Käsittelimme pajassa kehäteorian avulla tiimin jäsenten roolia tiimissä. Keskustelu oli antoisaa ja laittoi jokaisen miettimään omaa merkitystään tiimille. Kehäteoria on entisen jääkiekkovalmentaja Rauno Korven kehittämä menetelmä, jossa tiimin jäsenet asetetaan ympyrän neljälle kehälle heidän tiimiroolinsa perusteella. (Kuvio 1.) Tätä menetelmää tutkia tiimin jäsenten roolia tiimissä on vuosien saatossa hyödynnetty myös Proakatemian tiimiyrityksissä. Kehäteorian termeille on muovautunut meidän ympäristöömme sopivat merkitykset, jotka avaan seuraavaksi. Ympyrän keskellä on ydin, jonne sijoittuvat tiimiläiset ohjaavat toiminnallaan tiimin suuntaa ja asettavat toiminnalle standardit ja odotukset. Toiseksi sisimmäiselle kehälle sijoittuvat avainpelaajat. Heidän olemassaolonsa on välttämätöntä tiimin toiminnalle, ja he tekevät aina enemmän, kun heiltä odotetaan. Toiseksi uloimmalla kehällä on mukana sinnittelijät. Nimensä mukaisesti nämä tiimijäsenet sinnittelevät mukana, tekevät pyydetyt tehtävät. He eivät kuitenkaan oma-aloitteisesti tartu toimeen tai tee ylimääräistä. Uloimmalla kehällä olevat tiimiläiset ovat vaarassa pudota kokonaan tiimin vauhdista. He eivät osallistu juuri mihinkään, eikä heillä ole motivaatiota toimia osana tiimiä.

Kuvio 1. Kehäteoria.

Kehäteorian avulla pohdimme, kuinka saisimme uloimmilla kehillä olevia tiimiläisiä hilattua lähemmäs ydintä. Tästä inspiroituneena lähdin tutkimaan tarkemmin tiimiälyn rakentamista ja vahvistamista. Kun tiimi hyödyntää tiimiälyä, se toimii joustavasti eli oppii kokemuksistaan, kerää ja jakaa tietoa tiimiläisten kesken sekä kehittää toimintaansa kohdatessaan haasteita. Tämä tekee tiimistä älykkään – keräähän se tietoa ja oppia lukuisista eri lähteistä. (Hiila, Tukiainen & Hakola. 2019, 66.)

Olen kuullut usein puhuttavan Akatemian kontekstissa termistä parviäly. Tiimiäly on tärkeä yrityksille sekä etenkin tiimiyrityksille, koska se parantaa yksilöiden suoritetta. Tämähän on pohjimmainen syymme Proakatemialla opiskeluun – oppia ja kehittää taitoja tulevaisuuden työelämää ja yrittäjyyttä varten. Stanfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella yhdessä työskentely parantaa suoritusta. (Hiila ym. 2019, 67.) Tämän olemme tiimin kesken useinkin osoittaneet todeksi. Yhteiset projektit, esimerkiksi myyntipäivät, lisäävät motivaatiota ja saavat antamaan kaikkensa. En esimerkiksi itse koe olevani kovinkaan hyvä myyjä eikä kylmäsoittelu todellakaan ole mukavuusalueellani. Myyntipäivillä kuitenkin ylitin itseni täysin – yhteinen tavoite, päämäärä ja yhdessä tekemisen avulla löysin uudenlaista motivaatiota ja innostusta myymistä kohtaan.

Opiskelemme täällä Proakatemialla erittäin tärkeitä teemoja ja aiheita tulevaisuutta ajatellen. Digitalisaatio lisääntyy jatkuvasti ja yhä enenevissä määrin koneet ja automatiikka korvaa ihmisen työn. Tämän vuoksi kilpailuvaltiksi alkaakin muodostua se, kuinka hyvin yrityksissä työskentelevät tiimit kykenevät innovatiiviseen ajatteluun tiimiälyä hyödyntämällä. (Hiila ym. 2019, 68.)

Tiimiälyä on mahdollista kehittää harjoittamalla tiimiälytaitoja. Hiila ym. (2019) yhdisitivät eri tutkimusten perusteella viisi taitoa, joista tiimiäly koostuu. Ensimmäinen taidoista on itsetuntemus. Tiimin toimintaa ohjaa sen jäsenten kykyjen tunnistaminen. Havaittuja kykyjä tulee myös tukea, jotta jokainen pystyy työskentelemään vahvuuksiensa mukaan ja kehittää omia taitojaan. Toiseksi on tärkeä määrittää tiimille yhteinen tavoite ja mittarit sen saavuttamiseksi. Tämä lisää tunnetta jaetusta merkityksestä. Kolmantena tiimin tulisi luoda salliva ilmapiiri, jotta tiimin sisällä vallitsee luottamus. Tällöin tiimiläiset uskaltavat yrittää, epäonnistua, kohdata konflikteja sekä ratkoa niitä tuloksellisesti. Neljäs tiimiälytaidoista on lupa ja vastuu toimia. Roolien tulisi olla jaettu ja viestitty selkeästi. Toisaalta kaikilla pitäisi olla lupa tehdä päätöksiä itsenäisesti.  Viimeisenä tiimissä pitäisi viljellä rikastavaa vuorovaikutusta, joka on avointa, vapaata ja tarkoituksenmukaista. (Hiila ym. 2019, 82-83.)

Kehäteoriaa hyödyntämällä voi hyvin lähteä liikkeelle tiimiälyn rakentamisessa. Keskustelu ohjautui meidän pajassa automaattisesti yksilöiden vahvuuksista ja kehityskohdista koko tiimin yhteisesti kehitettäviin asioihin. Yksilötasolta kaikki kuitenkin on lähtöisin. Otetaan esimerkiksi kolmas tiimiälytaidoista eli salliva ilmapiiri. Ei riitä, että osa tiiminjäsenistä kokee nauttivansa luottamusta tiimistä. Kehäteorian avulla pääsimme suoraan pureutumaan ongelmiin, joissa joku tiiminjäsenistä ei koe saavansa ääntään riittävästi kuuluviin tai kokee ettei hänen työskentelytaitoihin lueteta. Kehäteorian avulla saadaan hyvin avattua keskustelua ja löydettyä ongelmakohtia. Näin voimme alkaa kehittää ratkaisuja ongelmiin ja kehittää tietämme kohti tiimiälytaitoista tiimiä, joka on täynnä tulevaisuuden ammattilaisia.

Lähteet

Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly. E-kirja. Jyväskylä: Tuuma-kustannus. Viitattu 11.4.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://storytel.com/fi/fi/books/tiimiäly-opas-muuttuvaan-työelämään-493889?appRedirect=true