En koe olevani hyvä kirjoittamaan esseitä tai edes tekstiä yleisesti ottaen. Mielestäni joudun pohtimaan aivan liikaa, millä tavalla tuon asiat esille, kuinka hyvin teksistä ymmärtää mitä haluan tuoda esille ja oliko nyt tässäkään tekstissä mitään järjen häivää. Osa ihmisistä on ehdottanut, että tekee yhtä esseetä useissa osissa. Mielestäni ainakin kannattaa pitää pitkä tauko välillä ja lukea tekstiä ajatuksen kanssa uudestaan, silloin erottaa paremmin onko punainen lanka vielä tallella tekstissä.

Ennen kuin edes kerkeät aloittamaan esseetä, pitää ensin pohtia sen teema, lähteet, laajuus, kysymyksenasettelu ja lähdemerkinnät. Essee on tyyliltään ja rakenteeltaan vapaampi kuin tieteellinen artikkeli. Tekstin tulee kuitenkin edetä järjestelmällisesti, kokonaisuuksiin painottuen. Välillä tulee haasteita siitä, minkälaisen esseen tulisi olla ja minkälaiseen muotoon sen kirjoittaa.

Ensimmäisenä esseeseen (huikea sana) tulee johdanto, jossa esitellään aihe ja tutkimuskysymys, annetaan lyhyesti tausta aiheen käsittelylle, esitellään näkökulma ja tehdään käsittelyn rajaus. Eli tehdään selväksi, mitä tullaan käsittelemään ja mitä voisi olla luvassa seuraavaksi.

Seuraavaksi tulee esseen hillo eli täyte, varsinainen käsittelyosa missä tuodaan esille itse asia ja näkökulma miten asiaa katsotaan. Tässä osiossa tuot esille mitä pointteja olet poiminut ja mitä keskeisia ajatuksia sinulla on aiheesta, sekä konkreettiset tiedot ja faktat.

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä tulee lopetus eli pohdinta, jossa kirjoittaja kokoaa keskeisiä näkökulmia, kehittää ajatuksia edelleen, pohtii asian merkityksiä. Myös lopetuksessa kannattaa olla tarkkana, ettei essee tunnu jäävän keskeneräiseksi. Lopetus toteuttaa pohdintana tai kysymyksellä, jolloin lukija jää pohtimaan vielä tekstin jälkeenkin

Mielestäni esseiden kirjoittaminen on äärimmäisen haastavaa, varsinkin silloin kun koen, että aiheesta ei tullu löytävän yhtään enempää kirjoitettavaa vaikka oletkin saanut aikaiseksi pelkän johdatuksen tekstiin. Silloin tulee kyllä ajateltua, onko aihe ihan väärä ja pienen tauon, sekä kaverin kanssa sparrauksen jälkeen tulee helposti uusia ideoita. Välillä myös pohdin, kuinka paljon huumoria, omia mielipiteitä ja ajatuksia tekstiin voi laittaa ja millä tavalla, etteivät faktat ja mielipiteet sekoitu keskenään. Ellei se olisi jopa tarkoitus, pyörittää lukijan päätä kunnes faktojen ja mielipiteiden ero hämärtyy. Ainakin politiikassa viimeaikoina siinä ollaan onnistuttu, mutta sitä on aina hyvä pohtia, miten eroitat faktan fiktiosta, fiktion faktasta jos ne on sekoitettu keskenään samassa tekstissä.

https://pohjosenplogi.blogi.net/blog/2/tuleeko-tasta-kirjoittamisesta-mitaan/