Kirjoittelen blogitekstiä Tiimimestarien toisella lähikerralla Viitasaaressa. Tämän kerran aiheena oli johtaminen ja johtavat ajatukset. Työskentelimme pienemmissä ryhmissä, ja mietimme johtajuutta. Pohdimme, voiko olla esimerkiksi organisaatiota, missä ei olisi johtoa tai johtoryhmää? Olisi tiimit ja mentorit. Voisiko tällainen toimia esimerkiksi meidän isossa kahdenkymmenen hengen tiimissä? Business leaderin sijasta olisikin mentori?

Organisaation ja tiimin kehityksen kannalta johtajan on olennaista tietää, mitä vaihetta johtaa ja minkälaista johtajuutta missäkin vaiheessa tarvitaan. Sitä määrittelee myös tiimi. Onkin tärkeä tunnistaa, missä vaiheessa tiimi on, jotta pystytään vastaamaan tilanteeseen. Seuraavien kysymysten avulla pystytään miettimään oman tiimin kohdalla, että missä mennään.

1. Aloitus, miksi olemme yhdessä?
2. Luottamus, ketä me olemme?
3. Tavoite, miksi olemme yhdessä?
4. Sitoutuminen, kuinka pääsemme tavoitteeseen?
5. Toteutus, kuinka, mitä, milloin, missä?
6. Vau –suoritus, flow-tila
7. Uudistuminen, miten jatkamme?

Promisia on liiketoiminnan suhteen 3 –kohdassa. Syksyn kantavana teemana on luoda liiketoimintaa ja yhdistää siihen projektit. Tavoitteena löytää liiketoiminnan saralla yhteinen suunta, mitä kohti kulkea, yhdessä isosti.

Puhuimme myöskin nousevasta johtajuudesta tiimissä. Sen merkitys ja toteutus tiimeissä on mielenkiintoista, ja onko sitä? Nouseva johtajuus on verrattavissa esimerkiksi lintujen aurassa lentämiseen. Kun ensimmäinen on vienyt parvea eteenpäin ja väsähtää, se siirtyy auran häntäpäähän ja seuraava ottaa ohjaamisen roolia. Tätä voi soveltaa tiimissä aina kun vastuuhenkilöiden roolit vaihtuvat. Koko sakki jatkaa samaan suuntaan eteenpäin kohti yhteistä tavoitetta  ja kehittymistä, vain keulakuva vaihtuu.

Pohdin koulutuksen aikana myös palautteen antamista ja vastaanottamista ja sen merkitystä. Palautteen saamisen puuttuminen hidastaa tiimin ja tiimissä olevan yksilön kehitystä. Konfliktit voivat olla myös jarruna kehitykselle ja uudelle ajattelulle. Ristiriidat pitäisi nähdä mahdollisuuksina tuomaan lisäpotkua ajatuksille ja vauhdittaa kirkastamisen prosessia ja syventää toimintaa. Mietin myös sitä, kuinka vaikeaa on antaa rehellistä ja suoraa palautetta, vaikka nimenomaa antaa sitä siksi, koska välittää. Ja haluaa, että yksilö suoriutuu entistä paremmin ja saa itsestään kaiken potentiaalin irti.

Palautteen antamisessa on myös se haasteensa, että miten yksilö haluaa ottaa palautetta vastaan ja millaisessa tilanteessa. Ne piirteet täytyy omissa tiimiläisissä tunnistaa. Myöskin se, että tiimi on ilmapiirinsä puolesta avoin ja luottamuksen arvoinen, jotta palautteen antamisen kulttuuri on mahdollista. Muuten saatetaan lakaista asioita maton alle, kunnes ne sieltä jonakin päivänä räjähtävät käsiin. Tiimissä kuuluu saada palautetta ja pystyä sparraamaan omiaan aina vain parempaa suoritusta kohti.

Lähde: Tiimimestarit koulutus, Johtaminen ja johtavat ajatukset.