Apajalaiset saivat pajan ennakkotehtäväksi lukea kaksi artikkelia ja tarkastella, mitä ajatuksia itsessä artikkeleista herää ja pohtia artikkeleiden luotettavuutta. Artikkelit käsittelivät tutkimuksista uutisoimista sekä lääketiedettä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Pajan aiheena on tarkoitus olla tieteellinen tieto ja ”humpuuki” sekä meidän vastuumme näiden parissa. Tavoitteena on keskustella erilaisia näkökulmia kunnioittaen ja ymmärrykseen pyrkien sekä oppia argumentoimaan faktaan tukeutuen. Tämä essee kumpuaa vahvasti minun omista näkemyksistäni, kokemuksistani ja tunteistani eikä tämä essee ole objektiivinen tai edes pyri olemaan tieteellinen.

Mitä objektiivisuus edes on ja voiko tiede olla objektiivista? Tieteen termipankin (2017) mukaan objektiivisuus tarkoittaa kaikista subjekteista ja subjektien näkökulmista riippumattomuutta, objektiivisuus on tajunnan ulkopuolella olevaa. Eli tarkoituksena on, että tieteellinen arvostelma riippuisi vain tutkimuskohteesta, ei sen tutkijasta. Tällöin tiede on puolueetonta, kun siihen ei vaikuta lainkaan tutkijan ennakkoluulot tai henkilökohtaiset motiivit. Mutta voiko ihminen tehdä sellaista tiedettä? Uskon, että asioita katsotaan aina joistakin kokemuksista ja näkemyksistä käsin, vaikka sitä ei varsinaisesti tiedostaisi.

Mihin vastakkainasettelulla pyritään?

Paja jännittää, koska ennakkotehtävässä ja pajan kuvauksessa lainausmerkkeihin laitettu sana ”humpuuki” herättää minussa heti tunteita. Ensinäkin sana humpuuki ihmetyttää, mitähän sillä tarkoitetaan. Jos ymmärrän oikein, humpuukilla viitataan vaihtoehtoisiin ajattelutapoihin, jotka poikkeavat totutusta käsityksestä. Humpuukilla voidaan tarkoittaa myös valheellista tietoa, joka ei perustu mihinkään, mutta jota väitetään tieteeksi. Silti edelleen ihmettelen, mitä humpuukilla ja huuhaalla tarkoitetaan. Kuka määrittää, mikä on kenellekin totta?

Minulle ”huuhaa” on tunnelatautunut, ärsyyntynyt, väheksyvä, poissulkeva ja loukkaava sana. Valheet ovat huuhaata. Huuhaa-sanan käyttäminen viestii minulle pelosta, että ”joku astuu minun asiantuntijuuteni päälle eikä hänellä ole tästä mitään koulutusta eli hän ei voi tietää asiasta mitään”. Usein vaikuttaa siltä, että huuhaa-sanan käyttäjä ei ole perehtynyt asiaan vaan omien oletuksien ja uskomuksien perusteella kieltää asian kokonaan. Huuhaa-sanalla koitetaan vaikuttaa muihin – ”koska minä en usko tuohon, älä sinäkään usko”.

Viime aikoina mediassa on taas ollut valokeilassa Free to Heal -tietoisuustaitomenetelmän luonut Maria Nordin. Hänet halutaan usein yhdistää nimenomaan sanoihin humpuuki ja huuhaa, kun Free to Heal -menetelmää kritisoidaan. Olen seurannut Nordinia vuosia ja olen myös hänen erittäin tyytyväinen asiakkaansa. Siksi harmistun, kun luen hänestä ja menetelmästä vähätteleviä ja virheellisiä väitteitä. Kun luin pajan aiheen, pelkäsin, että joudun koetukselle, jos Maria Nordin nousee keskustelunaiheeksi ja jos hänen edustamaa ajatusmaailmaa yritetään väkisin saada vastakkain tutkitun tieteen kanssa. Vastakkainasettelu on typerä lähtökohta yhtään millekään keskustelulle ja oppimiselle. Pajamme oli kuitenkin oivaltava ja varovaisen avoin keskustelemaan erilaisista näkemyksistä lähtöisin.

Harmittaa, että erilaiset ajatusmaailmat koitetaan niin usein saada vastakkainasetteluun. Asiat harvoin ovat kovinkaan mustavalkoisia, ja tiede varsinkaan. Koko ajan löydetään tutkimuksilla uutta tietoa ja maailmankuvamme kehittyy jatkuvasti. Ainakin sen olisi syytä kehittyä. Moni kuitenkin tuntuu haluavan pitää tiukasti kiinni siitä, mitä on totuttu uskomaan. Itse kuitenkin ajattelen, että maailma nimenomaan tarvitsee erilaisten hoitomuotojen yhteistyötä ja tiedon soveltamista. Tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä, avointa keskustelua, uteliaisuutta ja uskallusta ottaa vastaan erilaisiakin näkökulmia. Pelon ja poissulkemisen sijaan tarvitaan luottamusta.

Lääketiede ja media vaikuttajina

Ennakkotehtävä 1: https://www.duodecimlehti.fi/duo90124 Lue tämä artikkeli vuodelta 1999. Mitä ajatuksia se herättää? Olisiko tämä artikkeli pitävä vielä tänäkin päivänä julkaistuna? Poimi 3 mielenkiintoisinta havaintoa artikkelista ja kirjaa ne ylös.

Artikkeli avasi hyvin tutkijoiden ja toimittajien kantaa tutkimustulosten julkaisemiseen. Molemmilla (tutkijoilla ja toimittajilla) on omat agendansa. Jutussa avattiin hyvin sitä, kuinka vaikeaa tutkimuksia on käsitellä ja yhdistää eri teorioihin ja sanoittaa ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Uutisia on pakko keksiä, sillä ne ovat bisnestä. Toimittajien tehtävä on herättää tunteita ja siksi uutisiin haetaan helpommin lähestyttävää kosketuspintaa viemällä tutkimus uuteen asiayhteyteen. Siksi mediasta saa usein oiotun kuvan käsiteltävästä aiheesta ja se voi johtaa väärinkäsityksiin.

Tieteellisen tutkimuksen tuloksia on haastavaa soveltaa, siksi niistä puhutaan niin varovasti ja siksi tarvitaan laajempaa ajattelua kuin pelkät tutkimustulokset. Tieteelliset tutkimukset vaativat myös paljon resursseja, kuten aikaa ja rahaa. Siksi on tärkeää tiedostaa, että lääketieteelliset tutkimukset saavat paljon rahoitusta lääketeollisuudelta. Lääketeollisuuden tavoitteena on tehdä voittoa, joten voi olla mielenkiintoista pohtia, mistä näkökulmista näitä tutkimuksia tehdään.

Artikkelin pitävyyteen tänä päivänä osaan sanoa ainakin sen, että nykyään olisi aika vanhanaikaista puhua ”humpuukihoidoista”. Vaikka niin kuin tässä esseessä on jo todettu, tuota termiä käytetään edelleen. Termi on alentava ja ehkä termillä halutaan sivuuttaa se, että vaihtoehtoisista hoidoistakin voisi olla hyötyä tieteelle ja etenkin hyvinvoinnille. Hyvinvointi ja terveys kun eivät ole pelkästään lääketieteellisiä asioita.

Artikkelissa oli ajatuksia herättävä kohta:

”Yleissivistyksen kohentuminen ja uudet tiedotusvälineet kuten Internet ovat osa tiedon demokratisoitumista, ja sen myötä valtaa siirtyy niille, joita asia koskee. Tiedon lisääntyessä kasvaa myös tarkan tiedon tarve. Myös kielteiset asiat ja kiistanalaiset kysymykset on voitava kertoa, eikä saa vedota siihen, että potilaat huolestuvat turhaan. (Helpinen 1998a, b, Julkisen sanan neuvoston päätöksiä 2593/SL/98 ja 2601/SL/98, Lazarou ym. 1998, Strandberg ym. 1998). Lääkäri voi kääntää potilaan tiedontarpeen voitokseen vastaamalla kysymyksiin rehellisesti ja perustellen päätöksensä, ja myös myöntämällä tietämättömyytensä milloin asiaa ei tiedetä varmasti.” (Repo, Riikola 1999.)

Myös lääketieteellä ja lääkäreillä on omat agendansa mediassa, onhan lääketeollisuus bisnestä. Lääkärit totta kai haluavat herättää luottamusta, jotta potilaat tai asiakkaat uskovat heitä. Mutta on myös ymmärrettävä, että jokainen on itse oman elämänsä pomo. Ihmisellä saa olla oma tahto ja mielipide omasta hyvinvoinnistaan. Asiantuntijan tehtävä on kertoa asiakkaalleen kaikki tarvittava tieto, jotta asiakkaalla on mahdollisimman paljon tietoa omien valintojensa tueksi. Tämä koskee siis muitakin kuin lääkäreitä. Kaikkien palveluiden ja tuotteiden myyjien tehtävä on antaa asiakkaalleen häntä kiinnostava tieto. Sama rehellisyys, joka sitaatin viimeisessä virkkeessä lääkäreistä todetaan, koskee muitakin palveluntarjoajia ja asiantuntijoita. Asiakkaan luottamuksen voittaa helpommin puolelleen rehellisyydellä kuin salaamalla.

Kirjoittajien mukaan tutkijat ovat iloisia, kun toimittaja ei vääristele tutkimuksia vaan valistaa kansaa lääketieteellä ja mahdollisesti helpottaa julkaisullaan lääkäreiden työtä (Repo, Riikola 1999). Heille on uhka, jos asiakkailla onkin omia näkemyksiä, se voi horjuttaa lääkärin auktoriteettia. Artikkelissa mainitaan, että ”valtaa siirtyy niille, joita asia koskee” ja minusta se on valtavan hienoa (Repo, Riikola 1999). Itselleni tuntuu oudolta ajatukselta, että valta ja vastuu minun elämästäni olisi jollakulla muulla kuin minulla itselläni.

Ennakkotehtävä 2: https://yle.fi/uutiset/3-11744413 Lue tämä artikkeli viime kuulta. Mitä ajatuksia se herättää? Onko artikkeli objektiivinen? Uskotko artikkelissa haastateltua lääkäriä? Miksi uskot? Jos et usko, miksi? Mikäli olet eri mieltä totuusperäisyyksistä, mistä etsit tietoa näkemyksesi tukemiseksi? Kirjaa nämä ylös.

Artikkelissa on mielestäni valheellinen väite. Maria Nordin ei ole ymmärtääkseni väittänyt maskin käytön haittaavan keuhkojen mikrobiomia ja alentavan vastustuskykyä. Hän on esittänyt Twitterissä hypoteesin ”Tiesitkö että jopa keuhkorakkuloiden pinnat ovat kauttaaltaan mikrobien asuttamia. Maskin käyttö todennäköisesti häiritsee keuhkojen mikrobiomia ja alentaa näin vastustuskykyä.” (Nordin 2021.)

Tämmöinen valheellinen väite heti saa epäilemään asiantuntijan luotettavuutta. Miksi hänellä on tarve väittää toisen sanoneen jotain? Artikkelissa haastateltu lääketieteen professori Juhani Knuuti on myös tunnettu siitä, että hän koittaa ampua alas vaihtoehtoisia hoitoja ja ajattelutapoja, varsinkin Maria Nordinin menetelmää.

Knuuti itse väittää: ”Keuhkoissa ei ole mitään sellaista mikrobiomia kuten suolistossa, jota maski voisi häiritä. On selvästi mielikuvituksen tuottama väite.” Maskin käytöstä ei kuitenkaan ole tutkimustuloksia, joten tämä väite on Knuutin mielipide niin kauan kuin toisin todistetaan. On outoa, ettei toimittaja nosta tätä esille. Lukijalle voi jäädä kuva, että Knuutin mielipide perustuu tutkittuun näyttöön, sillä onhan Knuuti arvostettu lääkäri. Nordin (2021) pohtii blogissaan, että ”Toimittajan, jolla ei ole tietämystä luonnontieteistä voi olla vaikea erottaa, kumpaa uskoa: arvostettua professoria, vai ”hyvinvointivalmentajaa””. Vaikuttaa siltä, että nyky-yhteiskunnassamme ajatellaan vain lääketieteen ammattilaisten ymmärtävän terveyttä ja luonnontieteitä. Nordin myös muistuttaa, että niin kauan kuin jostakin aiheesta ei ole tutkimustietoa, jokaisen on tutustuttava siihen tietoon, jota itse pitää luotettavana (Nordin 2021).

Artikkeli on todella yksipuolinen ja yksinkertaistava, ei todellakaan objektiivinen. Asiantuntija avaa mielipiteitään kehnosti. Myös toimittaja olisi voinut avata ja pohjustaa kokonaisuutta lukijalle. On paljon kiinnostavampaa, kun asioita pyritään näkemään ja pohtimaan useilta kannoilta. Se, että asioita tarkastellaan laajasti, uteliaasti ja keskustellen tietoa yhdistellen, on kiinnostavaa ja herättää uskottavuutta. Tulee vaikutelma, että lääkärillä on kapeakatseinen suhtautuminen tieteeseen ja siihen, miten sitä kannatta tutkia ja hyödyntää. Ihmetyttää, että työkseen tutkimista tekevä henkilö suhtautuu niin ehdottomasti muihin hoitomuotoihin, joista kuitenkin monien ihmisten tiedetään saaneen apua hyvinvoinnilleen. Jyrkät toteamukset saavat epäilemään, miten tieteen ammattilainen voi olla niin mustavalkoinen ja esittää väittämiä erittäin yksinkertaistetusti. Knuuti (2021) on itsekin Twitterissä todennut, ettei maskien vaikutuksesta ole tutkimusnäyttöä, mutta silti hän pystyy poissulkemaan mahdollisuuden siltä hypoteesilta, että maski voisi häiritä keuhkojen mikrobiomia.

Artikkelista saa vaikutelman, että lääketieteen ulkopuoliset hoitomuodot kuten homeopatia, akupunktio ja jooga olisivat huuhaata. Mihin tällä pyritään? Millaisia tunteita lukijassa halutaan herättää tällaisella yksinkertaistuksella? Ihmettelen, miksi omaa asemaa halutaan korostaa muita lyttäämällä. Se, että viedään huomio toimijoiden tai kilpailijoiden heikkouksiin, antaa ainakin minulle epäammattimaisen ja epävarman kuvan mainostajasta. Jos olet varma tuotteestasi, ei muiden pitäisi tuntua niin suurelta uhalta. Annan vinkin niin yrityksille kuin yksityishenkilöillekin, kannattaisi ennemmin vahvistaa omia vahvuuksiaan kuin keskittyä omiin tai muiden heikkouksiin. Heikkoudet korjaantuvat vahvuuksien kautta.

Essee jatkuu 2. osassa. Siinä syvennytään vastuunkantamiseen ja sivuaa medialukutaitoa.

Lähteet:

Enbuske, T. 2021. Enbusken hullun paperit – vieraana Maria Nordin. Podcast. Supla. Julkaistu 10.3.2021.

Grym, A. Luotettavan somevaikuttajan käsikirja: Feikkiä vai faktaa. PING Helsinki. Mediapooli.

Hjelt, Y. 2021. Lääketieteen professori piti kirjaa netin terveysväittämistä – järjetöntä huuhaata tulvi ruudulle kymmenittäin jo parissa päivässä. Yle. 23.1.2021. Luettu 10.2.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11744413

Nordin, M. 2021. Keuhkojen mikrobiomi on keskeinen osa vastustuskykyä – Miksi YLE jakaa valheellista tietoa? Blogi. Julkaistu 24.1.2021. Luettu 10.2.2021. https://marianordin.blog/2021/01/24/keuhkojen-mikrobiomi-on-keskeinen-osa-vastustuskykya-miksi-yle-jakaa-valheellista-tietoa/

Repo, P., Riikola, T. 1999. Tutkimustiedosta uutiseksi. Duodecim. Artikkeli. https://www.duodecimlehti.fi/duo90124

Tieteen termipankki. 2017. Objektiivisuus. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:objektiivisuus

Urbaani Sanakirja. 2020. Hyvesignalointi.

Wikipedia. 2020. Tiede.

Wikisanakirja. 2020. Hyvesignalointi. Nimimerkki Jamppa. Julkaistu 15.7.2020.