Suomessa tuloverotus ei ruoki kunnianhimoa

”Kun verottaja syö palkankorotuksesta leijonanosan, työntekijän motivaatio on herkästi koetuksella” toteaa Helsingin Sanomien pääkirjoitus 17.12.2019. Suomessa keskituloisten, eli 28 600€ vuodessa ansiotuloa saavien verotus on eurooppalaista keskitasoa. Suurinta tuloryhmää, eli 143 000€ vuodessa ansaitsevia rokotetaan jo 6,8% keskimääräistä enemmän ja tässä Suomi onkin jo neljäntenä. Euroopassa sovelletaan useissa maissa perheveroa, missä molempien vanhempien bruttotulot yhdistetään, jaetaan tasan, mikä tasoittaa verotusta.

Huolestuttavinta tässä on kuitenkin se, että keskituloisen saamasta 100€ palkankorotuksesta vie verottaja päältä 47€. Marginaaliveroprosentti on 44 000€ palkkatasolla Pohjoismaiden korkein. Tämän kaltainen solidaarisuusvero ei kannusta ihmisiä työelämässä tekemään parastaan, tai vaikka motivaatio olisikin korkea, vaikuttaa verotuksen kovenevuus tehdä vielä enemmän töitä, koska suhteessa palkasta jää käteen lähes saman verran verojen jälkeen.

Tekijöitä, mitkä aiheuttavat verojen nostamista, on syntyvyyden lasku ja ikääntymisen nousu. Vanhemmat ihmiset tarvitsevat enemmän hoitoa, sekä uusia veronmaksajia on jatkuvasti vähemmän. Tilanne on kestämättömällä perällä ja mielestäni yksi suurista ongelmista on se, että valtiolla ei ole sijoitusvarallisuutta, mitä voisi hyödyntää tai kasvattaa. Päinvastoin valtion omisteisia yrityksiä myydään jatkuvasti mm, Ruotsalaisille rahastoille.

Tilanne on työntekijöiden kannalta huolestuttava, mutta se on sitä myös väistämättä yrittäjille. Yrittäjien maksettavaksi jää myös kasvavat sosiaali- ja terveyskulut, sekä palkankorotukset, joita työntekijäliitot vaativat säilyttääkseen ostovoiman. Suomen progressiivinen verotus on yksilöille kallis, mutta yrittäjälle kulut ovatkin melkoista luokkaa. Jos valmistelee liiketoimintasuunnitelmaa ja laskee palkkakuluja, tulee maksettu palkka huomioida vähintään 1,4 kertoimella. Tämäkin on aloilla, joissa loukkaantumis ja terveysriskit ovat verrattain pieniä, sillä rakennusalalla kerroin voi olla lähempänä kahta.

Suomella on haasteita myös valtiollisessa verotuksessa ilmastonmuutoksen takia ja syystä että Suomen tavoitteena on tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti energiapolitiikan muutokset ovat huomattavia ja fossiilisten polttoaineiden verotus tulee kiristymään noin 250 miljoonalla eurolla ensi vuoden elokuusta lähtien.

Verotusta ollaan valmiina kiristämään aina, kuin on mahdollista. Huomioon otetaan yrittäjien tuottama arvo, mutta ajatellaan kuitenkin, että pakko heidän on maksaa. Loppupeleissä vapaan liikkuvuuden ja vapaan taloudellisen liikkuvuuden takia, monet EU-maissa olevat varakkaammat ihmiset saattavat hyvinkin siirtää varallisuuttaan muihin maihin tai kikkailla asiassa muuten vain.

Tällä hetkellä tulisi ymmärtää se, että tulevaisuudessa voi olla kriisejä, joissa taas ajaudutaan verojen nostamiseen. Tämä on epäreilua, sillä se on aina se “pieleen meni” hätävara, joka otetaan käyttöön.

Lähteet

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomessa-tuloverotus-ei-ruoki-kunnianhimoa/732972ee-9c44-4676-b48c-87292d190eba(HS, Pääkirjoitus, Luettu 17.12.2019)

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006293352.html(HS, Luettu 17.12.2019)

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006305514.html(HS, Teemu Luukka, Luettu 17.12.2019)