Halusin kirjoittaa esseen hallitustyöskentelystä, sillä kävin Hubsin järjestämän Tulevaisuuden hallitusosaamisen kurssin alkuvuodesta. Lähdin kurssille ilman mitään ennakkotietämystä ja halusin lähteä ottamaan selvää mistä hallitustyössä oli oikein kyse. Tässä esseessä kerron mitä itse opin kurssista ja mitä asioita sieltä jäi mieleen.  

Kurssilla luin muutamankin kirjan liittyen hallitustyöskentelyyn. Yksi niistä oli Antero Virtasen sekä Ismo Salmisen kirjoittama kirja Hallituksen puheenjohtajan opas. Kirjassa kerrottiin laajasti tietoa, mitä hallituksen puheenjohtajan tulisi tietää. 

Osakassopimus 

Kurssin jokaisella luennolla oli aina vierailija. Yleensä he olivat nykyisiä tai entisiä hallituksen jäseniä. He kertoivat oman kokemuksensa oppeineen ja koppeineen. Kirjoitin ylös muutamia asioita, jotka nousivat esiin monilla luennoitsijoilla.  

Yksi useasti mainittu sana oli osakassopimus. Mitä osakassopimus sitten tarkoittaa? Virtasen ja Salmisen mukaan osakassopimus on asiakirja, jossa määritellään omistamisen pelisääntöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakkeenomistajat sopivat keskenään asioista, joita ei ole yhtiöjärjestyksessä määritelty. Osakassopimuksella täydennetään yhtiöjärjestyksen sekä lain määräyksiä. Osakassopimus on sen osapuolten välinen kirjallinen sopimus esimerkiksi siitä, miten he tulevat käyttäytymään osakkeenomistajina tai hallituksen jäseninä erilaisissa tilanteissa. Yleensä uusien osakkeenomistajien tulee erikseen hyväksyä osakassopimus, jotta sen sisältö sisältää heidät. Osakassopimuksessa määritellään esimerkiksi seuraavia asioita, kuten hallituksen kokoonpano, yksimielisyyttä vaativat päätökset, voitonjako, osakkuudesta luopuminen sekä omistussuhteet. (Virtanen & Salminen 2020.) 

Osakassopimuksen tarkoituksena on sopia etukäteen myöhemmin eteen tulevista mahdollisista asioista. Osakassopimusten ansiosta tulevaisuuden riitatilanteet tai muut erimielisyydet voidaan ennalta ehkäistä. (Virtanen & Salminen 2020.) 

Omistajastrategia 

Hallitus sekä viime kädessä puheenjohtaja varmistavat, että yhtiötä viedään omistajien haluamaan suuntaan. Tätä varten puheenjohtajan ja hallituksen tulee tietää ja tuntea omistajastrategia. Heidän tulee huolehtia siitä, että omistajastrategia otetaan huomioon yrityksen liiketoimintastrategiassa sekä muussa johtamisessa. Omistajastrategia voi esimerkiksi koostua kolmesta osasta: 

1. Omistamisen strategiasta, jossa on määritelty omistajien sopimat pelisäännöt yhtiön johtamiselle. 

1. Omistajatahdosta eli omistajien näkemyksestä pitkälle tähtäimelle tai visiosta yhtiön suhteen. 

1. Konkreettisista omistajalinjauksista, joilla määritellään kaikki konkreettiset tavoitteet ja reunaehdot yhtiön sekä hallituksen toiminnalle tulevaisuudessa. 

(Virtanen & Salminen 2020.) 

Näistä kolmesta osasta hallituksen tulisi tuntea ainakin omistajantahto sekä omistajien linjaukset. Esimerkiksi sukupolvenvaihdokset tai yrityksen myymisen onnistumiseen hallitus voi omalla toiminnalla vaikuttaa merkittävästikin, mikäli tieto omistajatahdosta on ollut tiedossa. (Virtanen & Salminen 2020.)  

Kurssillakin saimme tehtäväksi harjoitella tilannetta, jossa yrityksen myymisestä tulisi tieto nopealla varoitusajalla. Tässä tehtävässä jouduimme käsittelemään omistajatahtoa. Tehtävän avulla ymmärsimme, kuinka tärkeä omistajatahdon määritteleminen on jokaiselle hallituksen jäsenelle. Mahdolliset ostotarjoukset yrityksestä voivat yllättää, joten omistajatahdon tietäminen korostuu näissä tilanteissa. 

Hallinnointitapa eli Corporate Governance 

Yhtiön hyvää hallinnointia koskevia ohjeita ja periaatteita voidaan määrittää omistajien toimesta. Pörssiyhtiöiden toimintaa säätelee nykyisin lain ja yhtiöjärjestyksen lisäksi Corporate Governance eli hyvä hallinnointitapa. Myös listaamattomille yrityksille on laadittu oma malli hyväksi hallinnointitavaksi. Kauppakamarijärjestö on laatinut luettelon asioista, jotka tulisi ottaa huomioon pk-yrityksissä. (Virtanen & Salminen 2020.)  

Yrityksille on hyötyä hyvästä hallinnointitavasta erityisesti, kun suunnitelmissa on listautuminen tai jokin muu tapa hankkia pääomia. Lisäksi, jos yritys haluaa olla hyvin hallinnoivan isomman yhtiön alihankkija, yrityksellä pitäisi olla hyvä hallinnointitapa. Myös uskottavuuden kannalta hyvä hallinnointitapa on eduksi yritykselle. Jopa yrityksen kauppahintaan voi vaikuttaa hyvä hallitus sekä hyvä hallinnointitapa. (Virtanen & Salminen 2020.)  

Hyvän hallintatavan periaatteita ovat Virtasen ja Salmisen (2020) mukaan seuraavat asiat: 

• Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen eikä puheenjohtaja. 
• Toimitusjohtajan suorat alaiset eivät ole hallituksen jäseniä. 
• Hallituksen suositeltava koko on yrityksestä riippuen 3-6 henkilöä. 
• Jos hallituksessa on parillinen määrä jäseniä, puheenjohtajan äänen merkitys voi korostua äänestystilanteissa. 

Riippumaton jäsen hallituksessa 

Tieto riippumattomasta hallituksen jäsenestä tuli aivan uutena. En ollut tiennyt, että hallituksessa voisi olla joku, joka ei liity kyseiseen yritykseen millään tavoin. Kurssilla moni luennoitsija suositteli harkitsemaan riippumattoman jäsenen ottamista hallituksen jäseneksi.  

Monesti riippumattomien jäsenten valinta liittyy vaiheeseen, jossa yritys kasvaa ja yrittäjätoiminta muuttuu yritystoiminnaksi. Tilanteita voi olla monia. Joskus taantuma ja kasvun pysähtyminen voi aiheuttaa riippumattoman jäsenen ottamista mukaan hallitukseen. Joskus sukupolvenvaihdos tai kansainvälistyminen voivat vaikuttaa hallituksen toimintaan. Monet sanovat, että riippumattomien hallitusjäsenten arvo mitataan isoissa muutoksissa ja kriiseissä. (Virtanen & Salminen 2020.) 

Ensisijaisesti yritystoiminnan kehittämisen väline on hyvä hallitus. Sen kokoonpanoa ja osaamista voi muuttaa yhtiön tilanteen mukaan käyttämällä esimerkiksi riippumattomia asiantuntijajäseniä. Usein riippumattoman jäsenen ottaminen mukaan hallitukseen on tietyn tarpeen tarve. Usein halutaan löytää resursseja ja osaamista lisää. Riippumattomien jäsenten kautta yritykseen voi tuoda asioita, joita yhtiö tarvitsee päästääkseen omistajien määrittelemään tavoitteeseen ja joita yrityksessä ei vielä ole. Vieraat henkilöt voivat tuoda uusia ajatuksia toiselta toimialalta tai uutta dynamiikkaa ja tehoa hallitustyöhön. (Virtanen & Salminen 2020.) 

Pohdinta 

Kurssilla käytiin laajasti erilaisia tilanteita läpi ja sitä, mitä niistä opittiin. Monet tilanteet selvisivät edellä mainittujen asioiden osalta. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka yksinkertaisista asioista hankalat tilanteet olivat aiheutuneet. Jopa monet suuryritykset ovat kamppailleet pienien ongelmien takia suurista seuraamuksista. 

Olen itse ollut peruskoulussa oppilaskunnan hallituksessa sekä varsinaisena puheenjohtajana, mutta se oppi mitä sieltä sain oli lähinnä käytännön läheistä. Tältä kurssilta sai paljon teoriaa yhdistettynä käytäntöön. Oli mahtavaa päästä yritysvierailulle ja verkostoitumaan samalla.  

Asia, mitä jäin pohtimaan oli hallitustyön aloittamisen vaikeus. Monet hallitukset koostuivat huomattavasti vanhemmista jäsenistä, joilla kokemusta oli jo karttunut reilusti. Tuntuu, että monet hallitukset eivät edes halua nuoria sinne, koska “nuorilla ei ole tarpeeksi kokemusta” hallitustyöstä. Miten nuori voi saada kokemusta hallitustyöstä, jos nuorta ei oteta ensimmäiseenkään hallitukseen mukaan? Tätä haluaisin itse lähteä muuttamaan, sillä tuntuu, ettei nuoria oteta vakavasti vieläkään.  

Hallitustyö on erittäin mielenkiintoinen aihe ja tämän kurssin innoittaman minusta tuli Empirian hallituksen puheenjohtaja. Toivon, että pääsen hyödyntämään kursseilta saatuja oppeja ja koppeja käytäntöön!