Tampere
24 Jun, Monday
15° C

Proakatemian esseepankki

Sosiaalisen todellisuuden tulkinta



Kirjoittanut: Saara Leinonen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sosiaalipsykologia
Päätöksenteko
Marja Ahokas
Ari Riabacke
Mona Riabacke
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Annaliina Jokinen ja Saara Leinonen

 

Mitä tarkoittaa sisäinen malli eli skeema?

Kuinka usein havahdut ajattelemaan tapojasi toimia eri tilanteissa ja miettimään, mistä kyseinen toiminta syntyy? Viime aikoina olemme paljon käsitelleet sisäisiä malleja ja systeemiajattelua tiimimme pajoissa. Havahduimme ajatukseen, että haluamme tietää enemmän sisäisistä malleista, eli skeemoista ja ymmärtää niiden vaikutusta toimintaamme arjessa.

Mikä skeema siis oikein on? Skeema on psykologinen termi mielensisäiselle mallille. Sitä on tutkinut mm. sveitsiläinen kehityspsykologi Jean Piaget. Hän ajattelee skeeman tietorakenteena, jonka avulla jokainen tulkitsee ympärillään havaitsemaansa. Skeema tarkoittaa sisäistä mallia siitä, miten yksilöt kokevat asioiden toimivuuden ja mitä niihin kuuluu.

Skeemat syntyvät kaikesta ympärillämme olevasta. Ihmismieli alkaa jo pienenä vauvana kehittämään kaikesta havaitsemastaan skeemoja. Esimerkiksi pieni lapsi näkee kissan ja myöhemmin yhdistää kaikki neljällä jalalla kävelevät karvaiset eläimet kissaan. Myöhemmin hän oppii taas uuden skeeman, jossa neljällä jalalla kävelevä karvainen eläin, joka haukkuu, on koira. Samalla tavalla skeemat rakentuvat kaikesta, mitä ympärillään havaitsee. Eli mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän skeemoja hänelle on syntynyt. Skeemojen avulla hahmotamme ympärillämme olevaa maailmaa.

 

Miten skeemat ohjaavat toimintaa ja havaintoja?

Luontaisesti ihminen luottaa luomiinsa skeemoihin. Ihminen ei tietoisesti ajattele jokaista tilannetta, johon hän arjessaan päätyy, vaan toimii automaatiolla oman intuitionsa mukaisesti. Jos tilanne on tuttu ja toistunut usein, luotamme sokeasti omiin mielenmalleihimme. Emme edes pidä mahdollisena, että tilanne voisi mennä eri tavalla kuin ennen. Toisin sanoen käytämme aivojamme niin vähän kuin on mahdollista arkipäivän askareissa.

 

Skeeman pohjustus eli priming tarkoittaa tilannetta, jossa jokin ulkoa tuleva ärsyke laukaisee skeeman mielessämme. Usein tällainen tilanne johtaa automaattisesti pidempään ajatteluun ja vaikuttaa jollain tavalla toimintaamme. Skeeman pohjustus tuo skeeman paremmin esille, jolloin siihen on helpompi tarttua. Se voi kuitenkin myös muuttaa toimintaamme johonkin suuntaan. (Ahokas ym. 2017 s.45-46). Kuvitellaan esimerkkitilanne, jossa kahdelta ryhmältä kysytään samoja kysymyksiä. Toisella ryhmällä taustalla soi todella surullinen musiikki, ja toisella ryhmällä iloinen ja pirteä musiikki. Ryhmien vastaukset ovat todennäköisesti todella erilaisia. Tässä tilanteessa vastauksiin on vaikutettu musiikin eri sävyillä. Kyseessä on siis skeeman pohjustus.

 

Skeemat Samoassa

Kuten aiemmin mainittu, viime aikoina olemme pohtineet tiimimme kanssa mielenmalleja ja ajatustapoja. Välillä on hyvä pohtia, vaikuttaako ajatus siitä, millaisia olemme olleet tutustuessamme, siihen millaisina näemme toisemme tällä hetkellä. Pystymmekö näkemään toistemme kehityksen? Vai olemmeko luoneet niin vahvoja skeemoja toisistamme, ettemme pysty niitä muuttamaan?

Oletamme aina tietyltä ihmiseltä tiettyä toimintaa. Joku nostaa aina kissan pöydälle, kun taas toinen on aina sovittelemassa muiden konflikteja. Joku on todella paljon äänessä ja toinen harvoin saa ääntään kuuluviin. Olemme usein tiimimme kanssa pohtineet pajoissa, miten informaation vastaanottoon vaikuttaa se, kuka informaation antaa. Jos henkilö, jolta ei odoteta ajatuksia herättävää pohdintaa, esittää todella hyvän ajatuksen, voi olla, että siihen ei tartuta. Kun taas tilanteessa, jossa sama ajatus tulisi ihmiseltä, jolta usein tulee todella arvokkaita ajatuksia, voi keskustelu mennä paljon syvemmälle. Välillä voisi olla hyvä yrittää muuttaa tiimin dynamiikkaa, jolloin tulos voi olla ihan mitä vain.

Proakatemia on paikka, jossa jokainen kasvaa valtavasti matkansa aikana. Jos pystyt olemaan avoimena ajatukselle, että omia mielenmallejaan kannattaa muuttaa, voi aika Proakatemialla avartaa ajatusmaailmaasi. Alat näkemään ympärilläsi paljon enemmän mahdollisuuksia.

 

Vääristymien haasteet

Vahvistusvääristymällä tarkoitetaan tilannetta, jossa etsit aina aiempia havaintojasi tukevaa tietoa. Lähtökohtaisesti ihminen uskoo tietoon, jonka hän ensimmäisenä kuulee. Jatkossa hän etsii tutkimustietoa ja artikkeleita, jotka tukevat tätä näkökulmaa. Esimerkiksi koronarokotukset aiheena ovat hyvä esimerkki, jossa voi helposti tunnistaa todella vahvojakin vahvistusvääristymiä. Jos henkilö uskoo, että rokotukset ovat turhia, löytää hän myös artikkeleita ja ”tutkimustietoa” tukemaan näitä väitteitä. Tällöin hän voi itselleen helposti perustella mielipiteensä ”faktatiedon” perusteella.

Toinen vääristymä, josta psykologiassa paljon puhutaan, on varmuusvääristymä. Jokainen katsoo ympärillä olevaa maailmaa ”omien linssien läpi” ja uskomme, että näkemämme ja kokemamme on ainut totuus. Emme usein tajua, että kyse on vain omista tulkinnoista. Koemme tulkintamme 100 prosenttisena faktana. Vain kymmenen prosenttia näkemästämme tulee silmiemme kautta ja loput 90 prosenttia muodostuvat mielikuviksi aivojemme muilla alueilla (Riabacke 2014, 71).

Todella suuri osa kaikesta ”faktatiedosta” tulee siis oikeasti omista aivoistamme. Näkemästämme ja havaitsemastamme tiedosta muodostamme lopullisen tiedon aivoissamme omien aiempien kokemusten ja tulkintojen perusteella. Toinen henkilö voi nähdä tai havaita täysin saman asian, mutta tulkita sen ihan eri tavalla ja näin usein väärinkäsityksiäkin syntyy.

 

Tiimin kanssa konfliktitilanteissa on hyvä tiedostaa, että näemme samat asiat usein todella eri tavalla. Joku voi loukkaantua paljon asiasta, jota toinen ei edes osaa ajatella millään tavalla loukkaavaksi. Esimerkkinä meidän tiimistämme voimme mainita tilanteen, joka on jo hyvin käsitelty, mutta aiheutti paljon kitkaa aikanaan. Yhdessä projektissa meidän tiimiläisemme teki tarjouksen, joka oli tarkoitus lähettää asiakkaalle. Toinen tiimiläisemme muutti tarjouksen ulkomuotoa ja asettelua. Tarjouksen muokkaajalle ei tullut mieleenkään, että toiminnassa olisi jotain väärää.  Toiselle osapuolelle tapaus herätti paljon epäluottamusta ja tunnetta siitä, että hänen tekemiseensä ei uskota ja tarjous ei ollut tarpeeksi hyvä. Todennäköisesi tilanne olisi ollut täysin eri, jos tarjouksen muokkaamisesta olisi keskusteltu etukäteen, eikä olisi ehtinyt syntyä niin paljon väärinkäsityksiä.

 

Stereotypiat ja ennakkoluulot

Usein jo tavatessa uutta ihmistä, tai jopa ennen kuin on tapaamassa uutta ihmistä, voi mielessä pyöriä ennakkoluuloja. Kaveri on voinut kertoa jotain henkilöstä, jonka olet tapaamassa tai olet nähnyt kuvan hänestä jo etukäteen. Mielesi rakentaa päässään tietynlaisia ennakkoluuloja aikaisempien kokemustesi ja havaintojesi, eli skeemojen, perusteella. Ennakkoluulot voivat olla sekä positiivisia, että negatiivisia, mutta on tärkeää, että niiden ei anna ohjata käytöstään liikaa.

Stereotypioilla tarkoitetaan usein esimerkiksi tiettyyn uskontoon, kansalaisuuteen tai seksuaalisuuteen liittyviä oletuksia. Oletetaan, että kaikki saman ryhmän edustajat ovat samanlaisia ja käyttäytyvät samalla tavalla. Stereotypiat voivat olla todella haitallisia, mutta niitä voi myös hyödyntää. Esimerkiksi stereotypia suomalaisista voi olla, että he ovat hitaita ja arvostavat aikatauluja. Muun maan kansalaisten voi olla hyvä pohtia esimerkiksi tullessaan pitämään palaveria suomalaisten kanssa, että miten tilanteeseen kannattaa tulla. Kannattaako varmuuden vuoksi tulla ajoissa, vaikka henkilö ei olisikaan stereotypian mukainen ja tulla itse myöhässä? Näin suomalaisessa voi heti herättää luottamusta, vaikka hän ei itse olisikaan stereotyyppinen suomalainen. Kuitenkin oletus siitä, että suomalainen on hidas, voi vaikuttaa jopa epäkunnioittavalta.

 

Prototyypit

”Käsitykset sosiaalisista ryhmistä ja niiden jäsenistä ovat tallentuneet mieleemme prototyyppeinä eli ”perustyyppeinä”. Tähän prototyyppiseen mielikuvaan ryhmästä sisältyy sen jäsenten tyypilliset ominaisuudet.” (Ahokas 2017 s.48.)

Prototyypin käsitteen takana on ihmismielen tapa luokitella asioita. Prototyyppi syntyy, kun tapaamme uuden henkilön ja luokittelemme hänet johonkin ryhmään sen perusteella, kuinka hyvin hän kuvaa tyypillistä ryhmän jäsentä tietyissä olosuhteissa. Käsitys ihmisryhmästä tai ammatista kiteytyy sen tyypillisimpään edustajaan. Esimerkiksi kun kaupungilla vastaan kävelee haalareihin pukeutunut henkilö, yhdistät hänet mahdollisesti opiskelijaksi.

 

Rooliskeema eli tietyn roolin sisäiset mallit

Millainen olen tiimiläisenä? Millainen olen yrittäjänä? Entä millainen olen perheenjäsenenä tai kumppanina? Puhutko vanhemmillesi samalla tavalla kuin työnantajalle? Osaatko erottaa ja huomata eroja käyttäytymisessäsi eri tilanteissa? Tässä on kyse rooliskeemoista.

Rooliskeemat ovat sisäisiä malleja säännöistä, normeista ja vuorovaikutusmalleista, jotka yhdistämme tiettyyn rooliin. Harvemmin tiimitovereita puhuttelee hempeilynimillä, kun taas kumppanille nämä ovat normaaleja.

Rooliskeemojen avulla sosiaaliset vuorovaikutustilanteet helpottuvat huomattavasti, sillä niiden avulla jokaiseen tilanteeseen löytyy sopiva käyttäytymismalli. Esimerkiksi myyjänä toimit asiakaspalvelijana. Suhtaudut tähän rooliin kaupan ja asiakaspalvelijan sääntöjen ja normien mukaisesti, täysin eri tavalla kuin toimisit asiakkaana. Vuorovaikutustilanteessa on helppo eritellä, kumpi on myyjä ja kumpi asiakas. Ilman rooliskeemaa, tilanne voisi olla hyvin sekava. (s.47.)

 

Rooliskeemat Samoassa

Muille tiimeille olemme tietenkin Samoa ja samoalaiset. Yrityksille ja asiakkaille toimimme Samoa Projektit Osk edustajina, mutta tiimin sisältä löytyy useaa erilaista roolia. Sisäistämme paikkamme ja käyttäytymisemme tiimissä. Tämä ohjaa meidät erilaisiin rooliskeemoihin. Melissa toimii meidän business leaderina, Kolu toimii myös apuvalmentajana, Kari on meemi ja niin edelleen. Meitä löytyy moneen lähtöön.

Asennoituminen erilaisiin rooleihin vaihtelee. Joillakin on vahvempi rooli esimerkiksi pajoissa kuin toisilla. Osa haluaa ottaa enemmän roolia tiimin dialogissa, kun taas osa painottuu enemmän kuuntelijan rooliin. Jokaiselle löytyy kuitenkin aina jonkinlainen rooli tiimissämme.

 

 

Mikä on skripti ja miten ne syntyvät?

Mutta mikä sitten on skripti? ”Skripti on joukko sääntöjä, jotka ohjaavat toimintaa” (s.46.). Esimerkiksi pajassa dialogiin osallistuminen, hiljaisuuden kunnioittaminen ja muistiinpanojen tekeminen ovat osa pajaskriptiä. Tällaiset skriptit syntyvät jo heti syksyllä valmentajien, tuutorien ja vanhempien opiskelijoiden toimesta, kun uudet opiskelijat saapuvat Proakatemialle.

Skeemojen tapaan skriptit opitaan sosialisaatioprosessin yhteydessä. Sosialisaatiolla tarkoitetaan sitä, kun ihminen oppii oman kulttuurinsa keskeisen tiedon ja yhteiskuntansa käyttäytymissäännöt. (s.46.). Meidän tilanteessamme kyseessä ovat Proakatemian ja oman tiimiyrityksen säännöt. Sosialisaatioprosessi käynnistyy jo heti kun koulu aloitetaan. Proakatemian säännöt, arvot ja missio ovat selkeästi esillä ja niitä opetellaan sekä sisäistetään jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Näistä on syntynyt jo Proakatemian skripti, johon opiskelijat oppivat.

Skriptit tekevät vuorovaikutuksesta helpompaa, sillä ne ohjaavat käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi pajoissa ja nimenomaan dialogissa sekä palavereissa. Totta kai jokaisella tiimillä on erilaiset pajaskriptit. Esimerkiksi pajaan saapuminen myöhässä ja kuinka siihen reagoidaan, voi olla toiselle tiimille ok. Kun taas toisessa tiimissä on opittu, ettei pajaan saa tulla myöhässä. Avain pajaskriptin toimivuuteen on se, että jokainen tiimi on oppinut toimimaan skriptin mukaisesti ja kehittää sitä edelleen.

 

Skriptit Samoassa

Samoassa meiltä löytyy esimerkiksi pajaskripti ja tiimiskripti. Meidän pajaskriptiin on jokainen tiimiläinen oppinut ja sopeutunut ajan myötä. Esimerkiksi pajoihin ei saa tulla myöhässä, toisten päälle ei puhuta sekä otetaan jokainen mielipide ja puheenvuoro huomioon. Tiimiskriptissä arvostetaan avoimuutta, autetaan toisia, kun apua tarvitaan.

Aiemmin myöhästeleminen oli koettu kehityskohdaksi meidän tiimissämme, joten pajaskriptiä on joutunut muistuttelemaan tiimiläisten mieleen. Tiimiläisten käyttäytyminen on muuttunut skriptiä noudattavaksi ja siihen olemme olleet tyytyväisiä. Oli ilo huomata, kuinka myöhästelyt vähentyivät paljon ja muutenkin pajan priorisointi on laitettu korkealle jokaisen mielessä.

Myös mahdollisuudet puhua on kehittynyt sen myötä, kun tiimiläiset ovat sisäistäneet pajaskriptin. Yhä enemmän ne, jotka ovat aiemmin olleet pajassa hiljaa, ovat päässeet ääneen ja kertomaan ajatuksensa kaikille.

Avoimuus ja kommunikaatio koettiin myös kehityskohdaksi. Ajan myötä sekin on ohjautunut skriptin myötä paremmaksi. Vaikeista tilanteista uskalletaan puhua tiimin kesken ääneen. Apua pyydetään heti, kun sitä tarvitaan sekä jokainen tiimiläinen antaa apunsa parhaansa mukaan.

 

Yhteenveto

Skeemoja ja skriptejä voi käyttää hyvänä työkaluna tiimin arjessa. Tiimissä varmasti puhutaan ja työstetään jo paljon esseessä mainittuja asioita, mutta meilläkään ei ole ennen ollut käsitteitä näille teorioille. Nyt osaamme yhdistää arjessa näkyvät mielenmallit ja toiminnan skeemoiksi ja skripteiksi.

Havahduimme siihen, että tiimissämme on useaa erilaista rooliskeemaa, jotka myös muokkautuvat eri tilanteissa. Esimerkiksi yhden henkilön rooli voi olla täysin eri pajatilanteessa kuin tiimipalaverissa. Rooli voi myös muuttua paljon eri ympäristössä ja seurassa. Esimerkiksi kun pajasta puuttuu jokin tietty henkilö, joku toinen voi ottaa pajatilanteessa enemmän roolia.

Esseetä kirjoittaessamme huomasimme, että aiheeseen liittyen löytyi todella paljon toisistaan poikkeavaa tietoa. Artikkeleita oli paljon, mutta monet olivat käännetty englannista suomeksi ja käännökset olivat todella huonoja. Kirjoittaessamme huomasimme, että aihe oli tavallaan todella laaja, mutta silti todella kapea. Aihe oli meille molemmille erittäin mielenkiintoinen ja kiinnostava. Koska materiaalia oli hyvin laajasti, emme osanneet tiivistää tai kääntää suomesta englanniksi tietoja yhteen esseeseen.

Esseen kirjoittaminen oli meille oikeasti hyödyksi. Käytimme todella paljon aikaa yhdessä pohtimiseen ja tiedon prosessoimiseen. Aivomme ovat vieläkin solmussa, vaikka essee on jo kirjoitettu. Mitä enemmän luimme ja saimme tietoa aiheesta, sitä enemmän tuntui, että olemme hukassa. Tähän aiheeseen pääsee vielä jatkossa halutessaan syventymään paljon enemmän. Tämä essee oli vain pieni pintaraapaisu mielemme malleista.

 

LÄHTEET:

Riabacke, A. & M.  2014. Päätöksenteko. Talentum.

Ahokas, M. Ferchen, M. Hankonen, N. Lautso, A. Pyysiäinen, J. 2017. Sosiaalipsykologia. Sanoma Pro Oy.

Kommentoi