Tampere
29 May, Wednesday
11° C

Proakatemian esseepankki

Tavoitteena yrittäjyys valmistumisen jälkeen



Kirjoittanut: Jasmi Koskela - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paranoidi optimisti
Väärää yrittämistä : kun teet kotiläksysi, rahan tuloa ei voi estää
Kim Väisänen
Risto Siilasmaa
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tavoitteena yrittäjyys valmistumisen jälkeen

 

Alkuihmettelyä

On aina yhtä jännittävää tehdä päätöksiä. En ole aina ollut kovinkaan päättäväinen ihminen, sillä en ole pitänyt siitä tunteesta, että kun on päättänyt jotakin, se on samalla sulkenut muut vaihtoehdot pois. Olen kuitenkin akatemian myötä kehittynyt tässä asiassa, sillä olen ymmärtänyt, että tekemällä päätöksiä pääsee pidemmälle. Jos ei ikinä päätä mitään, elämä on aikamoista vaappumista ilman päämäärää. Kun taas tekee päätöksiä, se auttaa keskittymisessä ja päämäärätietoisemmassa tekemisessä. Tuntuu myös, että asioilla on enemmän merkitystä, kun niiden vuoksi on tehnyt tietoisen valinnan.

 

Yksi iso päätös, jota olen koko akatemia-ajan miettinyt, liittyy elämään akatemian jälkeen: Haluanko olla yrittäjä vai palkansaaja?

Oman projektin myötä ajatus tulevasta on alkanut hahmottumaan. Olen löytänyt itselleni mielekkään alan, sisältömarkkinoinnin, jossa haluan työllistyä valmistumisen jälkeenkin. Olen kuitenkin pohtinut paljon sitä, olisiko parempi hakea töihin vai jatkaa yrittäjänä tällä alalla. Työntekijänä olemisessa on paljon kivoja puolia, jotka vetävät puoleensa:

  • Varma ja tasainen palkansaanti
  • työporukka
  • työsuhde-edut, kuten hyvinvointisetelit ynnä muut
  • varmat lomat
  • työn ja vapaa-ajan suhde on helpompi määritellä.

Yrittäjänäkin on mahdollista saavuttaa kaikki nuo kivat puolet, mutta sen eteen on viitsittävä tehdä enemmän töitä. Myös vastuu on loppukädessä itsellä, joten varmaan sekin mietityttää. Hankalinta toteuttaa on kenties työn ja vapaa-ajan suhde. Työaika vaihtelee ja kun kyseessä on luova ala, tulee töitä mietittyä pitkin päivää ja yötä, eikä niistä oikein pääse eroon.

 

Yrittäjyydessä parasta on kuitenkin vapaus. Vapaus työskennellä juuri sen verran ja sellaisten asiakkaiden kanssa kuin itse haluaa. Työskentely onnistuu myös osittain etänä ja osittain läsnä, mikä on kivaa. Omia menoja on myös helpompi suunnitella, kun voi itse järjestellä työnteon ajankohdat. Toki tämä voi muuttua hieman, kunhan tulee hankittua vielä enemmän asiakkaita. Ihanteellista olisi kuitenkin työllistää itseään paljon. Tällä hetkellä suunnitelmissa on siis jäädä yrittäjäksi ja ainakin kokeilla, olisiko se oma juttu myös pidemmän päälle. Tarkoituksena olisi työllistää itse itsemme yhdessä tiimiläiseni Annin kanssa, omassa luovassa markkinointitoimistossa.

 

Mitä yrittäjyys vaatii?

Luin Kim Väisäsen kirjan Väärää yrittämistä (2019), jossa on listattuna kolme pääpiirrettä, jotka yrittäjältä ainakin vaaditaan:

  1. Kyky sietää epävarmuutta ja ottaa riskejä
  2. Kyky kohdata haasteita ja ratkaista ongelmia
  3. Oma-aloitteisuus ja ahkeruus

(Väisänen 2019, 63.)

Nämä kolme otsikkoa kiteyttävät hyvin olennaisen. Epävarmuustekijöitä olemme pohtineet akatemialla halki opintojen. Mikä estää meitä tekemästä? Useimmiten pelko epäonnistumisesta tai jopa pelko onnistumisesta. Yrittäjänä ei voi tietää mitä tuleman pitää, on vain hypättävä. Haasteiden kohtaamiskyky sekä ongelmanratkaisukyky on myös arkipäivää. Erityisesti pienyrittäjänä joudut ottamaan haltuun myös omaan alaasi liittymätöntä tietoa. Vaikka olisin markkinointialan yrittäjä, pitää minun olla perillä talousasioista. Tämä on ollut itselleni haasteellista näin yrittäjyyden alkutaipaleella. Miten ottaa haltuun asioita, jotka eivät kiinnosta tuon taivaallista? Tämä saattaa olla myös haasteista pienin. Suuremmat koitokset ovat vielä teillä tietämättömillä.

Oma-aloitteisuus ja ahkeruus on aika itsestään selvä väite, mutta akatemiakuplassa tämä saattaa kuitenkin unohtua. Akatemialla on helppoa roikkua mukana ja tehdä oikeastaan ei yhtään mitään. Oikea yrittäjyys vaatii ulospäin katsomista ja uskallusta lähteä oikeaan maailmaan.

 

Näiden kolmen kohdan lisäksi yrittäjyys vaatii paljon muutakin. Muun muassa seuraavanlaisia juttuja:

 

Epämukavuuden sietokyky

Väisänen kertoo lisäksi hyvin siitä, että mitä pienempi ja vähemmän tunnettu yritys on kyseessä, sitä todennäköisemmin asiakas- ja yhteistyösuhteita luodaan vain oman aktiivisuuden kautta. Näin on ollut myös meidän projektissamme. Kaikki asiakkuudet ovat tulleet vain sen kautta, että itse olemme ottaneet yhteyttä yrityksiin ja tarjonneet palveluitamme. Yhtäkään kyselyä emme ole vielä saaneet ilman tekemättä töitä. Akatemialla tämä on tärkeää tiedostaa, sillä siellä kuluu paljon aikaa aggressiiviseen odotteluun ja ihmettelyyn. Mikäli haluaa jatkaa yrittäjänä, on myytävä itse ja lähdettävä itse tekemään, muuten ei tapahdu mitään. Kirjassa todetaankin, että yksi menestyvän yrittäjän avaimista on itsekuri. Menestyneet yrittäjät pystyvät tekemään niitä asioita, joita tavalliset yrittäjät välttelevät. (Väisänen 2019, 64.)

Edellinen lause on helppo todeta todeksi jo oman lyhyen yrittäjyyteni kautta. Välttelen välillä myymistä, sillä se on epämukavuusalueella. Mutta jos tekisin sitä jatkuvasti ja sinnikkäästi, voisin tienata huomattavasti enemmän. Kuten sanoinkin, kaikki asiakkuutemme ovat myös tähän mennessä tulleet oman aktiivisuutemme kautta.

 

Yrittäjyys on myös tiimityötä, ei yksin suorittamista

Kirjassa Paranoidi Optimisti (2018) Risto Siilasmaa kertoo, että hyvä yrittäjä tietää, että hän joko voittaa tai häviää tiiminsä kanssa. Yksin myös saa huomattavasti vähemmän aikaan kuin yhdessä. Meidän projektissamme koen, että minä ja Anni täydennämme toisiamme erilaisin vahvuuksin. On myös kivaa yrittää, kun on joku keneen tukeutua. Yksin en varmaan olisi lähtenyt edes kokeilemaan, joten hyvän aisaparin myötä olen jo nyt saanut aikaan enemmän, kuin mitä olisin saanut yksin. Siilasmaa sanookin kirjassaan siitä, miten ympäröivät ihmiset ovat ainoa aidon onnen lähde, niin työtä tehdessä kuin muussa elämässäkin. Jos ympäröivät ihmiset eivät ole niitä oikeita, myös onnellisuus kärsii välittömästi. Onnelliset ihmiset tekevät paremmin työtä ja ovat lähtökohtaisesti lojaalimpia, joka aiheuttaa positiivisuuden kierteen. (Siilasmaa 2018.) Kun siis ympärilleen kasaa toimivan tiimin, on menestys taas askeleen lähempänä. Vastaavasti onnea heikentävät ihmissuhteet kannattaa karsia suosiolla pois, jotta oman hyvinvoinnin kehitys ei käänny päinvastaiseksi.

 

Jatkuva oppiminen on tärkeää muuttuvassa maailmassa

Yrittäjänä on oltava myös opinjanoinen. Mietin myös sisältömarkkinoinnin kannalta silloin tällöin, että kannattaako tälle alalle edes lähteä, kun muutaman vuoden päästä nyt opitut taidot ovat vanhentunutta tietoa. Mitä vanhemmaksi myös tulee, sitä työläämmäksi uuden oppiminen muuttuu. Myös uusimpana tullut tekoäly voi muuttaa tätä alaa roimasti. Uskon kuitenkin, että oppiminen on pitkälti kiinni ennen kaikkea omasta motivaatiosta. Mikäli alasta on oikeasti kiinnostunut, haluaa sen harjalla pysyä mukana. Jos taas kiinnostus lopahtaa myöhemmin, voi aina tehdä jotain muuta tai lähteä ihan toiselle alalle. Siilasmaa toteaa kirjassaan (2018), että yrittäjyyteen liittyvät haasteet ja ongelmatilanteet ovat aina mahdollisuus oppia uutta. Yrittäjänä myös pitäisi kohdata tilanteet oppimahdollisuuksina. Muuttuvassa maailmassa pitää pysyä mukana.

 

Miten yrittäjyys onnistuu valmistumisen jälkeen?

Yrittäjyys itsessään vaatii monenlaisia asioita. Mitä sitten vaatii yrittäjäksi lähteminen suoraan ammattikorkeakoulun jälkeen?

 

Päätöksien aika

Ennen kaikkea pitää tehdä päätös siitä, mihin haluat tähdätä valmistumisen jälkeen. Jotta voi tavoitella täyspäiväistä yrittäjyyttä suoraan valmistumisen jälkeen, se vaatii suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Jos taas päätät hakea töitä tai jatkokoulutukseen, suunnitelmasi näyttää erilaiselta. On siis ajoissa päätettävä mitä haluaa ja tavoittelee, jotta kerkeää tekemään peliliikkeitä vielä tässä opintojen aikana. Jos ei päätä, todennäköisesti velloo valmistumisen jälkeenkin.

 

Suunnitelma ja tavoitteet

Kun olet päättänyt, että yrittäjyys on se mihin tähdätään, on hyvä aloittaa suunnittelu. Me Annin kanssa saimme tiimiltä vähän vinkkiä, että kannattaisiko väsätä budjetti. Senhän me nyt sitten teimme. Teimme itse asiassa niitä kaksi. Toinen sen mukaan, millaisia kuluja meillä on tällä hetkellä ja toisen sen mukaan, miten paljon rahaa kuluu osakeyhtiöyrittäjinä akatemian jälkeen. Näiden perusteella olemme muodostaneet nyt myös jonkinlaiset realistiset tavoitteet, jotta voisimme työllistää itsemme akatemian jälkeen.

 

Nyt olemme kolmannen vuoden syksyssä menossa, joten kuukausia valmistumiseen ei ole enää paljoa. Tarkalleen ottaen jäljellä on 16 kuukautta, kun myös kesäaika lasketaan mukaan. Lisäksi kolmanteen vuoteen kuuluu spesiaalina juttuna opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyö on 15 opintopisteen, reilun 50 sivun mittainen kokonaisuus, joka tulee viemään aika paljon aikaa.

Olen suunnitellut nyt omia henkilökohtaisia opintojani niin, että saisin tehtyä esseet ja opinnäytetyön ajoissa valmiiksi, jotta viimeinen syksy jäisi ainoastaan asiakastöiden tekemiselle, final campille ja 24H -tiimihaasteelle. Vuosisuunnittelusta aiomme kirjoittaa vielä muutaman tiimiläiseni kanssa soluesseen, joten suunnitelmistani tarkemmin sitten siinä.

 

Teot merkitsevät eniten

Loppujen lopuksi tärkeintä on se, että tekee. Onkohan mitään pahempaa, kuin tekemättömyys ja tekemättä jättäminen. Jos unelmaa yrittäjyydestä vain lykkää ja lykkää, ei se tyhjästä tipahda valmistumisen hetkellä. On siis alettava määrätietoisesti mennä yrittäjyyttä kohti.

 

Loppuihmettelyä

Akatemialla on käytössä vähän omituisia tapoja, kuten kevyt yrittäjyyden hyödyntäminen ”palkan” maksussa. Tällaiset käytännöt johtavat hieman harhaan käsitystä siitä, miten paljon yrittäjyys tulee oikeasti maksamaan. Olen toiminut ja toimin hassuilla tavoilla itsekin akatemialla ja harrastan välillä kaikennäköistä kikkailua. Nyt olemme kuitenkin Annin kanssa tiedostaneet yrittäjyyden oikeat kulut, onneksi näinkin ajoissa. Toivon, että muutkin tiimiyrittäjät hoksaavat kulujen suuruuden, jotta yrittäjän elämä ei pääse yllättämään valmistumisen jälkeen.

Yrittäjyys on kuitenkin hyvinkin mahdollista, kunhan lähtee tarpeeksi ajoissa tavoittelemaan sitä realistisella asenteella. Olisi kyllä hienoa nähdä enemmänkin akatemialla sitä asennetta, että tiimiyrittäjät oikeasti haluaisivat jatkaa yrittäjänä myös suoraan akatemian jälkeen. Aina se ei ole niin helppoa tietenkään, etenkään tilanteissa, joissa ei ole täysin varma mitä vaikka haluaa tehdä. Akatemialla suurinosa tiimiyrittäjistä on saattanut tulla opiskelemaan suoraan toiselta asteelta, joten iänkään puolesta ei pitäisi olettaa, että oma suunta olisi kaikilla jo löytynyt. Kuitenkin koen, että akatemia sopii opiskelupaikkana parhaiten niille, jotka tietävät mihin haluavat suunnata. Silloin on helpoin lähteä tavoittelemaan esimerkiksi tiettyä uraa. Päämäärä on myös helpompi kirkastaa ja välietapit tavoiteltavissa.

 

LÄHTEET:

Siilasmaa, R. 2018. Paranoidi Optimisti. E-kirja. Kustantaja Tammi. Helsinki.

Väisänen, K. 2019. Väärää Yrittämistä. Sähköinen kirja. Kustantaja Alma Talent Oy. Helsinki.

 

 

 

Kommentoi