Tampere
30 May, Thursday
15° C

Proakatemian esseepankki

Tämä ei ole sijoittamisen ABC



Kirjoittanut: Samuel Sorvali - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

”Jollekin sijalle asettaminen.” ”Investoiminen, reaalipääoman lisääminen.” Noin sanakirjapalvelu Sivistyssanakirja kuvailee sanan ”sijoittaminen”. Erityisesti jälkimmäisen kuvailun tapaisia vastauksia saa varmasti, jos haluaa selvittää netistä tai kaverilta, mikä on sijoittamisen perimmäinen tarkoitus, kuten minä juuri tein. Monesti kuulee puhuttavan myös kaupankäynnistä, jossa halutaan tehdä voittoa, eli on ostettu kohde edullisemmin kuin mitä myyntihinta tulee olemaan, ja rahaa jää käteen. Sijoittaminen luonnehditaan usein hyvin laskelmoiduksi, voittoa tavoittelevaksi jopa mekaaniseksi toiminnaksi arvopapereita ostaen ja myyden. Tähän palaan hieman myöhemmin.

Loppujen lopuksi kaikki toimet elämässä ovat tietynlaisia sijoituksia, joita arvot ja opitut normit voivat ohjailla. Jokainen valinta sen suhteen säästääkö vai kuluttaako jotain resurssia on sijoitus, halusit tai et. Kuluttaja asettaa resurssinsa Sivistyssanakirjan ensimmäisen kuvauksen mukaisesti jollekin sijalle ja näin tekee mahdollisia liikkeitä vaikuttaen väkisinkin omaan sekä yhteiskunnan talouteen.

Pysyäkseen yksinkertaisesti hengissä ja pärjätäkseen näinkin modernissa yhteiskunnassa, on mietittävä mihin esimerkiksi rahan, ajan ja hyvinvoinnin suhteen sijoittaa. Tässä esseessä tullaan kuitenkin puhumaan enimmäkseen rahasta, jonka määrä voi korreloida hyvinvoinnin ja vapaa-ajan määrään positiivisesti tai negatiivisesti. ”Itken mielummin Ferrarissa kuin sillan alla.” on kuultu sanottavan. Todenperäisyyttä voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, sillä vahvaa korkean tulotason yhteyttä onnellisempaan elämään ei ole pystytty yksiselitteisesti toteamaan (Kudrna & Kushlev 2022).

Niin tai näin, asioiden mahdollistajana ja kehittäjänä rahaa voidaan kuitenkin pitää eli selviytymisen kannalta jonkin verran sitä on tienattava, ellei palaa omavaraiseksi luontoon. Ja kun rahaa on, joissain määrin sitä sijoitetaan. Itsessään rahan pitäminen käteisenä lukkokaapissa tai elektronisesti käyttötilillä on jo sijoitus, vaikkei sitä heti sellaisena ajattelisikaan. Korkoa kasvamaton, mutta ei se niistä ilman rikollista toimintaa mihinkään myöskään häviä (rahan arvon mahdollista nousua tai laskua lukuun ottamatta). Raha alkaa liikkua sitten kun iltaruokaan, ulkomaanmatkaan, omakotitaloon, osakkeisiin tai mihin tahansa muuhun tulee tarvetta tai halukkuutta sijoittaa.

Kun pääomaa alkaa olla sen verran, että vitaalielintoiminnot pysyvät huoletta yllä, voi olla järkevää miettiä, mitä niin sanotusti ylijääneellä rahalle tekee. Seuraavaksi päästäänkin siihen millainen sijoittaminen voi olla sijoituksen arvon nousemisen kannalta fiksuinta. Merkkivaate kuluu käytössä ja sen arvo usein samalla laskee, mutta voi se katseita herättää. Auton arvo epätodennäköisesti nousee, toisin kuin mahdollisesti oma ego. Elämykseen sijoittamisesta jää ikuinen muisto, ja vaikka se olisikin rahaa arvokkaampi, lommo lompakkoon on jäänyt. Taiteen ostaminen ja jälleenmyynti voi olla voitollista, mutta alkupääoma on oltava yleensä runsas ja arvon kertymistä saattaa joutua odottamaan.

Unohtakaamme tällä kertaa huomio, egoilu ja elämykset ja maksimoikaamme potentiaali saada puhdasta riihikuivaa. Eli nyt oletetaan, että halutaan pienellä ylijäämästä kertyneellä alkupääomalla saada korkoa kasvava sijoitus aikaan niin, ettei ihan seniorivuosille tarvitsisi odotella. Mikä neuvoksi?

Vastaus voi olla osakesijoittaminen, joka on lähimpänä Sivistyssanakirjan jälkimmäistä kuvailua eli investoimista ja reaalipääoman lisäämistä. Se ei myöskään ole ainoastaan pörssimeklareiden yksinoikeus, vaan kuka tahansa voi sijoittaa osakkeisiin. Osakesijoittamisen aloittamiseksi eli osakkeita ostaakseen ja myydäkseen tarvitaan arvo-osuustili, johon omistusosuus säilötään. Arvo-osuustilin voi avata osakevälittäjän kautta eli pankista tai esimerkiksi sähköisesti välittäjäpalvelusta, kuten Nordnetista. Kun tili on avattu, osakesijoittamisen saa aloittaa. (Osakesijoittamisen aloittaminen. Nd.)

Suomalaiset pankit tarjoavat osakesijoittamisen aloittamiseksi myös toista vaihtoehtoa, osakesäästötiliä. Osakesäästötilillä on talletuskattona 50 000€, kauppaa voi käydä vain osakkeilla, osingot eli sijoituksen voitto-osuudet maksetaan verovapaasti, mutta verotuksellisesti on kannattavaa ostaa vain kotimaisia osakkeita ja tilejä saa olla vain yksi. Verot peritään vain nostoista. Arvo-osuustilien määrässä tai talletuskatoissa ei ole rajoituksia, kauppaa voi käydä osakkeiden lisäksi rahastoilla ja osingot maksetaan haluamallesi tilille, mistä verot peritään vuotuisesti. Molemmissa ovat omat puolensa aloittelevalle sijoittajalle. Osakesäästötilin merkittävin etu on niin sanottu ”korkoa korolle”-periaate eli se sopii mainiosti pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Arvo-osuustilin merkittävin etu on puolestaan sijoitusten laajempi hajauttamismahdollisuus ja nopeamman kotiuttamishalukkuuden omaavalla sijoittajalla 15% verottoman osinkotulon hyödyntäminen. (Osakesäästötili vai arvo-osuustili? nd) (Arvo-osuustili tai säilytystili. nd)

Olipahan pläjäys. Kiteytettynä, jos siis haluat osinkovoitolla mahdollisimman nopeasti Ferrarin, jossa itkeminen vain saattaa tuntua normaalia mukavammalta, voi olla hyödyllisempää valita arvo-osuustili. Jos taas pidempiaikainen investointi ja uudelleensijoittaminen on tähtäimessä osakesäästötili voi olla parempi ratkaisu. Tämä oli hyvin karkea yleistys ja toisaalta on hyvä muistaa, että mikäli et halua ottaa suuria riskejä osakesijoittajana myös arvo-osuustilin omistajana pitkäjänteisyys on avainasemassa, mikäli urheiluauton verran pääomaa halutaan kerryttää.

Osakekauppa perustuu osakkeiden arvon nousuun ja laskuun, joiden perusteella pyritään tunnistamaan, koska kannattaa myydä ja koska ostaa, jotta voittoa voidaan saavuttaa tai ikävämmässä taloustilanteessa tappiot minimoida. Noviisina on varsin perusteltua aloittaa sijoittaminen matalamman riskin toiminnalla, ettei kaikki sijoitettu pala vahingossa yhdellä kertaa.

Riskiä voidaan madaltaa hajauttamisella, eli sijoitusmaailman ainoalla ”ilmaisella lounaalla”. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun osakkeita ja rahastoja ostetaan tarpeeksi eri sektoreilta ja maantieteellisiltä alueilta, on tulevaisuuden voitot todennäköisempiä ja sijoitettu pääoma kestää paremmin talouden heilahtelut samalla kun tappion riski vähenee. Kun hajautus tapahtuu pitkäjänteisesti ja säännöllisesti sijoittaen, ei pörssikurssin nousuista ja laskuista tarvitse liikoja stressata. Pikavoittoja voi olla vaikea näin tavoittaa, mutta pitkällä tähtäimellä hajautetusti sijoitettu pääoma alkaa yleensä aina tuottaa enemmän kuin vain pankkitilillä säilyttäminen. (Hajauttaminen kannattaa – 4 tapaa alentaa salkkusi riskiä. nd)

Tämä oli omiin ajatuksiin sekä matalan kynnyksen lähdetietoon perustuva näkemys siitä, mitä kaikkea sijoittaminen itseasiassa on ja kuinka reaalipääomaa kasvattavan osakesijoittamisen voi aloittaa. Ehkä tämä sai sinut ajattelemaan laajemmin kollektiivia nimeltä sijoittaminen tai sitten ei. Oikeastaan ihan sama minulle. Tämä ei ollut sijoittamisen ABC. Jos opit jotain, hyvä niin! Ainakin minä opin ja siihen olen tyytyväinen.

 

 

 

 

 

Lähteet:

 

Arvo-osuustili tai säilytystili. nd. Verkkosivu. Viitattu 5.10.2023. https://danskebank.fi/sinulle/saastaminen-ja-sijoittaminen/palvelut/kaupankaynti-online/arvo-osuustili

 

Hajauttaminen kannattaa – 4 tapaa alentaa salkkusi riskiä. nd. Verkkosivu. Viitattu 5.10.2023. https://www.nordnet.fi/fi/opi-uutta/koulu/sijoittamisen-alkeet/hajauttaminen

 

Kudrna, L., & Kushlev, K. (2022). Money Does Not Always Buy Happiness, but Are Richer People Less Happy in Their Daily Lives? It Depends on How You Analyze Income. Frontiers in psychology13, 883137. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.883137

 

Osakesijoittamisen aloittaminen. nd. Osakesijoittaminen.fi. Verkkosivu. Viitattu 5.10.2023. https://osakesijoittaja.fi/osakesijoittaminen/osakesijoittamisen-aloittaminen/

 

Osakesäästötili vai arvo-osuustili? nd. Verkkosivu. Viitattu 5.10.2023 https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/osakesijoitukset/osakesaastotili-vai-arvo-osuustili

Kommentoi