Et taida kuunnella on Kate Murphyn teos kuuntelemisen taidosta. Kate Murphy on yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija, jonka artikkelia julkaistaan The New York Timesissa. Murphyn kirjoittama artikkeli kuuntelemisen katoavasta taidosta kuului lehden luetuimpiin juttuihin vuonna 2019. Kirjaa varten Murphy on haastatellut ihmisiä eri ikäryhmistä, yhteiskuntaluokista sekä etnisistä taustoista, niin asiantuntijoita kuin tavan tallaajia.

Haastatellessaan ihmisiä Murphy kysyi heiltä ”kuka sinua kuuntelee?”. Kysymystä seurasi usein pieni hiljaisuus ja epäröinti, jonka jälkeen jotkut nimesivät puolison, perheenjäsenen tai ystävän. Toiset kokivat, ettei heillä ollut ketään, joka todella kuuntelisi.  Kysyessään mitä mieltä haastateltavat olivat omista kuuntelutaidoistaan, useimmat vastasivat etteivät pidä itseään kummoisina kuuntelijoina. Osa koki, ettei heillä ole aikaa tai kiinnostusta kuunnella, sillä digitaalinen viestintä on tehokkaampi tapa saada asiansa perille.

Vaikka digitaalinen viestintä on tehokkaampaa kuin verbaalinen, onko tehokkuus tässä asiassa kuitenkaan hyvä asia? Tehostamalla kuuntelua menetämme itseasiassa tärkeimmän: kokemuksen kohdatuksi tulemisesta. Aidosti kuuntelemalla toista voimme tarjota puhujalle tunteen siitä, että olemme aidosti kiinnostuneita siitä mitä heille kuuluu. Yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunne on tulosta ajan mittaan kertyneistä tilanteista, joissa yhteyden muodostaminen oli mahdollista mutta sinua ei kuultu tai et itse kuunnellut muita. Digitalisoitumisen tiedetään jo entuudestaan aiheuttaneen eristäytymistä ja yksinäisyyttä. On eri asia kysyä ystävältä WhatsAppissa kuulumisia, kuin istua toisen vieressä ja oikeasti antaa toiselle aikaa ja mahdollisuus kertoa kuulumisistaan syvällisemmin kuin näpyttelemällä viestiin ”ihan ok ?”.

Kaipuu yhteyteen toisen ihmisen kanssa on perustavanlaatuista, ja tarve siihen olemassa jo syntymästämme saakka. Mikäli tätä tarvetta ei tyydytetä lapsuudessa, se voi vaikuttaa syvästi hyvinvointiimme. Tätä painotetaan etenkin kiintymyssuhdeteoriassa. Sen perusta on aikuisen kyky kuunnella muita ja kokea yhteenkuuluvuutta toisiin on muovautunut siten, kuinka hyvin vanhemmat kuuntelivat ja ymmärsivät sinua lapsena. Vuoden ikään mennessä vauva muodostaa itselleen mallin siitä, kuinka ihmissuhteet hänen mielestään toimivat. Tämä perustuu puhtaasti siihen, kuinka vanhemmat ja muut hoivaajat ovat vastanneet hänen tarpeisiinsa. Mikäli vanhemmat ovat reagoineet tarpeisiisi nopeasti, he ovat pohjustaneet sinulle turvallisen kiintymistyylin, jota luonnehtii empaattinen kuuntelukyky ja kyky muodostaa toimivia ihmissuhteita, ja päinvastoin.

Mistä sitten tiedät olevasi huono kuuntelija?

• Keskeytät
• vastaat ympäripyöreästi tai epäloogisesti kuulemaasi
• katseen vaeltaminen pois puhujasta, esimerkiksi puhelimeen
• levoton liikehdintä, asennon vaihtaminen, kynän naksuttelu.

Mikäli ensi kerralla kuunnellessasi muita huomaat tekeväsi jotain edellä mainituista, pysähdy ja pohdi miksi et keskittynyt kuulemaasi. Oliko syynä kenties huonosti nukuttu yö vai oliko aihe muuten vaan tylsä? Kuuntelu on taito, joka kehittyy vain kuuntelemalla, se on aktiivista ja sen päämääränä on ymmärrys. Antautumalla aiheelle ja jättämällä ennakko-olettamukset narikkaan voit yllättyä ja oppia jotain uutta, sillä kuunteleminen auttaa meitä ymmärtämään sekä itseämme, myös muita paremmin.