, että ei tarvitse pelätä tuomitsevia katseita tai ikäviä kommentteja, naurunalaiseksi joutumisesta puhumattakaan. Psykologisesti turvallisessa tiimissä kunnioitetaan toisen osaamista ja suhtaudutaan toisiin tiimiläisiin myötätuntoisesti. (Sarkkinen 2019.) 

On sanomattakin selvää, kuinka tärkeä osa viestintä on minkä tahansa organisaation menestymistä ajatellen. Psykologisesti turvallisissa tiimeissä viestintää tapahtuu enemmän ja virheistä raportoidaan matalammalla kynnyksellä. Myönteinen ilmapiiri vahvistaa oppimisen kulttuuria, kannustaa luoviin ratkaisuihin sekä vahvistaa tiimin keskinäistä sitoutumisen tasoa. (Sarkkinen 2019.) 

Psykologisen turvallisuuden ollessa heikoissa kantimissa, tiimin potentiaalia jää lähes väistämättä käyttämättä. Paitsi, että tällainen tilanne on sosiaalisesti ikävä, myös sen liiketoiminnallinen vaihtoehtoiskustannus voi olla suuri. Tiimin ollessa psykologisesti epäturvallinen, virheitä piilotellaan, eikä uusia ideoita ja ajatuksia tuoda esille. Myös uusien toimintatapojen kokeilua vältellään, jonka takia kehitys junnaa paikallaan. (Sarkkinen 2019.) 

Turvallista ilmapiiriä rakennettaessa perusasioihin kuuluu oikeanlaisten tilojen ja paikkojen luominen. Tilat tulee olla sellaisia, että kohtaamiset ja kuulluksi tuleminen on mahdollista mahdollisimman luonnollisesti. (Sarkkinen 2019.) 

Tiimin avainhenkilöt ovat keskeinen osa oikeanlaisen ilmapiirin luomisessa. Psykologista turvallisuutta luotaessa johtavassa roolissa olevan henkilön on näytettävä itse hyvää esimerkkiä ja päinvastoin toimittaessa sorrutaan turvattomuuden ilmapiirin luomiseen. Oikeanlaiseen esimerkkiin kuuluu se, että jokaista kuunnellaan, kaikkien mielipidettä pidetään tärkeänä, eikä kenenkään näkemyksiä väheksytä. Johtajan lisäksi jokainen tiimiläinen voi joko tukea tai laskea psykologisen turvallisuuden tasoa omilla toimillaan. Johtaja kantaa loppujen lopuksi vastuun siitä, mitä tiimin ilmapiirissä hyväksytään ja mitä ei. (Sarkkinen 2019.) 

Tunteet ja evolutiivinen suojelumekanismi  

“Taistele tai pakene” -reaktio on ihmisen primitiivinen suojelumekanismi. Se on evoluutiollinen mekanismi, joka on kehittynyt vastauksena fyysiseen vaaraan. Se napsahtaa päälle aina, kun henkilö saa pelkoärsykkeitä. Ihminen aistii pelkoärsykkeitä silmien, korvien ja kaikkien muiden aistien kautta. Tietoa käsittelevä aivoalue on nimeltään thalamus. Thalamus käsittelee tiedon, mikäli sillä on riittävästi aikaa ja muodostaa tilannekuvan päättää sopivan reaktion sen perusteella. Kun thalamus on prosessoinut tilanteen se lähettää tiedon aivokuoreen. Aivokuori on vastuussa liikkeiden toiminnasta. Näin ihmisellä säilyy rationaalinen ajattelu. (Kääriä 2013)  

Suojelumekanismi voi laueta tunneperäisesti, kun ihminen ajetaan henkisesti nurkkaan, vaikka ei mitään henkeen tai terveyteen johtavaa uhkaa olisikaan. Esimerkiksi stressaavissa työtilanteissa, sosiaalisissa konflikteissa tai paineen alla ihminen voi kokea “taistele tai pakene” -reaktiota. Tämä voi johtaa fyysisiin reaktioihin, kuten kohonnut sydämen syke, lisääntynyt hengitys ja lihasjännitys.  

Hyvillä tunnesäätelytaidoilla tämä reaktio voi jäädä pienemmäksi ja vähemmän hallitsevaksi tai jopa jäädä pois kokonaan, ihmisen tunnistaessaan paremmin tunteitaan ja pystyessään hallitsemaan niitä. 

Essee jatkuu osassa 2. … 

LÄHTEET 

Kääriä, P. (2013) Taistele tai pakene – Reaktio sirkustaitelijan työssä. Turun Ammattikorkeakoulu. <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62424/Kaaria_Pyry.pdf?sequenc> Viitattu 7.12.2023. 

Mielenterveystalo. (n.d.) Tunnesäätely. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/tunne-elaman-epavakauden-omahoito-ohjelma/tunnesaately> Viitattu 7.12.2023. 

Mieli. (2022) Tunnetaidot tukevat työssä. Mieli Suomen Mielenterveys ry <https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/tunnetaidot-tyossa/> Viitattu 7.12.2023. 

Pietikäinen, H-P. (2023) Tunne pelkosi, vapaudu elämään. Bazar Kustannus. Helsinki. 

Lindblom, J. (2022). Evoluutiopsykologisia näkökulmia. Psykologiliitto. <https://psykologilehti.fi/evoluutiopsykologisia-nakokulmia/> Viitattu 7.12.2023. 

Sadeniemi, M. Häkkinen, M. Koivisto, M. Ryhänen, T. Tsokkinen, A-L. (2021) Viisas Mieli. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. 

Sarkkinen, M. (2019) Psykologinen turvallisuus kannustaa ideoiden jakamiseen. Työterveyslaitos. <https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-turvallisuus-kannustaa-ideoiden-jakamiseen> Viitattu 7.12.2023. 

Särki, J. (2023) Tunteiden merkitys: Miksi meillä on tunteet? Elä paremmin. <https://elaparemmin.fi/blogi/tunteiden-merkitys-evoluutiopsykologia/> Viitattu 7.12.2023.