Luin Harri Gustafbergin ja Helena Åhmanin kirjoittaman kirjan Tilannetaju- päätä paremmin. Kirjassaan Tilannetaju- päätä paremmin Åhman ja Gustafsberg käsittelevät  sitä, kuinka saada aivokapasiteetti käyttöön mahdollisimman tehokkaasti erityisesti vaikeissa ja paineisissa tilanteissa. Kirjassa käydään läpi kahdeksan erilaista elementtiä, jotka vaikuttavat tilannetajuun ja antavat selkeitä käytännön vinkkejä toimintakyvyn ylläpitämiseen ja oikeiden ratkaisuiden tekemiseen. Ihminen tekee noin 7000 päätöstä vuorokaudessa. Ilman kirkasta tilannetietoisuutta ja henkistä tasapainoa todellisuuden tulkintakyky heikkenee ja oikeanlaisten päätösten teko hankaloituu.

”Tilannetaju on kykyä muodostaa kokonaiskuva kuhunkin hetkeen vaikuttavista tekijöistä ja toimia tämän pohjalta parhaiten sopivalla tavalla.”

Tilannetaju on ymmärrystä siitä, mitä itsessä, muissa ihmisissä ja ympäristössä tapahtuu ja on meneillään ja millaisia johtopäätöksiä tästä syntyy. Päätöksenteko hetkellä voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan onko omat ajatukset kirkkaat vai toiminko esim. väsymyksen tai ärtymyksen johtamana? Huomaanko kaiken tärkeän, mihin kiinnitän eniten huomiotani ja miksi teen tällaisen päätöksen? Se, miten me ihmiset koemme stressin ja paineen on subjektiivista ja jokaiselle oma kokemus on totta. Paineisimmissa tilanteissa on isoin riski menettää tilannetaju. Pelosta tai paniikista käsin on vaikeaa tehdä tietoisia ja järkeviä päätöksiä, siksi meidän kaikkien on tärkeää miettiä miten stressiä voisi lieventää. Tilannetaju on ymmärrys ja toiminnanohjaus järjestelmä ja se edellyttää päätöksentekoa erilaisissa tilanteissa. Tilannetajuun vaikuttaa se, kuinka osaamme käyttää meillä olevaa tietoa erilaisissa tilanteissa ja miten tehdään parhaita mahdollisia päätöksiä tämän tiedon pohjalta.

Kirjassa käydään läpi tilannetietoisuuden elementit James Reasonin mallin mukaan. Mallissa on esitelty kahdeksan erilaista tilannetajuun vaikuttavaa elementtiä, joita parantamalla voi keittää omaa tilannetajua. Kaikki nämä kahdeksan tasoa ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa.

Tilannetajun tasot tiivistettynä:

1. Vaikuta mielen kuormaan

Pitkäaikainen stressi vaikuttaa heikentävästi henkiseen suorituskykyyn ja tilannetajuun. Se kuluttaa voimavaroja asettaen myös terveyden vaakalaudalle. Tämän takia on tärkeää osata hallita stressitekijöitä, se vapauttaa energiaa ja avartaa sitä, miten näemme asiat.

2. Maksimoi energiatasosi

Omilla elintavoilla ja paremmilla valinnoilla voi parantaa omaa energiatasoa ja sillä on tilannetajuun merkittävät positiiviset vaikutukset. Tähän vaikuttavat mm. ravinto, hengitys, liikunta.

3. Heikennä havaintoharhoja

Havaintoharhat ovat meidän tiedostamattomia kallistumia tai uskomuksia, jotka estävät tilanteiden ennakkoluulottoman ja neutraalin tarkastelun. Kiinnitämme helposti huomiota asioihin, jotka tukevat meidän omia uskomuksiamme ja ohitamme ne, jotka ovat niitä vastaan. Tällöin päätöksenteko ei välttämättä oikeasti synny oikean tiedon pohjalta.

4. Suuntaa huomio

Keskittymisellä yhteen asiaan kerrallaan on merkittävä vaikutus aivojen kuormittuneisuuteen ja sitä kautta myös siihen, kuinka laajan ja kokonaisvaltaisen käsityksen asiasta saa. Huomion tietoisella suuntaamisella voi myös vaikuttaa siihen millä mielentilalla kohtaa hankalammat tilanteet. Näkeekö ongelmat vai mahdollisuudet.

5. Säädä tunteita

Tunteiden tunnistaminen erilaisiin tilanteisiin vaikuttaa tilannetajuun. On tärkeää ymmärtää kuinka omat tunteet vaikuttavat toisiin ihmisiin ja päätöksiin. Erilaisista tunteista käsin teemme erilaisia ratkaisuja.

6. Selkiytä ajattelua

Ajattelun selkiyttäminen avartaa ajatusmaailmaa. On tärkeää tulla tietoiseksi omista ajatuksista sillä ne vaikuttavat meidän tunteisiimme ja toimintaamme. Voimme myös ehdollistaa ajattelua mahdollisuuksille ongelmien sijaan.

7. Herkistä intuitiota

Intuition avulla ihminen havaitsee ja ymmärtää asioita ilman tietoista mieltä. Tämä tieto tulee ilman loogista ajattelua ja järkeä ja siten joskus se voi olla vaikeaa selittää itselleen. Intuition kuuleminen ja sille herkkänä olo on erittäin tärkeää.

8. Jalosta tapoja

Tavoilla ja rutiineilla on iso merkitys arjen valintojen kannalta. On tärkeää tulla tietoiseksi omista hyödyllisistä ja haitallisista tavoista. Uusia tapoja voi oppia aina ja vanhoja muokata, ne vaativat toistoa, mutta on tilannetajun kannalta tärkeää.

Iso oivallus kirjaa lukiessa minulle oli se, että ihmiset usein toivovat etukäteen, että kun teen näin, siitä seuraa jotain tiettyä. Kun asiat ei menekään niin kuin oletamme, syntyy pettymys. Olisi tärkeää muuttaa ajattelua niin, että teen tässä hetkessä näillä tiedoilla ja taidoilla parhaan mahdollisen ratkaisun, joka johtaa uuteen tilanteeseen, jossa on uusi mahdollisuus tehdä sama. Tämä auttaa mielestäni myös suhtautumaan toisiin ihmisiin lempeämmin. Jos voimme luottaa siihen, että kukin toimii hetkessä aina sen hetkisen parhaan tiedon ja kyvyn varassa.

Kun haluamme nostaa suorituskykyämme, siihen liittyy usein voimakkaita odotuksia. Emme välttämättä osaa lukea sitä todellisuutta mikä tässä hetkessä on. Todellisuudessa kehittyminen ja suorituskyvyn nostaminen pitäisi tapahtua vähän kerrallaan. Ensin sitä tulisi nostaa sen verran, että sitä sietää ja siitä palautuu hyvin, ja vasta sen jälkeen nostaa vähän kerrallaan. Mikäli olemme epämukavuusalueella jatkuvasti, se johtaa liika kuormittumiseen. Silloin pystymme selviytymään, mutta suorituskykymme ei ole silloin kovin hyvä.

Resilienssikyky vaikuttaa myös siihen, kuinka nopeasti pystymme palautumaan muutoksista ja kuormittavista tilanteista. Mitä paremmin siedämme muuttuvia tilanteita, sitä vähemmän tilannetaju kärsii niistä. Tätä pystyy harjoittelemaan keskittymällä aikaisemmin mainittuihin kahdeksaan elementtiin. Tässä muuttuvassa maailmassa muutoksien sietäminen on tärkeää. Meidän henkinen suorituskykymme liittyy vahvasti siihen, kuinka me ihmiset toimimme ja ymmärrämme asioita. Kuinka vastaamme haasteisiin ja palaudumme niistä. Kuinka paljon meillä on hetkellisesti voimia ja olemmeko valmiita tekemään asioita silloin kun niitä pitää tehdä. Onko meillä kärsivällisyyttä? Kaikki uusi vaatii kärsivällisyyttä ja toistoa ja tähän voimme onneksi vaikuttaa omaa mieltä johtamalla.

Lähteet:

Gustafsberg, H., Åhman, H. 2021. Tilannetaju. Päätä paremmin. 4. painos. Helsinki. Alma Talent.