Michiganin kansainvälisessä yliopistossa on tutkittu laajasti useita vuosia kirjojen, lehtien sekä paperintuotannon vaikutuksia ilmastonmuutokseen sekä globaaliin lämpenemiseen. Detroitissa laskettiin vuonna 2018 paperintuotannon sekä jalostamisen aiheuttaneen jopa 18 prosentin osuuden vuosittaisista teollisuuden alan päästöistä. WLTP-mittaustavan mukaisesti suoritetuissa testeissä paperiteollisuuden CO2-päästöt ovat erityisen korkeita vertauksissa muihin kemiallisen teollisuuden aloihin. Rohkaisemalla teknologista kehitystä ja nopeuttamalla sekä helpottamalla sähköisten palveluiden toimintoja fyysisten paperisten kopioiden sijaan, voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä useiden miljoonien säästöt ja hidastaa ilmaston lämpenemistä.

Suomalaiset politiikan edustajat ovat kommentoineet metsien liikahakkuiden vähentämistä, koska jokainen tukkirekka ja junavaunullinen puuta aiheuttavat lisää päästöjä hakkuualueiden koneiden, logistiikan ja jalostamisen muodossa. Vuosittain ulkomaille kuljetetaan noin 80 prosenttia jalostetuista puun raaka-aineista. Tämän raaka-aineen kuljetuksesta syntyvä kulutus tiestöön, hiilidioksidipäästöt ja laivojen rahtiliikenne aiheuttavat satojen tuhansien eurojen vuosittaiset kulut Suomen valtiolle. Vaihtoehtoisesti puun tilalle on esitetty kierrätettäviä muovimateriaaleja sekä insinöörit kehittävät uutta maa-ainesta, joka on kolmanneksen betonin valmistushinnasta ja sitoo lämpöä yhtä paljon kuin puu.

Jos tässä kohtaa edes hiukan epäilyttää, että mitä tuli luettua niin olet oikeassa. Yllä oleva teksti on lähes täyttä fiktiota, mutta puolitotuuksilla ja ripauksella totuuksia saadaan aikaiseksi soppa, josta faktaa ja fiktiota voi olla hankala määritellä. Globaalin sosiaalisen median, disinformaation ja valtioiden välisen informaatiosodankäynnin aikana mielipiteet, kaunisteltu tai muunneltu totuus ja jopa valheet ovat keinoja piilottaa totuus. Väärä tieto ja olettamukset leviävät nopeasti ja helposti sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi kuluneena vuonna 2020 twitter käyttäjä väitti pääministeri Sanna Marinin kommentoineen vähättelevästi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpista julkaistavan kirjan lausunnoissa. Vaikka Yhdysvaltojen suurlähetystö ja Suomen valtioneuvoston kanslia puuttuivat asiaan, kerkesi yksittäisen henkilön twiitti levitä ympäri internettiä.

Jokainen meistä on itse vastuussa lukijana kriittisestä lukutaidostaan ja lähdekritiikistä. Lähdekritiikissä on tärkeää erottaa tieto mielipiteestä ja kyky arvioida tiedon luotettavuutta. Yksittäisellä nettisivulla ja blogissa kuka vain voi esiintyä lääkärinä, toimittajan tai tutkijana. Jokainen lukija toki itse päättelee, kuinka luotettava tietty tietolähde on. Tärkeää on myös huomata mikä tekstin tavoite on ja miten teksti pyrkii vaikuttamaan lukijaan. Mutta myös saman tekstin voi tulkita useilla eri tavoilla. Lukija usein ymmärtää luetun tekstin oman kokemusmaailmansa kautta, joten puhuttaessa lukutaidosta korostuu myös lukijan yksilöllisyys. Lapsuudesta opitut lukemismallit ja tekstimaailmat vaikuttavat. Tulkinta voi olla moninainen ja se voidaan ymmärtää monella eri tavalla yhteydestä ja näkökulmasta riippuen.

Mainonta on markkinointiviestinnänmuoto, jolla mainostetaan kaupallisia tavaroita tai palveluita sekä yrittää muuntaa olemassa olevat tarpeet erityisiksi tarpeiksi. Propaganda yleensä mielletään usein vaikuttamaan pyrkiväksi tekstiksi, puheeksi tai kuvaksi. Propagandalle ominaista on ollut se, että sillä pyritään ensi sijassa vakuuttamaan niitä, jotka jo ovat samaa mieltä. Totta kai sillä myös voidaan pyrkiä käännyttää lukijan mielipiteitä tai heikentämään yksilöiden moraalia ja luottamusta. Nykyaikana internet ja globaali digitalisoituminen ovat laajentaneet propagandan kohdeyleisöä ja tuoneet propagandan tuottamisen miljoonien ihmisten ulottuville. Propaganda on tavoitteellista, harkittua ja järjestelmällistä pyrkimystä manipuloida ihmisten uskoja, asenteita, tekoja ja luoda mielikuvia sekä pyrkiä hallitsemaan mieliä. Se ruokkii ennakkoluuloja, yhdenmukaistaa ajattelua, vaientaa erimieliset ja pyrkii aina vaikuttamaan massoihin.

Siis hetkinen, tässähän ihan selkeästi tulee samoja asioita mitä mainontaan ja markkinointiin liittyy. Mainonta ja propaganda ovat muodoltaan samanlaisia, mutta luonteeltaan hyvin erilaisia. Siinä missä mainostamisessa pyritään myös suoraan vaikuttamaan massoihin, asenteisiin, käyttäytymiseen, tunteisiin, mutta saamaan heidät kiinnostumaan tietystä tuotteesta, tuotemerkistä tai palvelusta, propaganda pyrkii useimmiten vaikuttamaan poliittisesti tai uskonnollisesti, sekä viestit voivat olla usein vääristeltyjä, puolitotuuksia, valheita tai niistä jätetään oleellista tietoa pois.

Mitä enemmän asiaa selvitin ja mitä enemmän tietoa löysin, sitä enemmän kiinnostuin aiheesta. Sekä mainonta ja propaganda käyttävät samoja työkaluja, mutta eri tavoitteisiin ja tarkoituksiin. Mainonta pyrkii saamaan kohdeasiakkaan huomion ja vaikuttamaan mieltymyksiin, lisäämään myyntiä ja kertoa asiakkaalle mitä ostaa. Propaganda vääristelee faktoja ja tietoa muuttaakseen kohdeyleisön mielipidettä johtamalla harhaan ja pyrkii muuttamaan ihmisten mielipiteitä ja tapaa ajatella. Pohtiessani brändien mainontaa ja faktojen kaunistelua sekä puutteiden tai virheiden suoranaista piilottelua, pohdin missä nykyaikana mainonnan ja propagandan raja kulkee. Päädyin lopputulokseen, että se on harmaa veteen piirretty raja, joka ei aina ole selkeä. Jopa internetin meemit voivat olla verrattavissa aikanaan tehdyille propaganda julisteille. Jotkut median kavat estävät kommentit liittyen tietyn aihealueen uutisiin, sekä uutisia voidaan tehdä puolitotuuden varassa (esimerkkinä klikkiotsikot, joka on houkutteleva tai harhaanjohtavat).

Vastuu on meillä ihmisillä eli vastaanottajilla ja medianlukutaito on paras vastalääke propagandalle.Selvittämällä viestin lähteen ja motiivin pääsee jo pitkälle

Yksinkertaista, eikö?