Tampere
26 May, Sunday
21° C

Proakatemian esseepankki

TMI 126 ilmoittautuu!



Kirjoittanut: Esme Luhtala - tiimistä FLIP Solutions.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

On aika hyvästellä, kun puolitoista vuotta kestänyt oppimismatka on tulossa päätökseen. Tiimimestari-ohjelman aikana erikoistutaan tiimitoiminnan, yhdessä oppimisen sekä yhteiskehittämisen osaajiksi (Tiimiakatemia Global, n.d.). Proakatemialaisille tarjotaan valmennukseen stipendiaattipaikkoja, jonka varjolla myös allekirjoittanut pääsi mukaan vahvistamaan vanhaa tietoa ja oppimaan paljon uutta.

Tämä essee kokoaa niitä kokemuksia ja oppeja mitä menneiden 1,5 vuoden aikana on kertynyt. Tiimiakatemia® Team Coachiksi sertifioituminen vaatii tällä hetkellä että kaikki tiimimestarijaksot on käytynä, meitzin paperi on tehtynä ja 50 kirjapistettä on luettuna (Tiimiakatemia Global, n.d.). Tämä essee toimii meitzin paperina, vapaamuotoisena reflektiona omasta oppimismatkastani.

 

 

Orientaatio 

22.9.2021 – Zoom

Tämä oli ainoa kerta, jolloin tapaamisemme agenda oli myös meille osallistujille selkeästi listattuna ja ilmoitettuna. Kerran teemoihin kuului tutustuminen sekä ohjelmaan kuin toisiimme, omien oppimistavoitteiden asettaminen, tiimioppimisen ja -valmentamisen perusteita sekä lukuohjelman aloittaminen. (Tiimiakatemia Global, n.d.) 

Orientaatiossa käytiin läpi erilaisia työkaluja joita tiimimestareiden aikana voi hyödyntää ja hyödynnetään. Oppimissopimus ja dialogitimantti joka tiivistää dialogin tasavertaisiksi peruspilareiksi suoran puheen, kuuntelun, kunnioituksen sekä odottamisen (Isaacs, 1999), oli entuudestaan hyvin tuttuja. Myös uusia, tai vähintäänkin unohtuneita, helmiä tuli kuitenkin vastaan. Näistä haluan nostaa esiin sovelluksen Kolbin kokemuksellisen oppimisen mallista, sekä Nonakan & Takeuchin tiedon luomisen mallista. Kumpikin tiivistää yhteen ‘Learning by Doing’ -perusajatusta tiimioppimisen taustalla. 

Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli voidaan tiivistää neljään eri oppimisen tapaan: aktiiviseen (käytännön) toimintaan, jolloin vaikutetaan ympäröivään maailmaan; konkreettiseen kokemiseen, jossa tunteet ja henkilökohtaiset tulkinnat ovat etualalla; reflektiiviseen havainnointiin, johon voidaan käyttää työkaluna mm. motorolaa; sekä abstraktiin käsitteellistämiseen, jolle on ominaista systemaattinen ajattelu sekä ongelmanratkaisu. (Kelly, 1997). Sovellettu tiedon luomisen malli (katso yläpuolella oleva kuva) on vahvasti yhteydessä edellä mainittuun Kolbin malliin. Siinä nähdään tiivistetysti TAMK Proakatemialla sekä muilla tiimiakatemioilla ympäri maailmaa käytetty oppimisen malli. Tiimimestareissa on ollut kiintoisaa syventyä tarkemmin teorioihin, joita omassa Proakatemia-arjessa hyödynnetään käytännössä. Ymmärrys arjessa mukana kulkevista toimintamalleista ja erilaisista ihanteista on vahvistunut käsi kädessä teoriaosaamisen kanssa.

Kuten Proakatemialla, myös tiimimestareissa luotetaan oppikirjojen sijaan ‘tavallisten’ kirjojen tarjoamiin oppeihin. Orientaatiossa yllätyin positiivisesti, kuinka sulavasti pystyisin hyödyntämään kirjoja tiimimestareiden lisäksi myös Proakatemian esseissä. Yläpuolella olevassa kuvassa listattuna osa kirjoista joista olen ammentanut oppeja Tiimimestari-ohjelman aikana. Kirjojen lukemisen ja kuuntelun lisäksi kirjapisteitä on tullut mm. Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu luennoista, sekä monista mielenkiintoisista podcasteista.

 

 

Johtaminen

2.12.-4.12.2021 – Törmälän Tila – Siikajoki

Koronaepäily pakotti minut jäämään kotiin silloin kun muut TMI126 kanssajäsenet suuntasivat oppimisen ja tiimivalmentamisen kerralle. Päädyin ristipölyttämään ensimmäisen lähijakson Tiimimestari -taipaleeni puolessa välissä (tästä lisää myöhemmin). Tämän seurauksena näin oman ryhmäni livenä vasta johtamiseen keskittyvällä kerralla, muutama kuukausi orientaation jälkeen. Syksyn myyntipäivät varjosti omaa jaksamistani 2021 loppuvuodesta ikävästi, mutta tunsin oloni heti tervetulleeksi ja pääsin nopeasti mukaan joukkoon.

Pääsimme pohtimaan johtajuutta pienryhmissä. Harhaanjohtajat, sekasoppa rauhallisia tarkkailijoita ja puheliaita tekijöitä muodostui. Osaa lopputuotoksestamme voi käydä ihmettelemässä tarkemmin täältä. PDF:n ensimmäinen sivu avaa Harhaanjohtajien oppimismatkaa johtamisen kerralla, toinen sivu on konkreettisempi tuotos, jonka avulla kokosimme kerran oppeja yhteen ja tarjoamme myös tulevaisuuteen työkalun omaa johtamista tukemaan.

Yllä olevassa kuvassa muutamia nostoja keskusteluistamme. Keskustelimme paljon siitä millaisia koemme hyvien johtajien olevan. Koska ainoaa oikeaa hyvän johtamisen teoriaa ei ole, kaikki hyvät johtajat eivät mahdu samaan muottiin. Omiin muistiinpanoihini olen painottanut paljon ajankäyttöä sekä kohtaamisen tärkeyttä. Hyvällä johtajalla on aikaa niin tiimiläisille, ison kuvan havainnoimiselle kuin myöskin reitin kartoittamiselle. Tiimimme Kokkola -edustus nosti esiin tekstin joka lukee Karl Nylundin tekemän, Einar Cederbergin elämää kunnioittavan, veistoksen juurella: “Ihmisen suuruus ilmenee tavassa kohdella lähimmäisiään.” (Heikkilä, 2012 & Laitinen, 2021). Voisiko saman muuntaa muotoon “johtajan hyvyys ilmenee tavassa kohdata tiimiläisensä”?

 

 

Asiakkuudet

26.-28.2.2022 – Zoomissa

Korona sotki uudestaan suunnitelmia. Tällä kertaa olin itse kuivilla, mutta koska tartuntaluvut olivat tiukasti nousussa, työnantajat pitivät oppisopimuslaisiaan tiukasti lieassa. Pandemiatilanteen jatkuvuus oli epävarmaa, joten aikataulujen sijaan muutettiin tapahtumapaikkaa. Tilanne ymmärrettiin hyvin, mutta tunnelma ei ollut katossaan ensimmäistä päivää aloittaessamme. Onneksi tarpeeksi moni otti etäilyn tosissaan ja imi muut mukaan tavoitteellisuuteen; oppimiskerran laatutasosta pystyttiin edelleen pitämään kiinni.

Asiakkuudet oppimisjaksolla jokaisella pikkutiimillä oli oma toimeksiantaja. Ammattiopisto Luovi haastoi meidät pohtimaan Team Tehoketju:n kesken kysymystä: “Miten me asiantuntijat opimme antamaan tilaa opiskelijan omille ajatuksille/toiveille? Ettemme tee päätöksiä heidän puolestaan?” Lopputuotokseen ja ratkaisuehdotuksiimme pääsee tutustumaan tarkemmin tästä

Minulla ei henkilökohtaisesti ole kokemusta toisen asteen ammattiopinnoista, saati sitten erityisoppilaitoksista, mutta pystyin silti tarjoamaan keskusteluun opiskelijaperspektiiviä. Mielenkiintoinen, mutta vahvasti koulumaailmaan liittyvä toimeksianto ei sykähdyttänyt itseäni erityisesti. Työskentelyn jännitystä nosti se, kuinka osalle Luovilaisista aihe tuntui olevan hyvin herkkä. Asiakkuudet kerta muistutti paljon 24h- ja muita innovaatiohaasteita joita Proakatemialla on tullut vastaan. Opin kuinka tärkeää on osallistaa toimeksiantaja ratkaisun löytämiseen ja luoda siten omistajuuden tuntua tarjottuihin ratkaisuihin. Zoomissa vietetty oppimisjakso ei ollut yksiä mieleenpainuvimmista tai sykähdyttävimmistä. Kuten yhteisessä Motorolassa harmiteltiin, ruudun välityksellä tunnelmaa ei pystytä luomaan samanlaiseksi kuin livenä.

 

 

Oppiminen ja tiimivalmentaminen

6.-8.4.2022 – Ristipölytys – Sahanlahti Resort – Puumala

Onneksi en päässyt omalle oppimisen kerrallemme – koko Tiimimestarimatka olisi saattanut tyssätä siihen. Ensimmäiselle oppimiskerralle tullut joukko TMI 133 osallistujia oli kuin toisinto Proakatemian esipinkuista. Kerta oli täynnä hämmennystä, luottamuksen puutetta, prosessin rankkaa kyseenalaistamista sekä yksilökeskeisyyttä. Kuulemma oman ryhmämme ensimmäinen kerta oli ollut saman tyylinen. Tiimimestarit ovat oppimismatka ja jostain kaiken täytyy lähteä liikkeelle. Joku voisi sanoa että “kaikki kuuluu prosessiin”.

Hetkittäin oli hankala navigoida joukossa jossa mielenmallit liittyen oppivaan organisaatioon olivat hyvin erilaisia. Osa ei vielä tiennyt mitä termillä tarkoitetaan, saati sitten miksi sitä kohti kannattaisi pyrkiä. Todellinen haaste oli kuitenkin ne, jotka tiesivät oppivasta organisaatiosta mutta pitivät sitä jonkinlaisena utopiana tai humpuukkina. Kuten Proakatemia, myös Tiimimestarit rakentuu vahvasti Peter Sengen ja hänen kollegojensa listaamien oppivan organisaation avaintekijöiden ympärille. Nämä avaintekijät ovat systeemiajattelu, henkilökohtainen mestaruus, mielen mallit, jaettu visio sekä tiimioppiminen (2006). Yksi isoimpia realisaatioita näiden päivien aikana olikin, että olen tiedostamattani kokenut jonkinlaisen tiimioppimisvalaistuksen. Nykyään koen itsestäänselvyytenä, että oppimisen edellytyksenä on oppijoiden itsensä haltuun ottama prosessi.

Pikkutiimimme lopputuotos oli tällä kertaa abstraktimpi, joten en pysty jakamaan sitä samoin kuin edellisiä. Muutama nosto kuitenkin vielä muistiinpanoistani. Pohdintaa herätti miten voi nostaa oman luottamuksen kasvua toista kohtaan, kuinka toisen kiinnostusta ei pidä sulkea latistamalla etsinnän iloa, sekä virke oppimista ei tapahdu epämukavuusalueella, vaan jälkikäteen mukavuusalueella reflektoiden.

Eräs vaikeimmista business leader haasteista kevään aikana on ollut kuinka hillitä malttamattomuuttani. Rauhallisesti kuunteleminen on joskus vaikeaa ja ratkaisuja toisten ongelmiin tulisi kuin liukuhihnalta. Joku pienryhmän tiimiläisistäni oli lukenut Kate Murphya joka huomauttaa että on tärkeää kuunnella, jotta toinen keksii ratkaisun itse. Olemme kaikki olleet tilanteessa jossa samanaikaisesti kysymme vastausta ongelmaan jonka saamme ratkaistua samalla hetkellä mielessämme. Synkkä mutta herättävä fakta: kuulo sammuu aisteista viimeisenä ennen kuolemaa. (Murphy, 2020) Haluan kohentaa omia kuuntelutaitojani entisestään.

 

 

Innovointi

30.3-1.4.2022 – Varalan Urheiluopisto – Tampere

Pitkästä aikaa taas oman jengin kanssa, jee! Oppimiskertojen teemat ovat mielenkiintoisia ja jokaiselle Proakatemialaisille oleellisia. Harmillisesti kerrat meni omien opiskelujen ja Flipin toiminnan kanssa siten ristiin, että painopiste tuntui aina h-hetkellä olevan jossain muussa kuin mitä tiimimestareissa käytiin läpi. Innovointi oppimiskerta olisi ollut mahtava kokea ennen myyntipäiviä tai oman business leader kauden alussa. Tämän oppimiskerran aikaan Flipin arkea ja toimintamalleja oltiin juuri vakiinnuttamassa uudistettuihin raameihin. Uusilla raameilla sekä niiden vakiinnuttamisella haluttiin mahdollistaa vakaalla pohjalla tapahtuva rönsyily. Innovatiivisen jakson sijaan tiimissä keskityttiin siis perusasioiden vahvistamiseen.

Päivien teemana oli oppimisen tulevaisuus & sen innovaatio(mme). Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan niin Varalan tiloihin kuin historiaankin. Oppimiskerta oli mahdollisesti oma suosikkini. TMI 126 oli jonkinlaisessa kuherrusvaiheessa ja koko kolmipäiväinen käytettiin ajattelun ja ajatuksien avaamiseen ja avartamiseen. Ilmapiiri oli tutkiva ja innostunut. Mikä vain ympärillä oleva asia saattoi tuoda mieleen jonkun uuden idean tai innovaation. Mitä hullumpi ajatus, sitä hauskempaa sitä oli puida pikkutiimin kanssa.

Toisaalta yksiä kerran isoimpia oppeja oli ettei aina ongelman vastaan tullessa kannata lähteä innovoimaan jotain omaa. Usein myös joku muu on kohdannut samantyylisen haasteen ja siksi ratkaisun etsimiseksi tehdyt tiedustelukierrokset ovat kannattavia. Pyörää, dialogirinkiä tai myynninseurantajärjestelmää ei kannata lähteä keksimään uudestaan jos joku on sen jo tehnyt. Innovointi, suunnittelu sekä käyttöön ottaminen vie aikaa. Patenttiasiat erikseen, mutta noin yleisesti: toiselta kopioiminen tai kopiosta muovaaminen ei ole häpeä. Tarpeettomasti tuhlatut työtunnit ovat.

 

 

Brändi

17.-19.5.2022 – Hiekkaharjun Kartano – Konnevesi

Oppimiskerta oli mukava, mutta intohimot pakottaa kertomaan ensin jostain muusta. Hiekkaharjun Kartano oli lattiasta kattoon maksimalistisesti sisustettu eri aikakausien antiikilla. Hirsiseinät, puulattiat, idyllinen tunnelma, mukava yrittäjäkaksikko, italialainen kotiruoka yhdistettynä suomalaisiin luonnonyrtteihin – rakastuin paikkaan koko sydämestäni. Lisää aiheesta voi käydä lukemassa esseestäni tämän linkin takaa. Seuraavaksi itse oppimiskertaan ja sen oppeihin.

Toimin tällä jaksolla pienryhmämme B(r)ÄNDI:n Lilla Tränarena, eli ns. tiiminvetäjänä. Yksi isoimmista kerran anneista oli konkreettinen kokemus siitä kuinka hyvältä tuntuu luotsata pätevää ja itseohjautuvaa tiimiä. Jos joskus pääsen palkkaamaan ihmisiä tai valitsemaan omaa tiimiä, haluan mukaan ihmisiä joiden koen olevan itseäni älykkäämpiä ja/tai osaavampia. Turha jännitys työn laadusta, tiimiläisten keskinäisistä suhteista, ammattimaisuudesta, työtavoista sekä tiimiläisten motivaatiosta poistuu kokonaan kun pystyy luottamaan tiimiläisten osaamiseen. Jokaiselle osapuolelle on mukavaa jos luottamus on jykevällä pohjalla. 

Tiimin vetäminen sujui jouhevasti ja ilman turhia paineita. Päivät olivat hyvä yhdistelmä keskustelua, työntekoa sekä rennosti yhdessä tekemistä. Yhteiset kävelyt, tutkimusretket sekä muu “vähemmän produktiivinen” tekeminen yhdisti meitä tiiminä ja loi vapautuneen ilmapiirin rennolle työskentelylle sekä uusien ajatusten syntymiselle. Motorolan pohjalta uskallan sanoa että tiimi oli tyytyväinen niin toisiinsa kuin myöskin vetäjään. Ristipölyttämässä käynyt tiimiläinen totesi koskettavasti, että pientiimimme tarjoama yleiskokemus oppimiskerrasta oli ylivoimaisesti hänen Tiimimestarimatkansa paras.

Työstimme oppimiskerralla alustavaa brändinalkua Kokkolaan rakenteilla olevalle Piispanmäen monitoimitalolle. Osia lopputuotoksesta voi zoomailla yllä olevasta kuvasta. Oli mielenkiintoista päästä työstämään oikeaa projektia ja sukeltaa syvemmälle TMI126:ssa yleisesti tunnettuun projektiin. Koko Tiimimestariryhmämme sai myöhemmin kutsun monitoimitalon avajaisiin. Tuotoksemme tarkoitus oli ensisijaisesti opettaa meitä brändinluomis -prosessia, mutta myös tarjota jotain pohjaa mistä lähteä liikkelle, kun lopullista brändiä aletaan luomaan. Onnistuimme molemmissa tavoitteissa. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan kuinka kauas lopullinen brändi omista ehdotuksistamme päätyy.

 

 

Karaktääri

7.-9.9.2022 – Hotelli-Ravintola Lokkilinna – Kalajoki

Oppimiskerta oli yhdistelmä muistelemista, reflektointia sekä yhdessä olemista. Kauniit maisemat rauhoitti joukon nauttimaan hetkestä. Ensimmäisten kertojen sekasortoisuus ja turha stressaaminen oli tiessään. Oppimiskerran iloihin ja suruihin tultiin heittäytymään avoimin mielin. Pääsimme seuraamaan monia erilaisia karaktäärejä ja muistelemaan eri henkilöiden Tiimimestarikehitystä ja matkaa jonka he ovat edellisen 1,5 vuoden aikana kulkeneet. Joillain elämän, tai vähintäänkin työnkatsomus on muuttumut radikaalisti, toisilla matka on valanut enemmän uskoa ja tietotaitoa entisten oppien toimiessa edelleen tukipilareina. 

Hyödynsin oman karaktäärini jakamisessa valkotaulua jota pääsee tarkastelemaan täältä. Valkotaulu on suht kattava, joten suosittelen sen tutkimista tarkemmin. Esitykseni herätti, vaikka se ei mielestäni erityisemmin liittynyt aiheeseen, yleistä pohdintaa ikäsyrjinnästä eli ageismista. Sain kannustusta olla välittämättä iästä ja pitää niin omaa, kuin muidenkin ikää toisarvoisena asiana. Yhteiskunnan normit ovat vahvasti koodattuna takaraivooni. En ole vielä varma kuinka lähteä selättämään niitä. Nautin monista nuoruuden tuomista oikeutuksista ja normiolettamuksista, esimerkiksi siitä ettei kukaan oleta minulla olevan perhevelvollisuuksia, mutta toisaalta en pidä esimerkiksi olettamuksesta että juhliminen olisi iso osa arkiviikkojani. Jään vielä pohtimaan asiaa ja sen eri ulottuvuuksia.

Loppukuvaan vielä satunnaisia nostoja viimeisen kerran muistiinpanoistani.

 

 

LÄHTEET:

Tiimiakatemia Global. n.d. Tiimimestari – työkaluja tiimeissä ja yhteisöissä oppimiseen. Verkkosivu. Viitattu 1.10.2022.  https://tiimiakatemia.com/tiimimestari/

Kelly, C. 1997. David Kolb, The Theory of Experiential Learning and ESL. The Internet TESL Journal. Vol. III, No. 9. Viitattu 1.10.2022. http://iteslj.org/Articles/Kelly-Experiential/

Isaacs, W.  1999. Dialogue – The Art of Thinking Together. New York: Bantam Doubleday Dell Publishing Group. 

Laitinen, T. 2021. Ihmisen suuruus ilmenee tavassa kohdella lähemmäisiään. KRELLI Kristilliset Eläkeläiset ry. Verkkosivu. Viitattu 3.10.2022. https://www.krell.fi/2106-ihmisen-suuruus-ilmenee-tavassa-kohdella-lahimmaisiaan

Heikkilä, M. 2012. Tyrsky-patsas Länsipuistossa. Kokkola Karleby. Blogi. Viitattu 3.10.2022. http://kokkolakarleby.blogspot.com/2012/07/

Senge, P. 2006. The Fifth Discipline: The Art & Practice of The Learning Organization.

Murphy, K. 2020. Et taida kuunnella. Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä. Suom. Mäki-Kihniä, M. Helsinki: WSOY.

Kommentit
Kommentoi