Johdanto

Sijoittajana ja tulevana yrittäjänä haluan ymmärtää yrityksiä, omaisuuslajeja, sekä taloutta perusteellisesti. Minulla on vain rajallinen määrä resursseja, niin aikaa kuin rahaa, joten haluan tietää, kuinka kohdistan ne tehokkaimmin, miten suojaudun yritysriskeiltä parhaiten ja miten saan parhaimman tuoton kerryttämilleni varoille.  Näistä syistä ja lukuisten sijoitusfoorumeilta kerättyjen suositusten seurauksena päädyin lukemaan tämän kirjan.  Kirjassaan Onnistu osakemarkkinoilla Kim ja Tom Lidström lähestyvät yritysten ja osakkeiden ostamista arvosijoittajan näkökulmasta.

Mitä on arvosijoittaminen?

Arvosijoittaja ajattelee ostavansa osan yrityksestä, eikä pelkästään arvopapereita, jolloin yritystä tutkitaan kannattavuuden kannalta, eikä pelkästään spekulatiivisen arvonousun kulmasta. Keskeiseen rooliin arvosijoittajalle nousee yrityksen tuloksentekokyky, osingot ja varallisuus. Tarkoituksena on siis löytää alihinnoiteltua yhtiöitä suhteessa niiden varallisuuteen ja tulokseen. Arvosijoittaminen perustuu ajatukseen, jonka mukaan yhtiön hinta ja arvo ovat eri asioita.

Arvosijoittamisen isänä on pidetty Benjamin Grahamia. Benjaminin tavoitteenaan oli löytää aliarvostettuja yhtiöitä, jotka täyttävät tietyt tunnuslukuvaatimukset. Yksi Grahaminin oppilaista on maailman kuuluisimpana, sekä menestyksekkäimpänä sijoittajana pidetty Warren Buffet, joka myös noudattaa arvosijoittajan strategiaa. Muun muassa seuraavat ovat Buffetin sijoitusperiaatteita, joita voi ajatella myös yrittäjän näkökulmasta;

Yhtiön liiketoiminnan tulee olla yksinkertainen ja ymmärrettävä. Yrityksellä tulee olla pitkä johdonmukainen historia, ja liiketoiminnan tuottojen tulee olla vakaat ja ennustettavat. Yhtiön tulee toimia alalla, jonka pitkän aikavälin näkymät ovat suotuisat. Luonnollisesti arvoyhtiöiden osakekursseja tukee myös näihin yhtiöihin kertynyt huomattava omaisuus. Kasvuodotukset voivat hetkessä haihtua ilmaan, kivitalot, maaomaisuus ja tuotantolaitokset eivät niinkään.

Miten löytää arvo-osakkeita?

Hyvä yhtiö ei välttämättä ole hyvä sijoituskohde, markkinat ovat jo saattanut hinnoitella yhtiön liian arvokkaaksi, mikä onkin tyypillistä monille kaikkien tuntemille trendi-osakkeille. Trendi-osakkeisiin saattaa kohdistua jo valmiiksi suuri kiinnostus ja kysyntä, joka nostattaa osakkeen arvoa. Arvosijoittamisessa tarkoitus on siis löytää hyviä yhtiöitä alihintaan.

Kirjassa käydään lävitse arvosijoittajalle keskeisiä tunnuslukuja kuten yhtiön velkaisuus, maksuvalmius, tuloskasvu, P/E-kerroin ja kuinka laskea ne yrityskohtaisesti, tässä esseessä niihin kuitenkaan syvemmin paneutumatta. Kun luvut ovat hallinnassa nousee seuraavaksi tapetille markkinapsykologia, joka paikoitellen ylireagoi ja näin tarjoaa oston paikkoja.

Pörssi toimii kuin kauppatori, jossa vihanneksien sijasta omistajaa vaihtaa osuudet yrityksistä eli osakkeet. Sana pörssi viekin meidät 1200-luvun Belgiaan Bruggen kaupunkiin, jossa torilla omistajaa vaihtoiva tavarat ja osuudet yhtiöistä, hinta perustui pitkälti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pörssi toimii edelleenkin tänä päivänä samojen lainalaisuuksien alla, mutta huomattavasti isommassa mittakaavassa ja vaikka kaikki muu onkin muuttunut matkan varrella, niin ihminen on pysynyt samanlaisena omien tunteidensa vankina. Markkinapsykologia on ja pysyy avainasemassa päivittäisessä pörssikaupassa, mikä mahdollistaa osakkeiden arvostusten ylilyönnit suuntaan, jos toiseen, joka saattaa tarjota oivallisia oston ja myynnin paikkoja. Tästä syystä pörssihistoria on täynnä oppeja nykypäivän sijoittajalle, sillä ihminen tunnetusti tuppaa tekemään samoja virheitä uudelleen.

Esimerkkinä ihmiset reagoivat yrityksestä kertovaan negatiiviseen uutisen ja päättävät myydä osakkeita arvonlaskun pelossa, jonka seurauksena muutkin ympärillä myyvät, joka taas aiheuttaa osakkeiden ylitarjonnan ja tämä taas lisää arvon alentumista kysynnän ollessa huomattavasti alhaisempaa kuin tarjonnan, näin ollen syntyy itseään ruokkiva kierre, vaikka kyseessä saattaisi olla kelpoyhtiön osake. Saattaa syntyä tilanne, jossa ”Sadan euron seteleitä myydään puolella hinnalla.”

Psykologia on Lindströmin mukaan tarjonnut “lievästi sanottuna ilmaisia lounaita niille, jotka ovat pitäneet hermonsa kurissa ja uskaltaneet siirtyä valtavirtaan nähden vastakkaiselle puolelle”

Pohdinta

Vaikka et olisi aktiivinen sijoittaja, niin sijoittaminen pelkkänä harrastuksena tai säästäjän näkökulmasta auttaa sinua ymmärtämään ympäröivää maailmaa, yrityksiä ja taloutta. Sen myös laajentaessa taloudellista ja syy-seuraus ajattelutapaa.

Yrittäjän näkökulmasta auttaa taas se ymmärtämään markkinoita, omaa toimialaa, kilpailijoita ja mahdollisia toimintaympäristön muutoksia, kuten verojen, inflaation, korkotason, työvoiman tarjonnan ja kustannusten muutoksia.

Esimerkiksi kuinka kallista on yrityslaina tai mitä se voi tulevaisuudessa olla ja miksi. Onko Suomen seuraava hallitus yrittäjämyönteinen? Miten nykyinen korona-virus vaikuttaa toimialaani tulevaisuudessa, elpyykö toimiala nopeasti tai vaikuttaako se tulevaisuudessa toimitilojen ylitarjontaan, jolloin se mahdollisesti pudottaa tulevaisuuden kiinteistöjen vuokrakuluja.

Näistä syistä talouden ja yritystoiminnan perusteiden ymmärtäminen on mielestäni kiinnostavaa ja tärkeää. Samasta syystä näkemykseni mukaan on tärkeää ymmärtää historiaa, se avaa mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita ja mahdollisuuksia. Ehkäpä seuraavan epidemian alkumetreillä ostan wc-paperirullia, Keskon osakkeita tai itselleni oman saaren Saimaalta.

Lainaus kirjasta, joka palvelee hyvin yrittäjänkin näkökantaa ”Mitä tarkemmin sijoittaja on tehnyt kotiläksynsä, sitä todennäköisemmin hänellä on onni myötä. Kaikkia asioita ei tietenkään voi ennakoida, mutta moni turha virhe jää tekemättä, kun asian valmistelee huolellisesti.”

Vaikka en omaa yritystä perustaisikaan koen sijoittamisen tärkeänä, sillä pitkällä tähtäimellä voin saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden, jolloin katan elinkuluni pelkillä sijoitustuotoilla, kuten osingoilla tai vuokratuloilla. Tällöin en tarvitsisi elämiseni kattamiseen palkkatuloja, ja vaikka töitä tekisin, mahdollistaisi se sinulle vapauden valita mitä teen ja milloin teen.

Pelkästään jo varallisuus sijoituksissa mahdollistaa taloudellisen selkänojan, jolloin et elä jokaisen palkkapussin turvin, jotkut kutsuvat tätä ”fuck you – rahastoksi”, vaikka et kirjaimellisesti kenellekään nyrkkiä heristäisi antaa puskuri sinulle vapauden valita ja lähteä.

Lähteet.
Kim & Tom Lindström. 2014. Onnistu osakemarkkinoilla. 1. Painos. Suomi: Talentum Oyj