Johdanto

Tämän kertaisen Tiimimestarit lähijakso oli Morvassa ja aiheenamme oli brändi. Ennakkotehtävänä oli tutustu Brändikirjaan (2009) ja etsiä itselleen mielenkiintoinen brändi. Ennen Morvaan saapumista kävimme tutustumassa Jyväskylässä Tiimiakatemiaan ja saimme kuulla Johannes Partasen elämänkerran sekä historiaa Tiimiakatemian perustamisesta.  

Oli inspiroivaa kuulla, mistä kaikki on saanut alkunsa Partaselta henkilökohtaisesti. Ilmoitustaululle laitettu hakemus maailmanympärimatkasta on ollut yksi ratkaisevista käännekohdista Tiimiakatemialle, sekä muille tiimioppimista hyödyntäville tahoille. Tiimiakatemialla ja Partasella on vahvat brändit, mutta miten ne ovat muovautuneet. 

En ole aikaisemmin tutkinut omaa henkilöbrändiä taikka brändejä ylipäätänsä, joten minun piti aloittaa brändin tutkiminen aivan alusta. Erityisesti minua kiinnostaa yritysbrändin luominen osaksi työantajamielikuvaa. Usein sekoitamme markkinoinnin ja brändin keskenämme.  

Brändi on kuitenkin kaikki yhteenlaskettu käsitys kaikista asioista, jotka ihminen on yrityksestä tavalla tai toisella kokenut. Ne herättävät aina tunteita puolesta ja vastaan. Brändillä yritetään vaikuttaa erityisesti tunteisiin. Ihmiset tekevät päätöksiä tunteella ja perustelevat ne järjellä. Juuri tämän takia on syytä kiinnittää huomiota, että yritystä luodessa myös brändi on vahva ja tunteita herättävä. 

Eri brändit 

Brändi syntyy aina asiakkaan mielessä, jokaisella ihmisellä on erilaisia ainutlaatuisia kokemuksia, ajatuksia ja tuntemuksia. Yritys ei pysty vaikuttamaan siihen, kuinka ihminen ajattelee, mutta voi edesauttaa luomaan tietynlaista mielikuvaa omasta yrityksestään. Brändi on jokaiselle yksilölle henkilökohtainen kokemus.  

Brändejä on monenlaisia esimerkiksi henkilö-, tuote-, palvelu-, yritys-, yhteisö- ja maabrändeillä. Näillä kaikilla on aivan eri vaikutukset meihin.  

Henkilöbrändi: tarkoitetaan oman osaamisensa markkinointia ja erottamalla itsensä massasta. Esimerkiksi aktiivinen Linkedinin käyttämäinen voi auttaa vahvistamaan henkilöbrändiä jakamalla, etsimällä tietoa ja verkostoitumalla.  

Yhteisöbrändit: tavoittelevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja voivat jakaa saman arvomaailman näitä ovat esimerkiksi urheiluseurat.  

Yritysbrändi: tuottaa joko tuotteita tai palveluita. Brändin avulla luodaan lisäarvoa kaikille arvoketjussa mukana oleville. Yritysbrändin näkökulmasta brändin perusta luodaan ensin yrityksen sisällä. Yritysbrändi kannattaa tehdä mahdollisimman merkitykselliseksi jokaiselle yrityksessä työskentelevälle. 

Maabrändi: tarkoittaa valtiosta johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti luotua myönteistä mielikuvaa, jota markkinoidaan aktiivisesti maailmalla. Tästä hyötyvät erityisesti matkailualan yritykset ja liike-elämä. 

Brändiä luodessa ehdottoman tärkeää kirkastaa kysymyksiä miksi brändi on olemassa ja mikä se tehtävä on? Näiden kysymyksien toistaminen ja syvällinen tutkiminen auttaa merkityksellisyyden muodostumisessa. Hyvää brändiä luodessa kannattaa muistaa selkeä viestintä ja avoimuus. 

Työantajaprofiili osana vahvaa brändiä 

Brändin rakentaminen yritykselle alkaa sisältäpäin. Yrityksen brändi ei vaikuta merkitykselliseltä asiakkaalle, ellei se ole sitä yrityksen omille työntekijöille. Työntekijöille on kertynyt lyhyen tai pitkän uran aikana, miten yrityksen tuotteita on hyvä tarjota asiakkaille. 

 Maailma muotoilee yritystä, mutta aivan samoin jokainen työntekijä on osa yritystä ja omalta osalta vaikuttaa myös yritykseen. Mitä yrityksestä ajatellaan ja puhutaan työnantajana, millaisia mielikuvia siihen liittyy, ja mistä asioista se tunnistetaan? Yrityksen brändi voi toimia vahvana työvälineenä yrityksen sisäisessä markkinoinnissa. Kaikkien paras lopputulos syntyy, kun työntekijät otetaan mukaan kehittämään yrityksen brändiä.  

Työntekijät toimivat tietyllä tavalla yrityksen brändilähettiläinä, niin yrityksen asiakaskohtaamisissa, kun yrityksen sisälläkin. Positiivinen asiakaskokemuksen ylläpitäminen on yrityksen yksi tärkeimmistä tavoitteista. Hyvä asiakaskokemus jättää positiivisen jäljen yritykseen, joka vuorostaan kertoo yrityksestä positiiviseen sävyyn eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan toteudu, jos työntekijä ei koe oman työtään ja työntekijärooliaan positiiviseksi. Hyvä henki yrityksen sisällä ei synny itsestään. 

 Sen luomiseksi tarvitaan arvostusta ja luottamusta työyhteisöstä. Henkilöstö on tärkein kohderyhmä yrityksen viestinnässä. Jokainen työntekijä vaikuttaa siihen, miten brändi koetaan ja millainen kuva brändistä muodostuu asiakkaan mielessä. Paremman työyhteisön syntymistä edesauttaa, jos työntekijöillä on yhteinen tavoite, kokemus, yhdenmukainen merkityksellisyyden tunne, jakavat saman arvopohjan, tietävät tehtävänsä ja myös sen, mikä on yrityksen tehtävä.  

Yrityksen brändi ei ole yhtä vahvasti merkityksellinen yrityksen asiakkaalle, jos se ei ole sitä yrityksen työntekijöille. Nämä kulkevat käsi kädessä asiakaskokemus ja työntekijäkokemus Hyvä työväline on ottaa brändi mukaan osaksi organisaation arkea. On varmistetta, että brändin tarkoitus, arvot ja asiakkaalle tuotettava lisäarvolupaus välittyvät pysyvästi osaksi jokaisen työntekijän jokapäiväistä toimintaa. Brändikirja on tehokas työkalu sisäiseen viestintään. 

Positiiviseen työnantaja mielikuvaan ei löydy pikavoittoja, vaan pätee tismalleen sama totuus, kuin brändin rakentamiseen muutenkin: se on pitkäjänteistä, strategista tekemistä.