Selaillessani useita markkinoinnista kertovia kirjoja ja niiden sisällysluetteloja. Tartuin kirjaan, joka kertoo palvelukokemuksen tarinallistamisesta. Tarina näkökulma herätti mielenkiintoni, kukapa ei pitäisi tarinoista. Miksi ihmisiä sitten kiehtoo tarinat ja miksi ne vetävät meitä puoleensa? Evoluutiopsykologia ja biologia selittää ilmiön johtuvan eloonjäämisvietistä. Erityisesti lajin säilymisen kannalta tärkeät aiheet kuten syntymä, kuolema ja konfliktit herättävät ihmisissä kiinnostusta. Kaikkea ei voi kuitenkaan selittää biologialla. Tarinoiden arvellaan olevan kiinnostavia myös, siksi että ne rajaavat maailmaa ja tekevät siitä helpommin ymmärrettävän.

Miten tarinat sitten liittyvät palvelumuotoiluun tai mainontaan? Yritykselle luotu tarina ei ole ainostaan hyvä mainos kikka, se on paljon muutakin. Tarinallistaminen on voimakas ja kattava työkalu. Hyvin tehty tarina on osa yrityksen strategiaa, tuotteistamista, palvelumuotoilua, markkinointia ja brändäämistä. Nykypäivänä asiakkaille on tarjottava ainutlaatuisia ja kokonaisvaltaisia kokemuksia. Tarina tukee elämyksellistämistä, tuotteistamista, tekee yrityksestä uniikin sekä tuo palveluihin inhimillisyyttä ja merkitystä. Tarinallistettua yritystä tai palvelua on vaikea lähteä kopioimaan.

Tarinallistaminen voi tunta hölmltä ja lapselliselta, mutta se on varsin tehokas keino tiivistää koko yrityksen idea helposti ymmärrettävään muotoon. Viestintä kouluttaja Marketta Rentola sanoi ylen julkaisemassa artikkelissa seuraavasti: ”kun luen tarinaa, en ole koskaan tyhmä. Se sisältää kaiken ainesiton, mitä tarvitaan ymmärtämistä varten. Sen takia tarina on niin suosittu muoto.”

Tarinallistaessa yritystä sille täytyy luoda tarinaidentiteetti. Tarinaidenttiteetillä tarkoitetaan yrityksen arvoja, osaamista ja visiota. Tarina viestii vertauskuvien kautta mikä on yrityksen ydin ja olemassa olon tarkoitus. Yrityksen toiminnassa tarina voi olla esimerkiksi jotain seuraavista:

1. Visiotarina (tulevaisuus)
2. Taustatarina (yritys, tuote, palvelu)
3. Syntytarina (historia)
4. Palvelun tarina (palvelun kulku asiakkaan näkökulmasta)
5. Tuotteen tarina (valmistukseen liittyvä prosessi)
6. Referenssitarina (suosittelu)
7. Arvotarina (miksi tuote on arvokas).

Minun on hankala reflektoida tiimiin tuotteen tai palvelun tarinallistamista, sillä olemme vatsa alku tekijöissä. Minulla on kuitenkin tuoreessa muistissa, se miten akatemia nähdään ulkopuolisen silmin. Kuinka akatemian ydin tarkoitus on onnistuttu välittämään ”kuluttajille”? Olen itse ollut lukio aikoina tutustumis käynnillä Jyväskylän Tiimiakatemialla. Akatemia herätti jo silloin minussa suurta kiinnostusta. En kuitenkaan päätynyt hakemaan akatemialle opon suosituksista huolimatta. Miksi? En ymmärtänyt akatemian ideologiaa ja tarkoitusta. Suoraan sanottuna koko akatemia tuntui hieman epäselkeältä. Kaikki tiedämme, että akatemioiden opiskelu tyylit ovat uniikkeja ja poikkeavat täysin tyypillisestä korkea koulu opiskelusta. Tämän seikan vuoksi akatemia kaipaisi mielestäni selkeää kenties jopa tarinan muodossa kerrottua infoa. Akatemian syntytarinan kuuleminen voisi selkeyttää käsitystä siitä miksi akatemia on olemassa. Tarinassa voitaisiin avata sen historiaa, kuka kehitteli, missä, milloin ja miksi? Jonkinlaisen arvotarinan kehittelystäkään tuskin olisi haittaa. Tarinassa avattaisiin miksi tuote, tässä tapauksessa Proakatemia on arvokas.

Tämä ongelma on ehkä jo havittu ja on ollut ilo huomata instagramiin ilmestyneen opiskelijoiden kertomia referenssitarinoita. Toivottavasti tämä selkeyttää potentiaalisten hakijoiden käsitystä akatemiasta ja kouluun hakeuduttaisiin oikeista syistä. Halusta oppia tiimiyrittäjyydestä ja johtamisesta. Sirpaloituneessa ja kiireisessä nykymaailmassa tarvitsemme tarinoita ja niiden punaista lankaa selkeyttämään ajatuksiamme.

Lähteet: Kalliomäki Anne: Tarinallistaminen: palvelukokemuksen punainen lanka. Alma Talent 2014-11-13

Laaksonen Teemu, “Kun luen tarinaa, en ole koskaan tyhmä” – tämän takia tarinat ja kiinnostavuus hallitsevat journalismia ja viestintää, Kulttuuricoctail, 23.04.2018