Olen tänä keväänä tutustunut paremmin käsitteeseen tunneäly. Tunne taidot ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä osassa tiimityöskentelyssä ja tiimijohtamisessa. Oman tunneälyn kehittäminen on noussut itselleni hyvin tärkeäksi elementiksi omassa oppimisessani, ja mitä enemmän olen aiheeseen perehtynyt, sitä tärkeämmäksi ja kiinnostavammaksi aihe on muodostunut. Halusin tiivistää tähän esseeseen mistä asioista tunneäly koostuu ja löytämiäni oppeja siitä, miten tunneälyä voidaan kehittää.

Tunneälyn osa-alueet ja kehittäminen

Hyvät ihmissuhteet edellyttävät tunneälyä ja sosiaalista älyä. Tunneälyn osa-alueet ovat, itsetuntemus, tunteiden käsittely, itsekontrolli ja myötätunto. Oma minäkuva ja itsensä tunteminen voivat olla helposti puutteellisia. Itsetuntemukseen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Kun tuntee itsensä, tietää vahvuutensa ja kehityskohteensa. Tietää kuka on ja mitä haluaa. (Luukkala, 2019)
Itsetuntemuksen kehittämiseen hyviä apu -kysymyksiä ovat: Kuka todella olen? Miten toimin? Millä tavalla muut ihmiset näkevät minut? ja Mitä minä pohjimmiltaan ajattelen ja mihin uskon? Näihin kysymyksiin vastauksia on mahdollista saada itsearvioinnin kautta ja sopivilta ”luottoihmisiltä”, sekä erilaisista tunneälyä mittaavista testeistä. (tunnejataito.fi, 2021)

Tunteiden käsittelyssä tulee muistaa, että tunteet ovat tarkoitettu koettaviksi, ei hallittaviksi. Tunteille pitää avautua, vaikka ne ovatkin välillä hankalia. (Luukkala, 2019) Tunteet ovat valtava voima, joita kannattaa opetella uteliaasti ymmärtämään, säätelemään ja johtamaan. Kun oppii ymmärtämään ja tunnistamaan erilaisia tunteita, oppii myös paremmin ymmärtämään tunteiden, ajattelun ja tekojen välisiä yhteyksiä. Tunneäly on siis kyky tunnistaa ja nimetä tunteita, sekä kohdata tunteet oikealla tavalla. Kun ihminen pystyy tunnistamaan tunteen, jota sillä hetkellä kokee, olo helpottuu ja rentoutuu, läsnäolo palautuu ja voi alkaa miettiä mikä tunteen aiheutti, ja miten pääsee eteenpäin. Kun jokin asia herättää erilaisia tunteita, täytyy vain opetella kysymään itseltään, mitä pahaa oloa tarkemmin ottaen tunnen? Onko se pelkoa, surua, jännitystä, vihaa tai ahdistusta. (Tuominen, 2018)

Tunneälyn yhtenä osa-alueista on itsekontrolli, joka tarkoittaa oman käyttäytymisen hallintaa silloinkin, kun tunteet yrittävät viedä jonnekin ihan muualle. Ihminen voi toimia vastoin psyykettäään, ja sitä paremmin se toimii mitä paremmin hyväksyy ja tunnistaa tunteensa. Tunteita ei saa kieltää, mutta niiden ei saa myöskään antaa määrätä omaa käyttäytymistä. (Luukkala, 2019) Tunteita pitäisi ajatella tasapainona, niitä saisi päästää ääripäihin, vaan tunteen tullessa pysähtyä hetkeksi, rauhoittua, ajatella, järkeillä ja analysoida tilanne. Sitten vasta tehdä päätös, miten toimia. (mielenihmeet.fi, 2017)

Myötätunto, on tunneälyn viimeinen osa-alue. Myötätuntoinen ihminen suhtautuu omaan ja toisten kärsimykseen ymmärtäväisesti ja ystävällisesti, kuuntelee ja auttaa jos voi. Iloisessa sosiaalisessa tilanteessa myötätuntoinen yhtyy toisten iloon. (Luukkala, 2019)

Tunneälykkäällä ihmisellä on hyvät kuuntelutaidot ja kuuntelutaitoinen on sosiaalisesti älykäs. Tunneälykäs ihminen ei ole poissaoleva eikä hajamielinen, vaan huomio asiaviestien lisäksi myös tunneviestit muissa ihmisissä. Tunneälykäs pystyy lukemaan tarvittaessa myös rivien välejä, jolloin kuuntelu on kokonaisvaltaista. (Luukkala,2019)

Tunneälyn oppiminen vie aikaa, ensimmäisiä muutoksia voi odottaa aikaisintaan 3-5 kuukauden päästä. Oppimisessa on kolme vaihetta: toimimattomien tapojen tiedostaminen, uusien tapojen tietoinen harjoitteleminen ja käyttäytymisen toistaminen jokaisessa tilanteessa niin, että tavasta tulee mahdollisimman automaattinen. Tunneälyn kehittämisessä korostuu myös muiden ihmisten merkitys palautteen antajina, vahvuuksien ja heikkouksien löytäjinä, sekä uuden ihanneminän rakentamisen tukijoina. Jotta tunneälyn kehittämisprosessi onnistuu, on tukiverkon tsemppaaminen elintärkeää. Oppiminen on siis hidas prosessi, ja vaatii itsenäistä työskentelyä omien tunteiden kanssa. Ihminen joutuu kohtaamaan prosessin aikana oman henkilöhistoriansa ja omiin elämäntilanteisiin liittyvät valinnat ja niiden seuraukset tunteineen. Kehitysprosessi voi vaatia myös paljon voimia, mutta on hyvä muistaa, että ihmisellä on mahdollisuus muuttaa toimintamallejaan ja oppia uusia asioita, jos vain tahtoo sitä tarpeeksi paljon. (tunnejataito.fi, 2021)

Pohdinta

Koen olevani tällä hetkellä tunneälyn kehittämisen alkuvaiheessa. Olen ”havahtunut” tutkimaan ja pohtimaan omaa toimintaani ja käyttäytymistäni. Olen löytänyt motivaation itseni kehittämiselle ja tunnistanut että tunneälytaidoissani on parannettavaa, etenkin tunteiden tunnistamisessa, sekä impulsiivisessa käyttäytymisessä. Motivaationi kehittymiseen on siinä, että haluan tulla paremmaksi tiimityöskentelyssä sekä olla tulevaisuudessa johtotehtävissä. Haluan toimia mieluummin omien arvojeni mukaan enkä tunteiden vallassa.
Suosittelen lukemaan Jouni Luukkalan kirjan Osalliseksi onnellisuudesta, tämä on jo kolmas essee, jossa hyödynnän kyseistä kirjaa. Kirjassa on hyvällä tavalla käsitelty tunneälyä ja sen vaikutusta onnellisuuteen. Kirja laittaa todella pohtimaan omaa käyttäytymistä ja avaa tunteiden merkitystä.

Lähteet:

Jouni Luukkala, Osalliseksi onnellisuudesta, 2019
Camilla Tuominen, Johda tunteita – menesty työelämässä, 2018
tunnejataito.fi, luettu 12.5.2021
mielenihmeet.fi, 2017, luettu 12.5.2021