Johdanto

Stressistä puhuminen on nykyään hyvin yleistä. Sitä pyritään välttämään, jotta ihminen jaksaisi paremmin eikä sairastelisi. Minusta ainakin tuntuu, että nuoret ihmiset ovat hyvin kunnianhimoista porukkaa ja asettavat uralleen kovia tavoitteita. Proakatemialla opiskellessani olen huomannut kuinka opiskelijat tekevät töitä kovalla intensiteetillä, jotta menestyisivät entistä paremmin. Kova työnteko, onnistumisen halu ja menestyksen jano on kova, mikä on erittäin hieno asia huomata. Itse menen joko miljoonaa eteenpäin tai sitten en tee yhtään mitään, riippuen omista tavoitteista ja mielenkiinnon kohteista. Miljoonaa eteenpäin mentäessä monesti myös pieni stressin poikanen saattaa iskeä, koska mikään ei yksinkertaisesti riitä. Stressi on myös siitä mielenkiintoinen, että se ruokkii itse itseään. Jos tunnistat olevasti stressaantunut, saatat stressaantua stressistä. Tämä kiemura on loppumaton, joka saattaa aiheuttaa tämän kaikkien tunteman ’’burnoutin’’.

Stressin vaikutukset kehoon

Stressi valmistaa ihmisen vaaratilanteelle. Aivojen havaitessa vaaran keho alkaa tuottaa adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotta olisimme valmiita vastaamaan haasteeseen. Stressi on ihmiselle siis välttämätön, mutta samalla se voi olla myös hyvin vaarallinen reaktio ihmisen terveydelle. Nimittäin pitkittynyt stressi vaikuttaa kielteisesti ihmisen immuunipuolustukseen, joka torjuu vieraita taudinaiheuttajia.

Epidemiologisten tutkimusten perusteella työ peräinen stressi voi lisätä sepelvaltimotaudin, diabeteksen, masennuksen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ilmaantumista. Stressi vaikuttaa siis ihmisen terveyteen hyvin kokonaisvaltaisesti. Vahvin näyttö löytyy työstressin ja sepelvaltimotaudin välisestä yhteydestä. Tutkimusnäyttö stressin ja sairastumisen välisestä yhteydestä ei ole kovin vahvaa, koska pitkittäistutkimukset ovat vaikeita toteuttaa. Stressi tulee kuitenkin ottaa tosissaan huomioiden, että jos sinulla on taipumusta erilaisille sairauksille, stressi on sairastumiselle myötävaikuttava tekijä.

Stressi haltuun

Voiko stressiä hallita? Stressinhallinnalla ihminen pyrkii välttämään pitkittynyttä stressiä, joka kuormittaa kehon voimavaroja. Stressinhallinnalla tarkoitetaan ihmisen erilaisia yrityksiä selviytyä erilaisten sisäisten ja ulkoisten vaatimusten aiheuttamasta paineesta, niin toiminnan kuin ajatusten tasolla. Työterveyslaitoksen julkaisemassa kirjassa ’’kaikkea stressistä’’ stressinhallinta luokitellaan kolmeen eri ryhmään: 1. yritykset muuttaa stressitilannetta 2. yritykset muokata omaa näkemystä tilanteesta 3. yritykset lievittää stressitilanteessa koettuja oireita.

Stressitilanteessa kannattaa siis pyrkiä löytämään syy stressin synnylle, jonka jälkeen kehität keinoja stressin välttämiseksi. Jos vaikka stressinlähteesi on rahanpuute, ihminen voi ryhtyä säästämään rahaa. Jos taas stressinlähde on vaikka epäinhmilliset työolosuhteet, ihminen voi vaihtaa työpaikkaa. Nämä ovat tietysti karkeita esimerkkejä, joka ei aina ole todellisuutta. Asiat eivät aina ole yksinkertaisia etkä voi vain lopettaa työtäsi, jos sinulla ei ole uutta paikkaa tiedossa, koska se saattaa muodostaa lisää stressiä eri syistä. Tunnekeskeiset keinot ovat toinen tapa, jolla stressiä voi pyrkiä hallitsemaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihminen pyrkii rauhoittamaan itseään hyväksi havaitulla keinolla. Keino voi olla erilaiset rentoutusmenetelmät, itku tai vaikka raivoaminen. Tunnekeskeiset keinot eivät aina ole kuitenkaan tehokkaita, koska niihin saattaa liittyä ongelmien liiallista märehtimistä.

Stressinhallintaan ei ole olemassa yhtä takuuvarmaa keinoa. Parasta on, että keskittyy itse siihen, miten tilanteen käsittelee. On paljon tilanteita, jolloin et itse pysty vaikuttamaan stressiin millään tavalla ja keinot stressin hallitsemiseksi ovat vähissä. Näissä tilanteissa apua voi hakea terveydenhuollon ammattilaiselta, jonka kanssa asiasta voi keskustella avoimesti. Ota kuitenkin tilanne tosissaan äläkä anna itsesi kärsiä stressistä vaan pyri hallitsemaan sitä!