Tampere
24 May, Friday
22° C

Proakatemian esseepankki

Superopiskelija



Kirjoittanut: Anni Pilvinen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Superopiskelija: Tiedettä muistin ja opiskelun optimointiin
Tommi Valkonen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Superopiskelija

 

Johdanto

Opiskelujeni aikana olen useasti päätynyt miettimään, että millä tavoin opin parhaiten. Olen suhteellisen laiska ja yritän usein mennä sieltä mistä aita on matalin. Tenttejä varten olen opiskellut helpoimmalla sekä nopeimmalla tavalla eli pänttäämällä viimeisenä iltana niin paljoin kuin mahdollista. Mutta mitä siitä on jäänyt käteen? Tenteistä olen päässyt läpi, mutta kuukautta myöhemmin tieto, jonka olin päntännyt tenttiä varten, on pyyhkiytynyt muistista pois. Toisin sanoen, olen ollut kehno opiskelija. Tiedostan nyt, että oppiminenkin vaatii oppimista. ”Todellista viisautta on ymmärtää oman tietämättömyytensä laajuus” -Kungfutse

Jokaisella ihmisellä on omat mieltymyksensä opiskelun suhteen. Jotkut tykkäävät opiskella kuuntelemalla, jotkut katselemalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mieltymyksellinen tapa olisi yksilölle oikea tai tehokkain tapa oppia. Oppimistyyli perustuu tehokkaimmillaan siihen, mitä opetellaan eikä siihen kuka oppii. (Valkonen 2018, 14) Esimerkiksi matemaattisia taitoja on vaikea oppia vain kuuntelemalla, se vaatii myös paljon tekemistä. Siksi jokaisen olisi hyvä kokeilla erilaisia opiskelutapoja eri aineissa tai tilanteissa.

 

Muistamisen keinoja

Joskus ajattelin, että pänttäämällä opin parhaiten. Valkosen kirjassa kerrottiin tutkimuksesta, jossa testattiin pänttäämisen (yksi pitkä opiskeluhetki) tehokkuutta verrattuna hajautettuun opiskeluun (lyhyempiä opintohetkiä eri päivinä). 72 % opiskelijoista koki oppivansa tehokkaammin pänttäämällä. Silti 90% pärjäsi paremmin tentissä, johon he opiskelivat hajautetusti. (Valkonen 2018, 25) Tätä Valkonen kuvasi oppimisen illuusioiksi. Oppimisen illuusiolla tarkoitetaan juurikin sitä, että vaikka pärjääkin koulussa arvosanojen perusteella, se ei tarkoita, että oppimista olisi oikeasti tapahtunut. Tämä olisi kaikkien hyvä tietää, koska olen itsekin elänyt tässä kyseisessä illuusiossa.

Aivojen oppimismekanismia tutkiessa muistamisesta tukee pääasiassa kolme ”efektiä”, ajallinen hajauttamien, testaaminen ja ideoiden tarttuvuus. Näitä ”efektejä” lisäämällä omiin opiskelumetodeihin opittavat asiat jäävät paremmin mieleen. (Valkonen 2018, 21) Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa yhtä karua faktaa, pänttääminen loppuu nyt. Opittavaa asiaa pitäisi opiskella vähemmän kerrallaan pidemmällä aikavälillä. Testaaminen tarkoittaa luetun tiedon viemistä käytäntöön. Esimerkkinä, luet netistä yhden päivän aikana useaan kertaan, että miten saat tietyn laskukaavan toimimaan Excelissä. Kuluu kaksi viikkoa ja sinun pitäisi tehdä asia nyt käytännössä, tuskin onnistut. Mutta jos lukemisen jälkeen testaat kyseistä kaavaa, vaikka seuraavana päivänä, luettu asia jää muistiin. Ideoiden tarttuvuuteen auttaa erilaiset muistisäännöt, kuten lorut, visualisointi, leikit sekä matemaattiset kaavat. Mitä luovempia, hauskempia ja oudompia muistisäännöt ovat, sitä paremmin ne jäävät mieleen. Muistisääntöjä kannattaa jakaa, sillä myös muutkin voivat hyötyä niistä. Vaikka tiimiläinen kertoisi hyvän tavan muistaa jokin asia, ei kannata huolestua, vaikka itse ei sillä tapaa muistaisi. Jotkut ideat ovat vain tarttuvampia kuin toiset.

 

Tiimi tukee oppimista

Jokaisella on aukkoja omassa tietokokonaisuudessa, osaamisen sekä ymmärtämisen kannalta on tärkeää, että pystyt tunnistamaan nämä aukot. Pyri muodostamaan näistä tietoaukoista kysymyksiä, joita voit esittää tiimiläisille. Tiimissäsi on todennäköisesti joku, joka tietää kysymykseesi vastauksen. Tämä minimoi tiedon etsimiseen kuluvaa aikaa ja auttaa myös tiedon jakavaa ihmistä muistamaan, miten kyseinen asia menikään. (Valkonen 2018, 52) Esimerkkinä, haluat aloittaa tuotteen brändäämisen, mutta tiedostat omat tietoaukkosi ja muodostat kysymyksen, miten rakennan hyvän sisältöstrategian. Tuot kysymyksen tiimille, ja jollain heistä on tähän kysymykseen vastaus.

Valkonen esitteli kirjassa tutkimuksen, missä osallistuneet opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään: 1. Perinteistä opetusta saaviin 2. Palautepohjaista opetusta saaviin (tenttituloksia käytettiin palautteena osaamisesta, heikkoja osa-alueita korjattiin myöhemmin) 3. Henkilökohtaista tutor-tyyppistä opettamista sisältävään ryhmään, joka hyödynsi myös tenttipalautejärjestelmää. Viimeisessä testissä kävi ilmi, että keskiverto tutoroitu oppilas pärjäsi paremmin kuin 98 % ensimmäisen ryhmän oppilaista. Keskiverto palautepohjaista opetusta saanut pärjäsi paremmin kuin 84 % ensimmäisestä ryhmästä. (Valkonen 2018, 46) Tiimiltä saa palautetta. Tutoroitu oppilas pärjäsi parhaiten, koska hänellä oli jatkuvasti vieressään henkilö, joka paikkasi hänen tietoaukkoja. Tätä voidaan verrata tiimiin, koska olet jatkuvasti tekemisissä usean ihmisen kanssa. Tiimin jäsenet antavat palautetta sekä paikkaavat toistensa tietoaukkoja. Palaute on tärkeää oppimisen kannalta, joten sitä voisi saada jopa lisääkin.

 

Terveys

Kirjasta palautui taas mieleen, että kuinka tärkeää nukkuminen, syöminen sekä liikunta on oppimisen kannalta. Nämä ovat asioita, mitä ei saisi unohtaa tai laiminlyödä, jos haluaa maksimoida oppimisen. Jokainen on varmasti tietoinen, mutta muistutan silti, että aamupala on päivän tärkein ateria, myös oppimisen kannalta. Jos et nuku, syö tai liiku tarpeeksi, pienennät oppimisesi tehokkuutta. Terveelliset elämäntavat vaikuttavat keskittymiskykyyn, muistamiseen ja jaksamiseen. ”On siis hyvä huomata, että moottoria on turha viritellä ennen kuin autollasi on pyörivät renkaat.” (Valkonen 2018, 16) Eli turha yrittää oppia uutta, jos perusterveyteen liittyvät asiat eivät ole kunnossa.

 

Uusia keinoja

Oppimisen opettelu on tärkeää. Oppimisen illuusiossa eläminen ei hyödytä ketään, joten siksi on tärkeä alkaa reflektoimaan omia opiskelumetodeja. Tietenkin jotkut omat tavat voivat olla hyvinkin toimivia, mutta niitäkin kannattaa välillä pysähtyä pohtimaan jopa kriittisesti. Onhan reflektointikin osa oppimista. Uusia keinoja ja ystävien antamia opiskeluvinkkejä kannattaa kokeilla, mistä sen tietää jos ne toimisivat paremmin kuin omat.

 

 

Lähteet:

Valkonen, Tommi (2018). Superopiskelija: Tiedettä muistin ja opiskelun optimointiin.

Kommentit
  • Krista Tikkanen

    Tykkään tyylistäsi kertomalla kirjoittaa. Oppia oppimaan on kiinnostava termi ja hyvin ajankohtainen meille, itseohjautuvassa tiimioppimisessa. Muistisäännöt ovat hyviä, etenkin tässä satojen salasanojen maailmassa, mitä nykyään eletään. Ruotsin kurssilta muistuu mieleeni jokunen sanamuunnos, joita käytin apunani, kuten tilpehöörä ja proshyyri. Mutta kuten sanoit, se mikä toimii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle.

    1.12.2021
  • Tutta

    Kiitos, hyvä essee oppimisesta! Toit esiin useita näkökulmia, joiden käytäntöön vieminen myös tiimioppimisessa olisi varmasti hyödyllistä. Lisäksi sinulla on miellyttävä tapa yhdistellä lähteeseen pohjautuvia näkökulmia ja omia ajatuksiasi. Hyvä! 🙂

    21.2.2022
  • Emilia Mäkelä

    Olen itse käyttänyt pitkään tuota sinun ”viimeisen illan pänttäys”-taktiikkaa, vaikka jo varmaan ala-asteella aloin tiedostamaan sen olevan tehoton oppimisen kannalta. Omana motivaattorina tähän on ollut pakko suoriutua sekä mainitsemasi aidan alittaminen matalimmasta kohdasta. Olen oppinut huonosti opiskelemaan ja kokenut läpi opiskelujen olevani laiska alisuoriutuja. Tuttua? Oikeastaan Proakatemia on ensimmäinen opiskelupaikka, jossa olen asettanut oppimisen suoriutumisen edelle.

    Kirja alkoi vaikuttaa kiinnostavalle ja mielestäni olit tehnyt hyvän valinnan lukea sen opintojen alkaessa akatemialla. Esseen kulkua oli paikoin haastava seurata, mutta ajattelun näkyvyys ja omaan elämään peilaaminen oli oivallista. Olitko soveltanut esseenkirjoituksessa tuota useamman kerran taktiikkaa? Millä tavoin koet tutoroinnin olevan sovellettavissa akatemian kirjapisteisiin perustuvassa opiskelussa? Miten oppimisen oppimista voitaisiin edistää meidän opiskeluyhteisössämme? En usko, että olemme ainoita aksulaisia, joiden opiskelutaidot ovat olleet vajavaiset.

    5.5.2022
Kommentoi