Tampere
20 May, Monday
12° C

Proakatemian esseepankki

Tunneilmaston johtaminen: Tunteiden tiedostamisesta niiden vahvistamiseen



Kirjoittanut: Katja Asbill - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Johda tunneilmastoa
Rantanen, J., Leppänen, I., & Kankaanpää, H.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Akateeminen essee, 3ep.

 

Johdanto

Tunteet ovat läsnä elämässä koko ajan ja ne vaikuttavat vahvasti toimintaamme. Se miltä tuntuu, määrittelee monen elämää. Motivoiko tämä? Haluanko oikeastaan sittenkään tehdä tuota? Tavoitteidemme takana on halu kokea juuri tietynlaisia tunteita. Ja koska vietämme suuren osan ajastamme erilaisissa organisaatioissa, ensin kouluissa ja sittemmin etenkin työpaikoilla, on organisaation tunneilmaston ymmärtäminen, johtaminen ja kehittäminen tärkeää paitsi oman hyvinvointimme myös organisaation menestyksen kannalta. Onneksi Jarkko Rantanen, Ira Leppänen ja Heikki Kankaanpää tarjoavat työkaluja juuri tähän kirjassaan Johda tunneilmastoa (2020). Tässä esseessä keskityn ensimmäiseen kolmeen kirjan kirjoittajien määrittelemistä tunnejohtamisen kuudesta vaiheesta.

 

Tunnejohtamisen kuusi vaihetta

Rantasen Leppäsen ja Kankaanpään mukaan kirjassa kuvattu tunneilmaston kehittämisen ohjelma koostuu kuudesta vaiheesta, joita on kuvattu Jarkko Rantasen kirjoissa Tunteella (2011) ja Vaikuta tunteisiin (2013). Ohjelman kehittymiseen on vaikuttanut myös kaksi yliopistollista tutkimus- ja kehittämisohjelmaa: CoPassion ja TUNTO – Tunnetoimijuus organisaation muutoksissa. (Rantanen, Leppänen & Kankaanpää 2020, 57.)

Tunne johtamisen kuusi vaihetta ovat (Rantanen ym. 2020, 58):

1. Tiedosta tunteiden vaikutus työelämässä

2. Ymmärrä voimat tunteiden taustalla

3. Tunnista, herättele ja vahvista positiivisia tunteita

4. Kohtaa ja käsittele negatiivisia tunteita

5. Sovella tunnetaitoja työpaikan haastavissa tilanteissa

6. Johda tiimin ja organisaation tunneilmastoa

 

Tiedosta tunteiden vaikutus työelämässä

Perinteisesti johtaminen on jaettu työhön liittyvien asioiden johtamiseen ja ihmisten johtamiseen ihmisinä. Tällöin työntekijän johtamiseen liittyvät niin työtehtävät ja roolit, työympäristö ja turvallisuus, tavoitteet ja palkitseminen kuin faktat, eli tiedolla johtaminen. Ihmisten johtamiseen sisältyvät puolestaan tunteet ja suorituskyky, psykologiset perustarpeet, sisäinen motivaatio sekä psykologinen turvallisuus.  (Rantanen ym. 2020, 228.)

Tunneilmasto syntyy työntekijöiden työpaikkaan kokemista ja ilmaisemista tunteista suhteessa työhön, kollegoihin ja organisaation. Työyhteisölle tyypillisimmät ja leimallisimmat tunteet määrittelevät tunneilmaston.  (Rantanen ym. 2020, 56.). Koska ”Tunnetaidot ovat kaiken vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen ytimessä” (Rantanen ym. 2020, 25) on ensiarvoisen tärkeää oppia johtamaan organisaation tunneilmastoa oppimalla työelämän tunnetaidoista.

 

Tunnetaidot

Koemme jatkuvasti erilaisia tunteita, jotka vaikuttavat muun muassa suorituskykyymme ja viihtyvyyteen ympärillämme. Yhdessä koetut ja ilmaistut tunteet muodostavat kunkin yrityksen ainutlaatuisen tunneilmaston, johon kaikki vaikuttavat ja joka vaikuttaa kaikkiin. (Rantanen ym. 2020, 16.) Koska kaikki ei kuitenkaan aina suju optimaalisesti on tärkeää tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä tunteita rakentavasti. Tunteet ovat tietoa ja energiaa. Vaikka tunteitaan ei voi valita on tunnekokemukseen suhtautuminen mahdollista valita. Voimme valita kuinka toimimme ja millä tavalla otamme vastuun tunteistamme. (Rantanen ym. 2020, 20.) Tilanteessa esiintyvien tunteiden tunnistaminen ja huomioiminen ilmentää tunnetaitoisuutta. Kyky asettaa rajat, kannustaa, olla tarvittaessa hiljaa tai siirtää huomio tarvittaessa muualle ovat esimerkkejä tunteiden huomioimisesta. (Rantanen ym. 2020, 26.)

Tunteiden vähetessä vähenevät myös mielikuvitus, aloitteellisuus, luovuus, päätöksentekokyky ja kiinnostuneisuus. Negatiivisten tunteiden vallassa kyky keskittyä, muistaa, oppia tai tehdä päätöksiä on heikentynyt. Lannistunut, pelokas tai liian hillitty tunneilmasto organisaatiossa tuhoaa puolestaan työntekijöiden luovuuden, mielikuvituksen, innostuksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aidon sitoutumisen. (Rantanen ym. 2020, 31.) Ihmisten välinen vuorovaikutus on vaikuttavaa. Se synnyttää tai kuluttaa energiaa ja siirtää sitä ihmisestä toiseen. Häpeän ja pelon leimatessa organisaation kulttuuria luontainen yhteistyö hankaloituu häpeän saadessa ihmiset vetäytymään omiin oloihin. Innostus ja kiitollisuus puolestaan lisäävät halua sosiaalisiin kontakteihin.

Positiivisten tunteiden on todettu parantavan tiimin suoritusta luovissa tehtävissä. Negatiiviset tunteet puolestaan auttavat analyyttisten yksityiskohtiin pureutuvien tehtävien suhteen. Tapa, jolla negatiivisia tunteita ilmaistaan ja käsitellään, on olennainen.  Rakentava käsittely voi aikaansaada positiivisia tunteita, kun esimerkiksi vaietuista asioista puhuminen vapauttaa helpotuksen tunteen.  (Rantanen ym. 2020, 38.) Positiiviset tunteet eivät olekaan automaattisesti parempia, kuin negatiiviset sillä kaikilla tunteilla on viesti, ja ne ovat kaikki hyödyllisiä oikeissa tilanteissa oikein kohdattuna.

Valitettavasti emme tunnista erilaisia ilon muotoja hyvin. Sanavarastomme niiden nimeämiseen on niukka. Tämän lisäksi positiivisille tunteille on vähemmän ilmeitä kuin negatiivisille tunteille. Hymy on positiivisten tunteiden perusilme. Koemme kuitenkin usein positiivisia tunteita hymyilemättäkin. Onneksi kiitollisuus, myötätunto, ylpeys innostus, tyytyväisyys ja VAU-tunne välittyvät sanojemme, äänenpainojemme, eleiden ja kosketuksen kautta. (Rantanen ym. 2020, 48.)

 

Tunneilmaston rakentaminen

Vaikka positiivinen tunneilmasto on monin tavoin hyväksi niin työyhteisölle kuin sen yksilöillekin ei menestystä ruokkiva tunneilmasto ole pelkästään positiivinen. On tärkeää myös osata sietää ja käsitellä monia ikäviä tunteita, kun halutaan saavuttaa jotain suurta, sillä menestys harvoin syntyy ilman ponnistelua, vastoinkäymisiä ja jonkinasteista kärsimystä. Sekä positiiviset että negatiiviset tunteet toimivat polttoaineena suoriutumiseen. Tärkeää onkin selvittää mikä on niin merkityksellistä ja inspiroivaa, että olemme sen vuoksi valmiita näkemään vaivaa. Tunneilmasto syntyy meissä kussakin sisäisesti, mutta voimistuu vuorovaikutuksessa muiden sitoutuneiden, sisäisesti motivoituneiden ihmisten kanssa. Sitä ei voi pakottaa, eikä sen synnyttämiseksi tarvita nimettyä vetäjää, sillä se voi syntyä itseohjautuvasti. Tämän lisäksi tiedetään, että se syvä sisäinen tunne ja kokemus merkityksellisyydestä, johon halutaan panostaa, jonka vuoksi halutaan nähdä vaivaa ja jonka puolesta ollaan myös valmiita sietämään turhautumista, ahdistusta, riittämättömyyttä ja pettymyksiä on tunne-energiaa, joka muodostaa tunneilmaston käyttövoiman. (Rantanen ym. 2020, 49–52.)

 

Virity tunnetaajuudelle

Tunne-elämässämme toistuvat tietynlaiset tunteet päivästä toiseen, yhä uudestaan. Näiden ”soittolistojen” tunnistamiseksi voimme pohtia seuraavia kysymyksiä:

  1. Mitä tunteita olet viime aikoina kokenut työssäsi?
  2. Minkälaisiin tilanteisiin ja asioihin tunteet liittyvät?
  3. Miten kokemasi tunteet vaikuttavat sinuun (ajatteluusi, toimintaasi, motivaatioosi, päätöksiisi)?
  4. Miten toimit noiden tunteiden kanssa tällä hetkellä?

 

Tyypillisimmät negatiiviset tunteet ja niiden aiheuttajat ovat riittämättömyys, turhautuminen, ärtymys/viha, hämmennys. Nämä on visualisoitu kuvassa 1 (Rantanen ym. 2020, 72).

 

KUVA 1. Tyypillisimmät negatiiviset tunteet (Rantanen, Leppänen, & Kankaanpää 2020 mukaillen).

 

Tyypillisimpiä positiivisia tunteita on kuusi. Ne ovat ilo, hilpeys, riemu, tyytyväisyys, kiitollisuus, ylpeys ja myötä ylpeys, luottamus, sekä innostus ja inspiraatio. Nämä tunteet ja niiden lähteet on visualisoitu kuvassa 2 (Rantanen ym. 2020, 73).

 

KUVA 2. Tyypillisimmät positiiviset tunteet (Rantanen, Leppänen, & Kankaanpää 2020 mukaillen).

 

Ymmärrä voimat tunteiden taustalla

Käytöksen takana on tunteita ja tarpeita. Onkin tärkeää katsoa käytöksen taakse, sillä monen haastavan tilanteen taustalla on kokemus hankalasta olotilasta, joka johtuu siitä, etteivät inhimilliset perustarpeet täyty.

Seitsemän inhimillistä perustarvetta, jotka muodostavat ihmislähtöisen johtamisen kulmakivet ovat:

Kiinnostus

Meille kaikilla yhteistä on syvään sisimpään rakennettu tarve tulla nähdyksi. Haluamme, että joku huomaa meidät, olisi kiinnostunut edes vähän. Osoittamalla kiinnostusta luomme muille tärkeitä kokemuksia, jotka toimivat voimavaroja ruokkivina muistikuvina. Huomiota kaipaavan voi toisinaan olla palkitsevampaa olla jopa vihattu kuin yhdentekevä. (Rantanen ym. 2020, 93.)

 

Ymmärrys

Ymmärretyksi tuleminen on rauhoittavaa ja voimaannuttavaa. Ensin on kuitenkin tärkeää tuulla kuulluksi ja kokea tulluksi ymmärretyksi. Liian nopeasti tarjotut ratkaisuehdotukset estävät ymmärretyksi tulemisen tunteen kehkeytymisen. (Rantanen ym. 2020, 94–95.)

 

Arvostus

Haluamme myös olla tärkeitä läpi elämän ja kokea olevamme arvostettuja. Tämä tarve on perustavanlaatuinen. Arvostuksen puute herättää herkästi häpeää ja surua. Toisaalta sen osoitukset herättävät positiivisia tunteita, kuten ylpeyttä, kiitollisuutta ja myötätuntoa. (Rantanen ym. 2020, 96.)

 

Reiluus

Reiluuden kokemus on tunneperäinen kokemus, jota on mahdoton välttää. Aina ei ole selvää, mikä on oikeasti reilua, mutta se tiedetään, että kokemukset epäreiluudesta ja moraalisista väärinkäytöksistä aktivoivat aivoissa alueita, jotka liittyvät ja herättävät inhon tunteita. Ilman kokemuksen ääneen sanomista tai tunteen sanoittamista tunne myös pahenee. Jo asian ääneen sanominen voi kuitenkin helpottaa. (Rantanen ym. 2020, 96–98.)

 

Hallinta

Haluamme kaikki kokea hallitsevamme tilannetta tai elämäämme jotenkin. Kokemus tilanteen hallinnasta on parempi jo saadessamme päättää, että suostumme muiden ihmisten tai olosuhteiden hallittaviksi. Elämän hyväksyminen sellaisena kuin se on, onkin yksi elämän kummallisuuksista; lopettamalla vastaan pyristelyn ja hallinnan tavoittelun hallinnan tunne lisääntyy. (Rantanen ym. 2020, 98–99.)

 

Edistyminen

Edistymisen tunne on lisääntyvää hallinnan tunnetta. Se on merkittävä sisäisen motivaation lisääjä, joka herättää suuria positiivisia tunteita. Siitä syntyy oppimisen ja edistymisen riemu. Sokaistumme nopeasti omalle edistymisellemme. Siksi on kannattavaa tehdä näkyväksi kollegoille ja tiimiläisille yhä uudestaan mitä kaikkea on jo opittu, missä asioissa on edistytty, miten asiat ovat kehittyneet ja mihin on jo edetty. Edistymisen näkyväksi tekeminen on yksi parhaista tavoista ruokkia ihmisen sisäistä motivaatiota. (Rantanen ym. 2020, 99.)

 

Merkityksellisyys

Kun ihmiset kokevat, että se mitä he tekevät on merkityksellistä ja että he ovat itse tärkeä osa kokonaisuutta he motivoituvat parhaiten. Merkityksellisyyden tunne onkin keskeinen motivaatiotekijä niin työssä kuin oppimisessa merkityksellisten tavoitteiden luodessa sisäsyntyistä innostusta ja muita positiivisia tunteita. Ajatus työn merkityksellisyydestä voi kuitenkin kadota, kun töitä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi tai kun ei pysty vaikuttamaan työn teon olosuhteisiin. (Rantanen ym. 2020, 100.)

 

Aidoimmat ja voimakkaimmat tunnetason kohtaamiset syntyvät kiinnostuksen, ymmärryksen ja arvostuksen tarpeen täyttyessä samanaikaisesti. Ensimmäiset neljä perustarvetta, kiinnostus, ymmärrys, arvostus, reiluus liittyvät kaikki puolestaan sosiaalisuuteen, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja aidon kontaktin luomiseen. Viides tarve, hallinta, on läsnä kaikessa. Kiinnostuksen, ymmärryksen, arvostuksen, reiluuden ja hallinnan tarpeet ymmärtämällä voit jo vaikuttaa tunteisiin monissa tilanteissa. Sanomalla ääneen toisen tunteet osoitat ymmärtäväsi ja olevasi kiinnostunut toisesta ja hänen tunteistaan. Luot tunnetason yhteyden. Sanoittamalla tunteet kunnioittavasti luot tunteen arvostuksesta. Sanoittamalla tunteet tunnustelevasti ja kysellen luot puolestaan tunteen reilusta kohtelusta ja mahdollistat hallinnan tunteen säilymisen. Kaksi viimeistä tarvetta, edistyminen ja merkitys, korostuvat pidemmällä aikavälillä. (Rantanen ym. 2020, 101–102.)

 

Tunnista, herättele ja vahvista positiivisia tunteita

Se kasvaa, jonka me huomioimme, joten on kannattavaa tehdä tietoinen päätös positiivisuuden vahvistamiseen ja vaalimiseen. Negatiivisia tunteita ei tietenkään voi vain ohittaa vaan tunteet on syytä käydä lävitse. Suurintaosaa ajasta ei kuitenkaan ole järkevää luovuttaa negatiivisten ilmiöiden käsittelyyn, tulipalojen sammutteluun tai epäkohtiin puuttumiseen. Sen sijaan on hyvä huomioida ja herätellä innostuksen ja aloitteellisuuden lisäksi myös hienovaraisempia positiivisia tunteita kuten tyytyväisyys, kiitollisuus, ihailu, helpotus, toivo, luottamus ja myötätunto. (Rantanen ym. 2020, 107–108).

Tunneilmaston johtamiseksi on työ aloitettava itsestä, vasta sen jälkeen on mahdollista auttaa muita. Henkilökohtaisen tason jälkeen tunneilmaston johtaminen edellyttää paitsi tiimin tason myös koko työyhteisön tason työtä. Onneksi positiivisia tunteita vaikuttaa syntyvän kuin itsestään olosuhteiden ollessa oikeat. Positiivisten tunteiden herättelemiseksi ja vahvistamiseksi voimme myös käyttää seuraavia keinoja (Rantanen ym. 2020, 109–111.):

  1. Ensimmäisenä on syytä kasvattaa tietoisuutta jo valmiiksi esiintyvistä positiivisista tunnereaktioista, sillä positiivisia tunteita on mahdollista kokea myös negatiivisten tunteiden keskellä.
  2. Positiivisia tunteita on syytä vaalia. Tiimin ja yhteisön tasolla huomio on hyvä kiinnittää pieniinkin onnistumisiin ja edistymisiin. Yhteiseen keskusteluun on hyvä nostaa helpotuksen kokemuksia, tilanteita, joissa on koettu innostusta, ylpeyttä ja kiitollisuutta. Yksilön tasolla on hyvä pitää huomio tunteessa tunnustellen miltä se tuntuu kehossa ja minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia tunteeseen liittyy.
  3. Positiivisia tunteita voi herätellä tavoitteellisesti esimerkiksi erilaisilla merkityksellisillä rituaaleilla ja seremonioilla.

 

Kolme kirjassa nostettua konkreettista keinoa ja esimerkkiä positiivisen tunneilmaston ja yksilöiden kokeman arvostuksen vahvistamiseen ovat armoton arvostaminen, syväkiitos ja innostuksen hyödyntäminen.

 

Armoton arvostaminen

Positiivisen tunneilmaston vahvistamiseksi ja yksilöiden kokeman arvostuksen lisäämiseen voidaan hyödyntää armotonta arvostamista. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, mistä kaikesta ihmisiä arvostetaan ja tehdään arvostus entistä näkyvämmäksi. Se tarkoittaa pientenkin asioiden systemaattista esiin nostamista, myös itsestäänselvyyksien. (Rantanen ym. 2020, 116.)

 

Syväkiitos

Kiittämällä muodollisesti emme välttämättä herätä minkäänlaisia tuntemuksia vastaanottajassa. Kiittämällä vilpittömästi aito kiitollisuus kuuluu äänessä ja näkyy olemuksessa. Vastaanottaja myös aistii kiitollisuuden mikä usein herättää hänessäkin kiitollisuuden tunteita. Todellinen vaikutus saadaan kuitenkin aikaan syväkiitoksella, jolla osoitetaan ymmärrys, kiinnostus, ja arvostus toista kohtaan, osoitetaan reiluutta, lisätään tunnetta hallinnasta ja edistymisestä osoittamalla vastaanottajan osaaminen ja aikaansaaminen. Lopuksi vielä syväkiitoksessa vahvistetaan vastaanottajan toiminnan merkitystä kertomalla, miten paljon kaikesta on iloa ja hyötyä muille.  Mikä parasta kiittämällä voimme herättää kiitollisuuden tunnetta paitsi muissa myös itsessämme. Kiitollisuuden tunteen on osoitettu aikaansaavan koko joukon positiivisia seurauksia. Se lisää innostusta, päättäväisyyttä, optimismia ja yleistä energisyyttä. Kiitollisuuden tunne vähentää stressiä, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, auttaa saavuttamaan tavoitteita ja tekee meitä avuliaampia muita kohtaan. Kiitollisuus lisää samanaikaisesti tunnetta omasta arvokkuudesta ja kyvykkyydestä sekä nöyryydestä. (Rantanen ym. 2020, 120–121.)  Kirjassaan Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaan tekemiseen (2017) Rantanen puhuu tämän tasoisesta kiitoksesta jymykiitoksena.

 

Innostus

Havaitessamme mahdollisuuksia, joihin haluamme tarttua herää mielenkiintomme. Uteliaisuuden kasvaessa voimakkaasti energia tasomme nousee ja innostuksemme kasvaa. Energiatason ollessa huipussaan olemme usein täynnä intoa uusien mahdollisuuksien ansiosta. Täten tie innostukseen kulkee uteliaisuuden kautta. (Rantanen ym. 2020, 125–126.)

 

Pohdinta

 Vaikka tunnetaitojen voisi ajatella olevan tietynlaista perustietoa, jonka kaikki ovat sisäistäneet aikuistumiseen mennessä ei näin kuitenkaan ole. Tunteet, niin muiden kuin omammekin, tekevät elämästä mielenkiintoisen elämän mittaisella matkallamme. Roolimme eri elämäntilanteissa ja organisaatioissa luovat meille vaihtelua niin näkökulmiin kuin omakohtaisiin kokemuksiimme. Eri tunteiden lisäksi on hyödyllistä kerrata myös inhimilliset perustarpeet ajoittain, jos niitä ei tule pohtineeksi muuten säännöllisesti. Tietoa tunnejohtamisen merkityksestä työelämässä tuotetaan onneksi jatkuvasti lisää. Sen lisäksi, että haluamme varmastikin itse työskennellä hyvinvoivissa organisaatiossa huipputyyppien kanssa haluamme tietysti myös itse myötävaikuttaa niiden syntymiseen ja kehittymiseen.

 

Lähteet:

Rantanen, J. 2017. Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen. Alma Talent Oy. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 2.5.2022. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/BAXBBXATJBBEXDBA#kohta:VAIKUTA((20)TUNTEISIIN!((20)/piste:b0

 

Rantanen, J., Leppänen, I., & Kankaanpää, H. 2020. Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma media. Luettu 25.4.2023. Vaatii kirjautumisen. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/DAJBIXDTEB#kohta:Johda((20)tunneilmastoa/piste:t8

 

 

Kommentit
  • Krista Tikkanen

    Kiitos Katja, puhuttelevasta esseestä, joka sai uppoamaan omaan tunteiden soittolistaan. Taustalla tapahtuneet vaikuttavat jokaisen soittolistaan, kohtaamisilla ja kohdatuksi tulemalla voi vaikuttaa toisen ihmisen melodioihin mieltä nostattavasti -> ylärekisterin ajattelu.

    Esseen lopuksi jäin miettimään merkityksellisyyden tunnetta ja sen tärkeyttä omien sekä muiden tunteita johdettaessa. Miten iso merkitys onkaan merkityksellisyyden tunteella?

    Kuukauden essee ehdokas 😉
    Vertaisarvioitu Kipinän toimesta 9/2023

    11.9.2023
Kommentoi