Tiimimestarit vol 7- Karaktääri 

Oma Tiimimestarit matkani on tullut päätökseen. Nyt on aika sinetöidä hieman yli vuoden matka Tiimimestareissa viimeisen esseen avulla. Viimeisen tapaamisen sijainniksi valikoitui Wuolteen kartano Hauhossa. Ennen lähikertaa oli melko pitkä lista tehtäviä valmisteltavaksi. Meidän piti valmistella: 

• Meitzin paperi – tarkoituksena on kirjata ylös ja jäsentää omia ajatuksia eri teemoista, joita olemme käyneet läpi. 
• Päivitä oppimissopimus ja tiimivalmentajafilosofia. 
• Kirjaa luetut kirjat, vähintään 50 kirjapistettä. 
• Valmistele esitys, kesto 30 min. 
• Bonustehtävä; valmistele 2 min pitkä tsemppivideo koko ryhmälle. 

Tehtäviä tehdessä tuntui kuin aikamatkalta taaksepäin. Missä olin silloin ja mihin olen edennyt? Hahmotelin omaa polkuani taakse päin ja tulevaisuuteen. Onneksi olin kirjoittanut päiväkirja muodossa jokaisesta lähikerrasta, sekä tehnyt hyvät muistiinpanot jokaiselta kerralta. Tämä auttoi todella paljon palauttamaan mieleen tapahtumia, joista oli jo yli vuosi aikaa.  

Tiimimestareissa olen saanut kokea, niin Lillana toimimisesta, asiakasprojektista, esi- ja jälkimotorolasta, uusista työkaluista, uusia kirjoja ja dialogia. Yhteiset dialogit ovat avanneet omaa ajattelua uusiin suuntiin. Isoimpana oppina todella prosessiin luottaminen ihan uuden ryhmän kanssa.  

Pohdin pitkään, mistä tekisin oman 30 minuutin esitykseni. Kuitenkin näistä oli jo omista mökkipajoista jonkun verran kokemusta. En halunnut nojautua siihen samaan vanhaan kaavaan, missä olen ollut ja mihin olen menossa.  

Tällä kertaa taivas oli rajana ja halusin puhua, missä minä olen kasvanut eniten koko prosessin aikana. Muistan ensimmäisen lähitapaamiseni Ahlmannilla ja ensimmäinen asia, mikä minulle tulee mieleen, on jännitys. Olen aina ollut kova jännittämään, varsinkin uusissa tilanteissa. Siksi halusin kertoa omassa esityksessäni jännityksestä ja kuinka oma Tiimimestarit ryhmäni on auttanut minua kasvaa rohkeammaksi matkan aikana. 

Jännittäminen on varsin yleinen tunne, jonka lähes jokainen meistä kokee jossain vaiheessa elämää. Se voi ilmetä eri tilanteissa, kuten esimerkiksi tärkeässä tapaamisessa, julkisessa esiintymisessä tai vaikkapa kilpailussa.  

Jännittämistä voidaan kuvata kehossa tapahtuvana reaktiona, joka voi ilmetä monin eri tavoin, kuten esimerkiksi sydämen tykytyksenä, hikoiluna tai vapinana. Jännittäminen voi olla niin voimakasta, että se haittaa arkielämää ja estää tekemästä arkisia asioita. En ole välttämättä esimerkiksi uskaltanut kokeilla uusia asioita, koska olen jännittänyt liikaa ja se on vesittänyt koko ajatuksen. 

Yksi syy jännittämiseen on epävarmuus. Voimme jännittää tulevaa tilannetta, koska hän ei tiedä, mitä siitä seuraa tai miten hänen pitäisi toimia. Esimerkiksi ensimmäinen tapaaminen voi herättää paljon jännitystä, koska ihmiset ovat uusia tuttavuuksia ja he voivat esittää ennalta arvaamattomia kysymyksiä.  

Henkilö ei tiedä, mitä häneltä odotetaan, eikä pysty valmistautumaan tai kontrolloimaan tilannetta. Samoin julkisessa esiintymisessä  saatamme jännittää, koska  pelkäämme tilannetta tai, että teemme esiintyessä virheitä. 

Toinen syy jännittämiseen voi olla suorituspaine. Jännitämme, koska pelkäämme epäonnistumista tai muiden ihmisten arvostelua. Esimerkiksi esityksessä ihminen voi jännittää suoritustaan, koska hän haluaa tehdä hyvän vaikutuksen muihin Suorituspaine voi olla niin voimakasta, että se estää ihmistä nauttimasta tilanteesta. 

Jännittämistä voidaan kuitenkin oppia hallitsemaan. Yksi tärkeimmistä keinoista on valmistautuminen. Mitä paremmin valmistaudumme tulevaan tilanteeseen, sitä vähemmän jännitämme. Esimerkiksi työhaastattelussa kannattaa tutustua työnantajaan ja työpaikkaan etukäteen, jotta haastatteluun voi mennä itsevarmasti. Samoin julkisessa esiintymisessä kannattaa harjoitella puheen pitämistä ja tutustua yleisöön ennen tilaisuutta. 

Toinen keino jännittämisen hallitsemiseen on rentoutuminen. Jännittävässä tilanteessa ihmisen keho on usein kireä ja jännittynyt. Rentoutumisharjoitukset, kuten syvähengitys tai jooga, voivat auttaa kehoa rentoutumaan ja lievittämään jännitystä. Samoin liikunta ja ulkoilu voivat auttaa rentoutumaan ja vapauttamaan mieltä stressistä. Oma keino on etsiä rauhallinen paikka ennen esiintymistä, levittää kädet ja jalat niin leveälle, kun mahdollista ja, jos tilanne sen sallii ja huutaa kovaan ääneen “minä riitän”. 

Kolmas keino jännittämisen hallitsemiseen on positiivinen ajattelu. Voimme oppia ajattelemaan tilannetta myönteisesti ja kannustaa itseämme ennen tilaisuutta. Esimerkiksi julkisessa esiintymisessä kannattaa ajatella, että yleisö on kiinnostunut kuulemaan sinun sanomaasi, että meillä on annettavaa. 

Jännittäminen on siis luonnollinen reaktio, jota voi oppia hallitsemaan. Valmistautuminen, rentoutuminen ja positiivinen ajattelu ovat hyviä keinoja lievittää jännitystä ja antaa itselleen mahdollisuus onnistua. On myös tärkeää muistaa, että kaikki me jännitämme joskus. Tärkeintä on oppia hyväksymään jännitys ja käyttämään sitä voimavarana sen sijaan, että antaisi sen estää itseään tekemästä asioita, joita haluaa.