Johdanto

Kun arjen tehtävät kasaantuvat ja koko ajan pitäisi olla jossakin muuttuu elämästä helposti suorittamista. Jotkin asiat hoituvat helpommin kuin toiset ja osa asioista voi jäädä tekemättä, jos tunne siitä, että kaikki olisi suorittamista on vahva. Nykyään kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että yrittää unohtaa ulkoa päin tulevat paineet ja keskittyy sisältä kumpuavaan motivaatioon.

Mistä jatkuva suorittaminen voi johtua?

Marisa Kainulainen ja Heidi Holmavuo ovat kirjoittaneet kirjan Miksi suoritamme? He avaavat alkuun hyvin sitä, että suorittamisen mallin voi periä jo lapsena vanhemmiltaan. Jos toinen vanhemmista on vaikkapa hyvin työorientoitunut, voi lapsi omaksua samankaltaisen suorittamisen mallin jo nuorena (Holmavuo & Kainulainen, 2019). Olen huomannut Proakatemialla erilaisuutta tämän asian saralla. Osa opiskelijoista ovat vahvoja suorittajia, jotka saavat paljon näkyviä asioita aikaan, kun taas osa keskittyy mielellään ajatustyöhön eivätkä välttämättä koe tekemiänsä asioita suorituksina. En ole aiemmin pysähtynyt miettimään, että suorittajat ovat voineet periä draiviaan vanhemmiltaan.

Suorittamisen malli voi syntyä ihmiselle myös, jos hän vertaa itseään kovasti muihin. Ajattelemme helposti, että muut ihmiset arvioivat meitä meidän suoritustemme perusteella. Vertaamme itseämme muihin (Holmavuo & Kainulainen, 2019). Minusta itseäni muihin vertaaminen on ajanhukkaa. Joku on aina parempi jossakin ja jos yrittäisin olla aina paras ja suorittaa mahdollisimman paljon, olisi henkinen taakkani hyvin paljon suurempi. Minulle riittää, kun tiedän itse tehneen parhaani, enkä halua rasittaa mieltäni ajattelemalla, että mitään virheitä ei sallita.

Voimavarojen hyödyntäminen

Kirjassa kehotetaan panostamaan vahvuuksiin ja sieltä kumpuaviin tavoitteisiin, sillä voimme paremmin, kun saamme työskennellä enemmän vahvuuksiemme parissa. Osa-alueilla, joissa emme ole omimmillamme vaaditaan enemmän työtä (Holmavuo & Kainulainen, 2019).

Omien vahvuuksien selvittäminen ja kehittäminen on tärkeää. Niiden avulla voit asennoitua työhön vahvuuksiesi kautta. Esimerkiksi me Promisiassa teemme 12h -projektia, joka on kahdentoista tunnin innovaatiohaaste. Yleensä aamulla toimeksiannon yhteydessä jaamme porukan pienempiin ryhmiin vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden mukaan, jotta kaikilla pysyisi mielenkiinto matkassa mukana ja saamme taattua parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Olemme yrittäneet selvittää omia vahvuuksiamme ja toimintatapojamme esimerkiksi Belbinin tiimiroolitestin avulla. Sen perusteella olemme jakaneet ihmisiä eri tehtäviin, tietäen heidän toimintatavoistaan sen, ovatko he enemmän vaikkapa sosiaalisia vai työorientoituneita. Eli vaikka kuka sopisi puhelinmyyntiin ja kuka ständille.

Stressi

Jatkuva suorittamisen tunne tai tunne siitä, että ei ole suorittanut mitään voi aiheuttaa suurta stressiä. Suorittajalle voi olla hyvinkin tyypillistä stressin sietokyvyn kasvu, sillä henkinen tai fyysinen sietokyky voi olla koetuksella jatkuvasti (Holmavuo & Kainulainen, 2019).

Itse olen huomannut stressin sietokykyni olevan varsin hyvä, vaikka en koe olevani niinkään suorittaja. Uskon sen tulevan rennosta asenteestani elämää kohtaan. En halua murehtia asioita, joille minä tai kukaan ei voi mitään. Yritän siis tietoisesti karsia turhaa stressiä pois. Mielestäni hyvää stressiä saan paineen alla työskentelystä ja se auttaa minua tarttumaan tuumasta toimeen. Tarvitsen yleensä pienen stressin poikasen takaraivooni, jotta asiat alkavat luistaa. Olen myös huomannut kuinka liika stressi syö toimintakykyä, mutta silloinkin on hyvä käydä läpi, että mitä oikein stressaan?

Pohdinta

Välillä on hyvä pohtia omaa toimintaa ja käydä läpi niitä asioita, jotka tuntuvat omilta. Omien vahvuuksien selvittäminen ja niiden hyödyntäminen vähentää työtaakkaa reilusti. Täytyy myös muistaa, että itseään muihin vertaamalla ei yleensä saa kuin pahan mielen. Kaikessa ei voi olla paras ja yleensä riittää, kun teet parhaasi. Voimavaroja kannattaa hyödyntää joka tilanteessa. Toki täytyy antaa mahdollisuus oppia uutta. Stressi on asia, jonka kanssa joudumme elämään. Sitä pystyy säätelemään ja välillä on hyvä kysyä itseltään, että mitä minä oikein tässä stressaan. Jos asia on sellainen, että et voi siihen vaikuttaa on stressaaminen melko turhaa.

Lähteet:

Holmavuo, H ja Kainulainen M. 2019. Miksi suoritamme? Fitra Oy.